Keskustelut Metsänomistus Onko maakaupat menneet juohevasti?

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Onko maakaupat menneet juohevasti?

    Onko arvon palstalaisille koskaan tullut maakauppojen suhteen jälkipuheita?

    Ilta-Sanomat kertoo näin:
    Naapurin miestä laardiksi ja kotiryssäksi haukkunut itäsuomalainen nainen on tuomittu kunnianloukkauksesta ja viestintärauhan rikkomisesta 360 euron sakkoihin.
    Tuomittu joutuu korvaamaan sekä naapurin miehelle että tämän vaimolle kärsimyksestä 600 euroa.

    Pariskunta oli ostanut kuolinpesältä maata Iisalmessa. Ensimmäinen kesä tilalla meni hyvin. Painajainen alkoi, kun naapurissa asuva nainen mielsi pariskunnan kaataneen hänen maaltaan puita.

    Nainen ilmaantui pariskunnan pihalle soimaten isäntää kotiryssäksi ja laardiksi, joka tarkoittaa ihrarasvaa. Lisäksi naapuri uhkaili, että mies laitetaan Kellbergin multaan. Iisalmessa sanonta viittaa paikallisen baarin lähellä olevaan hautausmaahan.

    Talon emäntää naapurin nainen haukkui sotaveteraaneilta varastavaksi maarosvoksi ja siipiveikoksi. Emäntä joutui kuuntelemaan karkeuksia kaupan edessä.

    Kerran naapurin nainen tuli pariskunnan kotiin yöllä ja kirosi perheen lapset neljänteen tai viidenteen sukupolveen.

    Nainen myös soitteli parikunnalle ja vaati, että heidän pitäisi antaa ostamansa maa hänelle.

    – Olemme sijoittaneet tilaan noin 100 000 euroa rahaa ja haluamme olla rauhassa ilman pahanolon tunnetta, isäntä tilitti Pohjois-Savon käräjäoikeudessa.

    Naapurin nainen kiisti oikeudessa nimitelleensä pariskuntaa. Hään väitti soittaneensa pariskunnalle asiasta.

    – Venevalkamasta on kaadettu puita, mikä alue on yhteistä, nainen väitti oikeudessa.

    Käräjäoikeus piti pariskunnan kertomuksia uskottavina. Oikeus määräsi 55-vuotiaan naisen maksamaan pariskunnan 1 000 euron oikeuskulut.

    Itä-Suomen hovioikeus ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa.

  • metsänvartija

    Tuttu ostomies sanoi työssään tutustuneensa vaikka minkälaisiin ”pesiin”.

    Jäljelle ovat jääneet ne jotka eivät kykene lähtemään, sanoi ostomies. Osuva kommentti.

    MV on kohdannut myös vaikka minkälaista, parempi kun ei edes yritä ymmärtää.

    Korpituvan Taneli

    Tämä Puun takusen esimerkki ei sinällään nyt ollut oikeastaan maakauppa ongelma, vaikka se naapuri kaupan kylkiäisenä tietysti tulikin.
    Vaikeita naapureita on aina, silloinkin kun on asuttu vuosikymmeniä naapureina. Muutaman tapauksen tiedän, jopa niin että häirikkö on on yrittänyt saada minusta sivustatukea keksimilleen rajariidoille. Onneksi ei ole osunut ihan kohdalle, vaikka läheltä on liipannutkin. Ikävää niitä on sivustakin seurata.

    Itse maakaupoissa on sitten ne omat sempalonsa, erityisesti silloin kun myydään tai ostetaan määräaloja jostain tilasta pitää olla viimeisen päälle tarkkana, että ollaan yksimielisiä siitä mikä on kaupan kohde. Joskus tämä yksimielisyyskään ei riitä, kun maanmittari tulkitsee sanamuodon toisin kuin asianosaiset. Tyypillinen tilanne on kun määräala on merkitty maastoon yhdessä, mutta kauppakirjaan ei ole pinta-alan edelle hoksattu panna tärkeää sanaa ”noin”. Silloin maanmittari erottaa tarkalleen tuon pinta-alan eikä yhteisesti merkittyä aluetta, ongelmasta pääsee eroon vain uudella kauppakirjalla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Isä osti juopolta maanviljelijältä palstan 1970-luvulla. Samaa palstaa havitteli myös pitäjän verosihteeri. Jäätyään toiseksi hän suuttui isälle ja uhkasi, että isä saa maksaa kauppahinnan toiseen kertaan. Ryhtyi tuumasta toimeen ja verotti isää kahteen kertaan samasta tulosta. Oli muuten uskomattoman vaikeaa saada oikaisu asiaan, jos virkamies tekee tahallaan väärin, koska perusolettamus on, että virkamies on rehellinen. Onneksi löysin asiantuntijan, joka ”kädestä pitäen” pystyi valituksen käsittelijälle esittämään asian oikean tilan. Ja niin ei verosihteeri onnistunut tavoitteessaan.

    Se olikin tosi hyvä kauppa. Kauppahetken kuitukuusikot kasvoivat hyvällä maapohjalla nopeasti tukkipuiksi, jotka myytiin pinta-alaverotuksen aikaan ja sitten myöhemmin taimikot kunnalle tonttimaaksi.

    Metsäkupsa

    Maakaupat ovat myyjän ja ostajan osalta menneet juohevasti,kun on ensin päästy niin pitkälle .että nimet ovat paperissa.Ei ole myyjät jälkeen
    päin yhteydessä ole olleet paljoakaan.

    Ensimmäinen maakauppa liki kolmekymmentä vuotta sitten meinasi maatoman osalta tyssätä maanhankintalakiin.Jos rehellisiä ollaan,on kateus ym. poikinut rajankäytejä ja muuta pientä,josta voi omat johtopäätökset tehdä.Ei moni maakauppa-asioita puheeksi kanssani ota,seläntakana selvittelevät.

    Kerrankin jutun veikkauvoitosta tekivät,millä muka pystyi ostamaan.Pankkiakin on kuulema jouduttu vaihtamaa,usein asialla ns.kellokasmahtiisännät,joilta kaupat jääneet tekemätä,myös vaikutusvalta rakennemuutoksessa huvennut.

    harrastelija

    Ostimme maatilan läheltä taloamme valtiolta. Maatila oli tullut valtiolle, koska tilalla ei ollut perijöitä. Tila sijaitsi alle km:n päässä ja halusin siitä harrastelupalstan.

    Tila oli vajaan km:n päässä myös rannasta ja ennen vanhaan oli sisämaan tiloille lohkaistu rantapaikka. Rantapaikka oli 2999 m2.
    Teimme kaupat ja kaupungoin idiootti (suom. geodeetti) oli huomannut rantapaikan. Hän veti sen etuosto-oikeudella kaupungille, päätila jäi sitten meille.

    Meinasin perus koko kaupan, koska kaupungilla ei ollut rantapaikalle mitään käyttöä. Silkkaa kiusantekoa.
    Ihmettelen edelleenkin, kuinka nykyaikana voi käyttää tällaista etuostooikeutta ?

    pikkutukki

    Mitenkä harrastelijalla onnistui edellä mainitulla tilalla peltojen metsitys ?

    harrastelija

    Peltojen metsitys on aivan oma tarinansa.
    kerron tarkemmin sitten makkaratulilla.

    Lyhyesti:
    * ensin alueen raivaus, energiapuun korjaus ja haketus
    * traktorilevityksenä rounduppia
    * sitten ojienh perkkaus ja mätästys
    * seuraavaksi kuusen istutus
    * epätoivoinen heinäysyritys joka osittain epäonnistui
    * ohitustieltä katsoen entisillä pelloilla on melkoinen koivikko ja alla sankka kuusen taimikko plus muuta vesaa.

    Jätkä pätkät

    Mitä peltoa se sellainen on, joka ensin pitää savotoida, että pääsee heinän kanssa taistelemaan. Eikö siitä olisi harventamalla tullut täysi metsä?

    harrastelija

    $ Mitä peltoa se sellainen on, joka ensin pitää savotoida, että pääsee heinän kanssa taistelemaan. Eikö siitä olisi harventamalla tullut täysi metsä?
    Lähetetty: 11.03.2016
    Lähettäjä: Jätkä pätkät $

    Joo, edellisellä omistajalla ei ollut perillisiä ja elikot oli hävitetty ajat sitten. Tila meni hra Valtiolle, joka sekään ei hoitanut peltoja. Pellot olivat ehtineet puskea sekalaista lehtipuuta, josta pelastin osan koivuista polttoklapien raaka-aineeksi.
    Saimme tilan ostetuksi osin luonnonsuojeluun menevien vaihtomaiden tilalle. Tila kiinnosti, koska se oli alle km:n päässä asunnosta ja kaipasinn hyötyliikuntaa.

    Sitten hankin raivaussahan, jolla aioin tehdä luokoa. Pajut, raidat ja muut lehtipuut olivat päässeet liian isoiksi raivaussahalle ja suurin osa piti pistää nilkasta poikki moottorisahalla.

    Melkein naapurissa asuva motoyrittäjä ajoi ja keräsi luokonaan olevan massan tien varteen. Alue oli n. 4 ha, joten soitin hakkeen tarvitsijallem että saa käydä hakettamassa.
    Hakeyrittäjä epäili puhelimessa, että tulisiko kasasta autokuormaa?
    Arvelin, että saattaa tullakin.

    Haketus tehtiin paikan päällä ja haketta tuli n. 300 m3.
    Sen jälkeen tehtiin osittain epäonnistunut kuusen istutus.

    Puolikymmentä vuotta sitten alueelle tehtiin osa-yleiskaava ja nyt pellot ovat tontteina, joten minun puolesta ne saavat kasvaa vaikka pihanurmikkoa 🙂

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)