Tulihan niitä mäntyjä melkoinen määrä etenkin 90-luvulla pystykarsittua. Alkavat nyt vähitellen lähestyä päätehakkuuikää. Sahatun puun jatkokäsittely on niistä päivistä muuttunut, tuli sormijatkokset, yms. Muotikin on muuttunut, nyt pitää olla luonnonmukaista, hyvinkin oksaista tavaraa sisustuksessa ja huonekaluissa. Laho ja toukanreikäinen puu tuntuu myös olevan in. Tosin niistä tehdyt tavarat tuodaan Suomeen yleensä muualta.
Rukopiikki: ”Lapin kelo on suomen kallein jalopuu.”
Miten se muuten nykyisin on, löytyykö Suomen Lapista enää sellaista kelopuuta, mitä voisi rakentamiseen tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen kaataa, vai onko jo kaikki jollakin tavalla suojeltua?
Eipä ole tullut niitä pystykarsittuja mäntyjä sahuutettua. Paksuoksaisia puita ei tietenkään karsittu, vaan karsittaviksi valittiin vain laadultaan parhaat yksilöt.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään