Keskustelut Metsänhoito Onko Huski 555FXT hintansa väärti

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 220)
  • Onko Huski 555FXT hintansa väärti

    Merkitty: 

    Olisi tuollaista alustanraivausta6 – 7 hehtaria,jossa suuri osa poistettavasta puusta lähes kuitukokosta.Maahankaato.Tarvitaan 225 terä..Nykyinset sahat Stihl 480 ja ikivanha Jonsered 45

    Tutut suosittaa stihl 490 hankintaa,kestää,ei murheita.Huski kuitenkin 150e halvempi.Muttakuinka Huski mahtais kestää.Olen kyllä joistain murheita tuolla moottorisapuolella kuullut Huskista.Kokeilin tuota 555 ja oli ärhäkkä kiihtymään

  • Ammatti Raivooja

    No jätkä kerro kaikille monta sataa tai tuhatta hehtaaria olet sahannu 555 fxteellä ni tiedetään sitten kaikki kompetenssisi?

    arto

    7 vuotta sahattu. 355/555 hg sahoilla aikoinaan. Oli aikaa kun saatiin myöhäsiä nmk niille oli hyvä saha. Sitten risukot pieneni palasin 545fx

    Jätkä

    Minä olen ollut alusta alkaen Huskun käyttäjä. Raivureissa taival alkoi Evon jälkeen 165- huskulla. Sitten 140 – ja siitä eteenpäin, mukana oli Partnerin keltaisia Huskujakin. Josnsseissa tuttavuus lopahti heti ensimmäisiin maisteluihin, kunnes nyt on Jonssit Puna-Mustia Huskuja. Vertailtaessa on tehtävä valinta täsmälleen saman koneen kanssa, eikä minkään ruohotrimmerin…. Nyt on varikolla vielä 252 Husku – aivan ykköstykki. Annoin Vävypojalle Tilhin 490:n, kun se on niin vetelä. Vanha Partneri 440 on kanssa, kyllä sekin on iskussa.

    Jos hehtaareista puhutaan, niin täällä on varmasti montakin, joka on raivannut paljonkin enemmän, koska työkseni henkilökohtaisesti olen raivurilla sahannut vain muutaman sata hehtaaria. Kuitenkin olen henkilökohtaisesti vastannut taimikonhoitotöistä, joissa on päivässä lakaistu 10 – 20 hehtaaria taimikkoa ja työmaalla on ollut parikymmentä ammattikäyttöön tarkoitettua raivuria.

    Tiedän kyllä, mikä on ero Jonssilla ja Jonssilla, vaikka niitä meillä oli vähemmistönä – kauppateknisistä syistä.

    Enää on raivurit- kuten ketjusahatkin lähes vain polttopuukäytössä, Mitä nyt pitäisi vielä käydä kaatamassa kaksi kuusta: Iso ja Tosi-iso. Se isompi on siitä kinkkinen, että rungon vieressä on puolen metrin päässä puistokaapeli ja aika tanakasti oksien saartamana. Pylväsmuuntaja on ainoan ”vapaan” kaatosuunnan välittömässä läheisyydessä, eli taidan pyytää Sähköyhtiötä takuumieheksi, heillä kun on hyvät oksasahatkin.

    Ola_Pallonivel

    Oli kuulemma alapään laakeri mennyt rikki ja sen myötä moottori kaput. Takuuseen tulee uusi moottori tuohon minun Huskyyn.

    Ola_Pallonivel

    Kaasarin päässä kaasuvaijerin haitarikumi poikki, taitaa siitä saada veden sisäänsä ja jäätyy. Nyt vaijeri voideltu ja paineilmaa puhallettu sisään. Näppärä tuo keskellä vaijeria oleva reikä vaijerin huoltoon.

    Sitten tulpasta kysymys. Valtuutettu myi Champion CJ7Y tulpan, kun orrkis on RCJ7Y. Häiriön suojaus ja tulpan hattu erona, ainakin internetin mukaan.

    Vienko tulpan takaisin liikkeeseen, vai toimiiko? Arto?

    Kalle Kehveli

    Asuntojen lähellä voi aiheuttaa telkkareihin ja radioihin häiriöitä, muuten sama tulppa.

    arto

    Ola Kyllä toimii.

    Jätkä

    arto:”Se tärinä tulee moottori akseli kulma ovat jäykkä yksikkö. Kahvat taas erillään niistä erotettu jousilla ja kumeilla omaksi yksiköksi, ”

    -Sinähän se oikea tietäjä olet! Sellaista polttomoottoria ei ole olemassa, joka er resonoi jollain kierrosalueella. Kun sahan kahvoisa tuntuu tärinää, on kierrosalue väärä. Sahattaessa ei kierrokset koskaan saisi laskea värinäalueelle. Sahasi millä tahansa. (Sovitaan arton kanssa, että Husku ei tärise milloinkaan, silloin kun arto sahaa sillä)

    Sama totuus pätee mm perämoottoreihin, joissa on nimenomaa yksi sylinteri. Joko voimansiirto pettää, taikka potkuri putoaa.

    Pienemmät lentokoneet (potkurikoneet) , joissa on jopa parikymmentä senttiä paksu potkurinakseli, ovat tulleet kesken matkan maahan  – ja usein ilman potkuria.

    Myös arton saha tärisisi, ellei hän osaisi sahata oikeilla kierroksilla. Jokainen, joka on sahannut ”HYVÄSÄ TIK1SÄ” olevalla raivurilla, on huomannut (tai sitten ei ikinä huomaakkaan) -kuinka esim. Huskun 555 vavahtaa kiihdytettäessä ja vavahtaa hieman enemmän kierrosten laskiessa tyhjäkäyntiä kohti. Esim Tilhi kiihdytettäessä tutisee ja terä lepattaa, kunnes rauhoittuu – sama toisinpäin kierrosten laskiessa.

    Sitä kohtaa pitää välttää!

    arto

    Tietäjä ja tietäjä….Tiesitkö ne tärinät on poistettu tasapainoakselilla isoimmista koneista ei ne tärise ollenkaan ollut jo monta kymmentä vuotta käytössä. Olisi sahoissakin mutta paino rajoittaa. Omat sahat kiihtyy nopeasti ettei tärinää huomaa.

    Jätkä

    ”Isommissa koneissa”? Oli miten oli, niin yksisylinterinen isompikin kone täräjää käydessään. Monissa pienemmissäkin koneissa: esim nelisylinterisissä henkilö / pakettiautojen dieselmoottoreissa, joissa on suht hyvä vääntö, on kielletty vedättämästä liian isolla vaihteella, vaikka ne hyvin jaksavat viedäkin. Peräkärryä ei saa vetää nelosta isommalla edes alamäessä. Kun polttomoottori käy, niin se tärisee -AINA. Sähkömoottorikin tärisee ja olisi kytkettävä käyttölaitteeseen tärinän takia vaimennetulla systeemillä.

    Syynä on moottorin tärinä matalilla kierroksilla. Voimansiirto ei kestä!

    On toki totta, että Husku vain värähtää ”sillä” kierrosalueella, sekä kiihdytys – että palautusvaiheessa, mutta Tilhi tärisee – ja tilhin terä lepattaa pitkän aikaa, kun kone yrittää päästä käyttökierroksille, sama tauti palautusvaiheessa. Siksi Tilhillä olisi tärkeää osata vinguttaa koko tankillinen yli kymppitonnin kierroksilla. Ja tämä on tosiiii !

    Miksi henkilöauton moottoreita ei ole pultattu suoraan auton koriin kiinni?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 220)