Keskustelut Metsänomistus Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 80)
  • Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

    Metsäalan toimijoista koostunut kollegio on joskus 1970-luvulla päättänyt suuressa viisaudessaan, että hirvien aiheuttamat metsätaimikkotuhot on tarkoituksenmukaista rinnastaa luonnontuhoksi, eli lisäyksenä samaan sarjaan kuin esimerkiksi myrskyn, metsäpalon, sienitautien tai hyönteisten aiheuttamat metsävahingot.

    Tätä rinnastamista on jatkunut hyvin pienin vastaväittein jo noin 40 vuotta. Näennäisesti siitä ei ole ollut monellekkaan haittaa, mutta syventymällä rinnastuksesta johtuviin seurauksiin voi tulla toisiin ajatuksiin.

    Jo otsikosta voi arvailla, lienevät metsäalalla silloin toimineet hirvimiehet ko. rinnastuksen takana. Heiltä on ikäänkuin vastuu hirvien aiheuttamista vahingoista vähentynyt ainakin korvausmielessä. Olihan lisäksi olemassa hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, jonka arviointiohjeet piti ensin muokata ko. toimijoiden kannalta mieleisiksi.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta rinnastus tulee kovin kalliiksi. Kun luonnontuho yleensä koetaan vahinkona, mille ihminen yleensä ei voi mitään, kokee myös moni valtiovaltaa edustava tai metsänomistaja asian olevan ok. Saihan metsänomistaja, vaihtoehtona valtion hirvivahinkovaroista maksamalle korvaukselle, metsässään tapahtuneille luonnontuhoille perinteisesti tuhoasteesta riippuen määräaikaisen verovapauden. Tämä verovapauskäytäntö oli hirvivahingon osalta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen aikana.

    Jos alueelle oli myönnetty luonnontuhon johdosta määräaikainen verovapaus, ei alueelle tarvinnut senjälkeen tehdä mitään. Se voi jättää vaikka luonnontilaan pusikoitumaan. Ko. alueille ei myöskään saanut mistään tukea alueiden kuntoon saamiseksi. Tämä käytäntö ei varmasti palvellut yhteiskunnan tai metsänomistajankaan etua.

    Mielestäni esim. hirvien aiheuttama metsätaimikkovahinko tai hirvikolari on hirvien pyyntilupajärjestelmästä johtuva vahinko, eli ihmisten aiheuttama.

  • suorittava porras

    Tanelile vastaan , että ei ihan heti olisi kuvaamassasi tiantessa tullut mieleen karkotteet . Oliko uudistusala isokin ja oliko lähettyvillä tai palstalla pajukkoa yms. Olivatko syönnökset kuvion rajalla isomman metsän varjossa ?
    Voi olla , että se varsinainen hirveä kiinnostava houkutin onkin uudistusalasi läheisyydessä , jonne mennessään muutama taimen latva on mennyt hirven suihin alkupaloiksi.

    Mitä tuohon esimerkkini tuhoalueeseen ja sen raivaukseen tulee , oli yhtiö sen autuaasti unohtanut tai odotellut sopivaa ajankohtaa isompaan työkokonaisuuten liittyen. Kymmenien hehtaareiden koivuvitikosta oli muodostunut hirville mieluisa piilopaikka , mutta nyt se tarina on ohi.
    Alue oli ojitettu vuosikymmeniä sitten , ojat vesakoituneet ja alueelle tehdyt uudistusalat jääneet herran haltuun aivan liian kauaksi aikaa. Nykymuotoiset taimikoiden hoitokäytännöt yhtiön mailla estävät vastaavien virheiden toistumisen . Taimikot perataan huomattavasti aikaisemmin , kun 15-20 vuotta sitten. Lehtipuuvesakkoakaan ei jätetä hirville houkuttimeksi.

    jees h-valta

    Kunhan samassa kuormassa tuodaan samanverran susia syömään ne kantturat nin sitten käy.

    6 m3

    Todella miehekästä toimintaa.

    Timppa

    Jos, kylvän salaattia tai istutan hybridihaavan taimia ja jänikset syövät taimet, niin onko kyseessä luonnontuho vai ihmisen aiheuttama? Jäniksille on metsästyslaissa annettu rauhoitusaika eikä niitä voi monin paikoin metsästää laillisenakaan aikoina. Siis luonnontuho vai ihmisen aiheuttama? Mitähän mieltä esim Jesse on?

    Samalla logiikalla pitää luonnollisestikin arvioida hirvien mahdollisia vaikutuksia mäntytaimikoihin.

    Jäniksiltä voi suojata salaattipenkkinsä tai haavan taimet. Männyntaimikot voi (yleensä) kasvattaa huolehtimalla kunnolla taimettumisesta ja taimikoiden perkauksista. Tämä on luonnollisestikin metsänomistajalle kannattavaa, vaikkei olisi hirven hirveä. Siis hirvituho on yleensä seurausta metsänomistajan itsensä toiminnasta tai itse asiassa toimimattomuudesta. Siinä mielessä se ei ole luonnontuho.

    Gla

    6m3: ”Mutta annas olla kun metsäpeuraa, joka myös on alkuperäislaji, ollaan palauttamassa.
    Niin silloin on itku ja hammastenkiristys.
    Ne syö metät ja juoksee auton alle.”

    Minullakaan ei ole mitään metsäpeuraa vastaan, eihän niitä ole kuin runsas prosentti hirvien määrästä. Jos peuroista puhutaan, kiinnostavampi on valkohäntäpeura. Se on meillä vieraslaji ja ainakin täällä suunnalla kanta on turhan suuri. Metsästäjät kuitenkin siitä tykkää, kun ilveskantaa halutaan alentaa, mutta ei tuota vieraslajia.

    mehänpoika

    jees h-valta:
    ””Kun nytkin mennään tahtia 16 hirvieläinonnettomuutta keskimäärin päivässä on mielestäni menty jo liiallisuuksiin. Peurathan ne tässä ovat se suurin tekijä nytkin mutta hirvi tietysti tuhoisin onnettomuuksien vakavuuden suhteen. Mikä ihmeen fanaattisuus vie tuolla hallinnossa?””

    – Tuo ilmaisu ”fanaattisuus” tuntuu tässä yhteydessä osuvalta ilmaisulta. Katsoin Wikipediasta:
    ”Fanaattisuus (lat. fanaticus) on kiihkomielistä käyttäytymistä, jonkun asian kiihkomielistä puolustamista. Lievemmässä merkityksessä sanalla tarkoitetaan, että sillä kuvattu henkilö omistaa liikaa aikaa tai vaivaa tiettyyn toimintaan, kuten harrastukseen tai puhtauteet. Sana fanaticism tuli englannin kieleen kuvaamaan puritaanisia, jumalalliseen ilmoitukseen nojaavia lahkoja.
    Käsityksiä fanaattisuudesta
    Bertrand Russel kirjoitti: ”Fanaattisuus on ensisijaisesti järjen käytön älyllistä vajavaisuutta, sellaista johon filosofiasta löytyy älyllinen vastamyrkky”. Eräässä myöhemmässä radiopuheessaan hän liittää kiihkomielisyyden erityisesti pelkoon.””

    – Tälläkin palstalla yritetään puolustella kiihkomielisesti (fanaattisesti) nykyistä hirvipolitiikkaa, Nämä kiihkomieliset omistavat liikaa aikaa ja vaivaa tähän hirvestysharrastuksen puolustelemiseen. Fanaattisesti käyttäytyvät hirvestyksen puolustelijat olisivat tämän mukaan puritaanisia, jumalalliseen ilmoitukseen nojaavia lahkolaisia.
    Russelia soveltaen näiden lahkolaisten fanaattisuus on ensisijaisesti järjen käytön älyllistä vajavuutta (vain hirvien myönteiset tutkimukset huomioidaan). Hirvipolitiikan (myös peurojen siirtoistutus) kiihkomielinen puolusteleminen liittynee pelkoon (pelätään hirvenmetsästyksen vähenemistä).

    Vielä eräs käsitys fanaattisuudesta:
    Suvaitsevuuden ongelmaksi nousee Passmoren mukaan se, että suvaitsevuuden vaatimus voi tulla niiltä, jotka heti valtaa saatuaan (metsästysvuokrasopimukset) ovat täysin suvaitsemattomia (metsästysjärjestöt puuntuottajille).

    suorittava porras

    Jopas rupesi ”Mehänpojan” mopo keulimaan : )

    6 m3

    Joo. Ansiokkaasti tuossa mp kuvailee omaansa ja AC julkaisu linjaa.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Tanelile vastaan , että ei ihan heti olisi kuvaamassasi tiantessa tullut mieleen karkotteet . Oliko uudistusala isokin ja oliko lähettyvillä tai palstalla pajukkoa yms. Olivatko syönnökset kuvion rajalla isomman metsän varjossa ?
    Voi olla , että se varsinainen hirveä kiinnostava houkutin onkin uudistusalasi läheisyydessä , jonne mennessään muutama taimen latva on mennyt hirven suihin alkupaloiksi.”

    Timppa:
    ”Siis hirvituho on yleensä seurausta metsänomistajan itsensä toiminnasta tai itse asiassa toimimattomuudesta.”

    Kovasti näyttävät veljet vastuuta metsänomistajalle sysäävän!
    Mutta, Hyvät herrat! Saanen uudistaa kysymykseni siitä mitä tein niin pahasti väärin, että hirvet katsoivat minun ansaitsevan ””LUONNONTUHON””????

    Suorittavalle vastauksia:
    Uudistusalaan kuuluu kaksi erillistä kuviota 0,6 ha ja 2,1 ha, joista isommalla tuhot pääasiassa ovat.
    Molemmat rajoittuvat tiehen, ei pusikoita tien vieressä eikä aukkojen reunamilla. Itse aukot raivasin hyvin tarkasti ennen istutusta, kovin paljon lehtipuuta ei edes ollut.
    Tuho ei ole erityisesti aukon reunoilla.
    Ympärillä nuoria kasvatusmetsiä joissa toki on vesakkoakin. Tien takana naapurin taimikonhoitoon tulossa oleva taimikko.
    Hirvet vain tykkäävät kulkea pitkin poikin aukon yli, eikä vahingossakaan piennartietä pitkin. Viime talvena ne tulivat aukolle varta vasten ruokailemaan.

    Emäntä on nyt raaputtanut raivaussahalla koko alan tänä kesänä. Hän katkaisi jokaisen yli viisisenttisen lehtipuun vesan. Sen jälkeen hirvikarkoite koko alalle.
    Onkohan näissä toimenpiteissä jotain josta päästäisiin syy vierittämään minulle, jos hirvet kuitenkin jatkavat syöntiään.

    Jatkuu

    Korpituvan Taneli

    Jatkoa

    MK:n metsäpoliisi ei halunnut tulla arvioimaan, ”vielä”.
    Aikomukseni on poistaa saksilla kaikki kilpailevat latvat, että päästäisiin edes tyvimutkan kautta runkoa tekemään. Ilmeisesti tämäkin luetaan syykseni ja hirvet voivat sen perusteella jatkaa ””LUONNONTUHOAAN””.

    Onkohan metsästyslaissa pykälä, joka määrittelee hirvituhon metsänomistajan syyksi vai onko hirvimiehillä joku erityinen vala jonka he vannovat asiasta kun hirvimies ei näköjään yksinkertaisesti voi myöntää sitä että hirvi syö taimikoita myös silloin kun isäntä ei sitä siihen kehoita?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 80)