Minkä takia ne ihmisetkin pitää sieltä haapataimikoista aidata pois?
Eikö se ole vain hyvä, että kateellisina katselevat puiden kasvua?

Taneli :
”Ympärillä nuoria kasvatusmetsiä joissa toki on vesakkoakin. Tien takana naapurin taimikonhoitoon tulossa oleva taimikko.”

No sieltähän niitä houkuttimia löytyi ihan kotitarpeiksi . Naapurille voisi vinkata , että kiirehtii raivausta . Hirvet tosin tulevat usein vielä vuodenkin ajan ihmettelemään , minne hyvä ruokamaa katosi . Varjostuksesta kärsineet männyn taimet voivat kokea kovia tuossa vaiheessa.

Pikuisen voin rauhoitella Tanelia. Ei ne hirvet kaikkea syö eivätkä vikuuta . Kyllä huonoltakin näyttävään taimikkoon jää se 400-500/ha tervettä runkoa varttumaan tukiksi . Kävin eilen männikössä , joka 30 vuotta sitten taimikkona näytti todella pahalta hirvien jäljiltä . Paikka oli talvehtimisalueella puron ja suon rajaamalla alueella. Hyvälaatuista mäntyä oli nyt kuitenkin tuhoista huolimatta runsas 450 runkoa hehtaarilla odottelemassa 10-20 vuoden kuluttua tehtävää päätehakkuuta. Kuvio oli harvennettu n. 10 vuotta sitten.

Näin muuten yhdet hirvenjäljetkin muutama sata metriä tuolta kuviolta. Elukka oli pistäytynyt pa 5 ha:n ja taimipituudeltaan noin metrisen männyntaimikon reunassa . Hirvi oli kuitenkin kääntynyt nopeasti takaisin koivumäntyvitikkoon , josta oli tullut . Totesi ilmeisesti , että ruokailu sujuu vähemmillä askelilla siellä pusikossa . Tuoreemmalla uudistusalalla oli vain mäntyä . Lehtipuuta ei ollut nimeksikään.
Hirvilaskennassa en valitettavasti pystynyt hyödyntämään hirvihavaintoani , koska eläin tuli ja poistui naapuriseuran puolelle .
Toinen puolisko maistammen(2000ha) oli tyhjää täynnä. Parin päivän haravonti tuotti vain edellä mainitun havainnon hirvistä.
Taisi tulla käytettyä tänä syksynä ensi vuodenkin lupakiintiö , eli se tarkoittaa sitä , että muillakin kun minulla aseiden piiput pysyvät rasvassa ensi sysynä .

Vahingon aiheuttaja oli hirvi , ei tällä kertaa Tanelin tekemiset tai toimettomuus. Aukon ympärillä tuntui kuitenekin olevan ravintoa siinä määrin , että se hirviä kiinnostaa . Jos on vielä käynyt niin , että uudistusalojen halki tai vierestä kulkee hirvien yleinen muuttoreitti , ei jonkin asteisilta vahingoilta voi välttyä mitenkään. Vasta , kun viimeinenkin hirvi on tapettu , voi olla varma , että taimet saavat olla rauhassa . Sama tilanne on varsinaisten talvehtimisalueiden kohdalla.

Vielä palatakseni esimerkkini entisen talvehtimisalueen männikköön oli hirvien aiheuttama tuho kamalaa katseltavaa sillon 30 vuotta sitten.
Kuvion lävisti pari kappaletta hirvien polkuja, jotka olivat lähes päivittäisessä käytössä . Leveys metri ja syvyys puoli metriä . Kymmeneen vuoteen niitä ei ole käytetty eikä monia muitakaan
lähitienoon hirvien perinneväyliä . Ne ovat saaneet sammaloitua rauhassa umpeen.

Metsästysalueemme pohjoisen osan 2000 ha:n keskivaiheilla oli vielä pari vuotta sitten laajempialainen alue , jolla oli taimikoiden hoittarvetta . Silloin siellä vieraili yksittäisiä hirviä satunnaisesti .
Nyt hoitorästit on purettu . Samaan tahtiin ovat kadonneet hirvetkin.
Eteläisellä 2000 ha:n alueella on vielä raivaamattomia taimikoita , joita muutama hirvi käy silloin tällöin ”katsastamassa”. Asumaan ei ole jääty sinnekään.

Olen muutamaan kertaan todennut , että hirviongelmat ovat monesti paikallisia .Ratkaisut niihin on siis haettava lähiympäristöstä . Keinoja vähentää vahinkoja on olemassa . Metsien asianmukainen hoito on yksi niistä metsästyksen ohella . Jos metsästäjillä ei ole riittävästi virtaa hoitaa omaa osuuttaan , on tehostettava metsien hoitoa .

Nyt Taneli alkaa olla oikeilla jäljillä . Ruoka on merkittävin tekijä hirven viihtymiselle . Suojaisat olosuhteet ovat toinen . Niihin vain maanomistaja voi vaikuttaa. Peitteisyyden vähentäminen parantaa mahdollisuuksia välttyä hirvivahingoilta.

Päivitän hieman edellä kertomiani kokemuksia ja jatkan tilannearviointia alueeltamme pohjoisen suuntaan . Sielläkin on ollut niukasti hirvihavaintoja . Yhteisenä nimittäjänä omaan alueeseemme ovat olleet voimakkaat ja ennen kaikkea oikea-aikaset toimenpiteet metsien käsittelyssä. Taimikot on raivattu aikaisemmista käytännöistä poiketen huomattavasti aikaisemmin . Kaikki lehtipuu on kaadettu varhaisperkausen yhteydessä nurin. Kymmenien hehtaarien ensiharvennusalueet raivattiin tarkoin ennen jo toteutuneita hakkuita .(satoja hehtaareita metsäyhtiön maita)

Kaikki tämä on metsästyksen ohella johtanut tilanteeseen , että ennen suosittu hirvien talvehtimisalue on nyt lähes vapaa hirvistä . Esim. viime talvena tienoilta löytyi vain yksittäisiä jälkiä . Pahimpaan aikaan 20 vuotta sitten ei samoista maisemista montaakaan tallaamatonta neliötä löytynyt . Pinta-alassa puhutaan kuitenkin sadoista hehtaareista.
Mainitsemani alue sijaitsee kahden naapuriseurueen mailla . Toinen on rajoittanut metsästystä vapaaehtoisesti jo usean vuoden ajan , toisen jahti oli vähäisistä luvista huolimatta vasta puolessa viime viikonvaihteessa.

Arvaila sopii , kumpi on vaikuttanut hirvien vähenemiseen
enemmän , metsästys vai elinympäristön muutos.
Kun siirrytään ko seudulta länttä kohden , alkaa löytyä hirväkin .
Tosin samaan suuntaan edetessä lisääntyvät hoitorästitkin taimikoissa.