Onko hybridihaavan kasvatuksesta julkaistu tutkimuksia?
Lähetetty: 9.9.2013, 19:00
Olen löytänyt hybridihaavan kasvatuksesta vähänlaisesti tutkimustietoa, vaikka sitä on kasvatettu Suomessakin jo 60-vuotta.
Onko esim. amerikkalaisia tutkimustuloksia julkaistu?
Tuosta mainitsemastani nettiosoitteesta http://www.slu.se löytyy helposti asiaan kuuluvaa lisää. Kirjoittamalla etusivun hakukohtaan (sök) hybridasp ja klikkaamalla saadaan näkyville listaus tutkimuksista. Klikkaamalla ensimmäistä ”Biomassaproduktion från hybridasp… -otsikkoa saadaan esille professori Tord Johanssonin kirjoittama tutkimusselostus. Var så god!
Harrastelija:
”
…….
Haapaa ja leppä on hyljeksitty puulaji vaikka se on parempi kasvuinen kuin koivu.
……
Mihin tuota hybridihaapaa voidaan käyttää ? Eli tällä tahdon sanoa, että pitäisi tutkimuksissa ottaa myös huomioon puun jatkokäyttö eikä palkästään kasvunopeus.
Tunnetusti haittakasvit pyrkivät viemään kasvutilan hyötykasveilta 🙂 ”
Haavan ja lepän rinnastaminen hyljeksityksi puuksi osoittaa kyllä melkoista tietämättömyyttä puulajien käytöstä maassa.
Leppää kai käytetään vain ja ainoastaan polttopuuksi.
Haapahan on ollut jo sulfiittikaudella se toinen puu, kuusen lisäksi, joka yleensä kelpasi sellun raakaaineeksi. Nykyisellään sen sellukäyttö on lähes loppunut, koska se varataan mekaanisten massojen valmistamiseen.
Höylätty haapa on hyvinkin arvokasta kun sitä ostaa saunanlauteiksi yms tarkoitukseen. Oksattomasta tai terveoksaisesta haavasta saa kaunista sisustuspaleelia. Eriasia saako kuluttaja sitä sitten irti liikkeestä, hinnan takia.
Turha lyödä haapaan mitään haittakasvin leimaa. Tosiasia kai on ettei se silti sovellu esim. sinun kasvatettavaksesi siellä pohjoisessa, eikä minunkaan, kun vain ei ole soveltuvaa maata.
Muutenkin tässä pätee se maataloudesta tuttu toteamus että erikoiskasvin markkinat saattavat täyttyä äkkiä, jos kaikki siihen siirtyvät. Tosin haavassa lienee vielä tilaa monelle haapa-Jesselle.
Jees H-vallan haavan ylistys on ilmeisesti jo kääntynyt puhujaansa vastaan. Aivan samoin kuin Antonin myyrä ja sorkkäeläin saarnaus.
Tanelin epäilyyn että olisin ”ylistänyt” h-haapaa liikaakin ei pidä sinällään paikkaansa. Useimmiten muut ovat sitä vetämässä minun kommentointiini nega-sävyssä ikäänkuin lyömäaseena minua vastaan. Syy on puhtaasti minun persoonassani ja kärjistyskyvyssäni. Ei itse h-haavassa ollenkaan. Minun kirjoitukseni sisältö poikkeaa monessakin metsäammattilaisen kuten metsäntavisomistajankin ja se ärsyttää ja haluankin että se ärsyttää. En ole täällä mielistelemässä ketään vaan suoraan tyyliini kärjistän ja kyseenalaistan asioita raakemman jälkeen.
Nyt vain on sen aika ja väitän että metsämähkiminen kokee muutosta seuraavien vuosikymmenten aikana enemmän kuin sata vuotta taaksepäin katsottuna. Vanhoollisuus täällä vaikertaa.
Jaa,a raivuri. Kysyt vaikeaa asiaa. Juuri tuollaisessa sain Noormarkussa onnistumaan ilman aitausta loistavasti. Asutustakin vain yhdellä puolella. Minä tekisin niin kuin olen tässä paikoin eli että seuraisin ongelman kehittymistä. Huono neuvo koska mikä on sietokynnyksesi tuhoon? Jos pienikin riipiminen vie hermot aitaa!
Olen taimetuksen jälkeen jättänyt taimipussit yleensä alalle johonkin keppien nokkiin heilumaan tuulessa. Jossain vaiheessa ne katoavat maastoon mutta aika pian jossain monttukohdissa häviävät peitteen alle.
”Haapaa ja leppä on hyljeksitty puulaji vaikka se on parempi kasvuinen kuin koivu.”
Jaa. Joka päivä oppii jotakin uutta. Vaikka en haapaa kasvatakaan tiedän sen olevan arvokasta. Normikaupoissakaan hinta ei ole huono ja paneeleista puhumattakaan. Tervaleppääkin on eri-ikäistä vielä Einonkin jälkeen 5 ha pystyssä ja parempaa hintaa siitä saa kuin kuusesta. Aion istuttaa lisääkin, kun lehtomaisia pohjia vaan vapautuu. Harmaleppä nyt toki on vähän sellainen halveksittu hoitamattomien metsien ja pellonreunojen puu. Senkin kyllä saa hyvällä hinnalla kaupaksi klapeina.
Olen perustamassa ensimmäistä hhaapa taimikkoa. Jesseltä kysyisin että kannattaako taimikko aidata alueella jossa hirviä arvioitu 1,5/1000ha ja käytännössä kahdelta suunnalta asutuksen reunustama?
Kyllä tuhot taloudellisesti kestetään, mutta mielellään niitä vältetään. Muutenkin kysymyksessä reilu 1 ha, ihan vaan kokeiluna. Voisihan tuon jättää aitaamatta ja katsoo mitä käy. Hirviä kuitenkin niin vähän että jos haavat menee niin koivua ja mäntyä ainakin tulee tilalle.
Ensimmäisen vuoden osalta olisi tärkeää että vahtisit ainakin senverran ettei nypi paakkuineen maasta. Kun h-haapa on juurtunut sitä on tosi vaikea tappaa. Aika kovaa kättä tarvii elukoiden taholta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.