› Keskustelut › Metsänomistus › Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

    Lähetetty: 17.11.2014, 10:54

    Metsäalan toimijoista koostunut kollegio on joskus 1970-luvulla päättänyt suuressa viisaudessaan, että hirvien aiheuttamat metsätaimikkotuhot on tarkoituksenmukaista rinnastaa luonnontuhoksi, eli lisäyksenä samaan sarjaan kuin esimerkiksi myrskyn, metsäpalon, sienitautien tai hyönteisten aiheuttamat metsävahingot.

    Tätä rinnastamista on jatkunut hyvin pienin vastaväittein jo noin 40 vuotta. Näennäisesti siitä ei ole ollut monellekkaan haittaa, mutta syventymällä rinnastuksesta johtuviin seurauksiin voi tulla toisiin ajatuksiin.

    Jo otsikosta voi arvailla, lienevät metsäalalla silloin toimineet hirvimiehet ko. rinnastuksen takana. Heiltä on ikäänkuin vastuu hirvien aiheuttamista vahingoista vähentynyt ainakin korvausmielessä. Olihan lisäksi olemassa hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, jonka arviointiohjeet piti ensin muokata ko. toimijoiden kannalta mieleisiksi.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta rinnastus tulee kovin kalliiksi. Kun luonnontuho yleensä koetaan vahinkona, mille ihminen yleensä ei voi mitään, kokee myös moni valtiovaltaa edustava tai metsänomistaja asian olevan ok. Saihan metsänomistaja, vaihtoehtona valtion hirvivahinkovaroista maksamalle korvaukselle, metsässään tapahtuneille luonnontuhoille perinteisesti tuhoasteesta riippuen määräaikaisen verovapauden. Tämä verovapauskäytäntö oli hirvivahingon osalta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen aikana.

    Jos alueelle oli myönnetty luonnontuhon johdosta määräaikainen verovapaus, ei alueelle tarvinnut senjälkeen tehdä mitään. Se voi jättää vaikka luonnontilaan pusikoitumaan. Ko. alueille ei myöskään saanut mistään tukea alueiden kuntoon saamiseksi. Tämä käytäntö ei varmasti palvellut yhteiskunnan tai metsänomistajankaan etua.

    Mielestäni esim. hirvien aiheuttama metsätaimikkovahinko tai hirvikolari on hirvien pyyntilupajärjestelmästä johtuva vahinko, eli ihmisten aiheuttama.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 22.11.2014, 03:28

    Suorittava porras: ”Vaikka hirvien määrä on saatu vapaaehtoisvoimin pudotettua reilusti alle puoleen tasosta , jolloin hirventappotalkoot alkoivat , kolarien määrä kolmasosaan ja metsävahingot neljäsosaan , saavutusta vähätellään tai ei noteerata ollenkaan . Vaikka kaikki tämä on tehty , valitus tuntuu vain yltyvän .”

    Huiput oli n. 140000, nyt ollaan jossain 70000 suuruusluokassa. Se ei ole reilusti alle puolet.

    Muistatko, mistä tässä 2000-luvun taitteen jutussa on kyse? Siitä, että hirvikannan hallinta karkasi metsästäjien näpeistä täysin hallitsemattomasti. Tuo vahinko sai alkunsa n. 20 vuotta sitten ja nyt ollaan vahinkoa edeltäneessä tilanteessa. Korkeaksi päässeen hirvikannan takia 20 vuoden jakson aikana kolareita ajettiin pahimmillaan 2000 kpl vuodessa enemmän kuin nyt, useita ihmisiä kuoli enemmän kuin nyt ja metsätaloudelle aiheutui suurta vahinkoa. Kun hirvikanta on korjattu vahinkoa edeltäneelle tasolle, joka ei vielä ole liikenteen tai metsätalouden kannalta riittävän hyvä, aletaan toivoa kiitosta vastuullisesta toiminnasta? Hyvä juttu, että pahimmat mokat on korjattu, mutta siitä aiheutuneet seuraukset eivät ole mihinkään hävinneet. Kuolleet ei ole heränneet henkiin, eikä puustolle aiheutuneet kasvutappiot ole kadonneet. Sen sijaan meillä on 20 vuoden aikana istutettu kuuselle aloja, joiden ennuste on surkea lahon ja kuuselle soveltumattoman kasvupaikan takia. Tuota taakkaa täytyy maanomistajien, joko nykyisten tai seuraavien sukupolvien, kantaa vielä vuosikymmenien ajan.

    Suorittava porras: ”Tästä on ilmeisesti tehtävä se johtopäätös , että rajoitetaan vähäksi aikaa metsästystä , että valitukseen on todellista aihetta.”

    Toivottavasti metsästäjät eivät ole noin huonoja tunnustamaan omia virheitään.

    Suorittava porras: ”Alle 1 hirven tiheyksillä tuhatta hehtaaria kohden tarvitaan todella vilkas mielikuvitus mahdollisten haittojen havaitsemiseksi.”

    Kunpa olisikin 1/1000, mutta kun luku täytyy kertoa piillä, jotta päästään vallitsevaan tilanteeseen.

    mehänpoika 22.11.2014, 08:22

    Suorittava porras:
    ””…niin ne hirvet on nurin ja nyt keskitytään kannan arviointiin . Kuluneella viikolla ei ole tullut metsässä vastaan ainuttakaan hirveä eikä edes jälkiä .””

    – Eiköhän ole liian aikaista jahdin puolivälissä suoritettu hirvikannan arviointi. Naapuriseurueiden jahti voi olla nyt vielä kesken, kun hirvilaumat siirtyneet suorittavan portaan alueilta sinne karkuun. Viikon parin määstä laumat voivat olla jo tulleet takaisin, jolloin käyttämättömät pankkiluvat pitäisi hyödyntää.

    Hirvikannan arviointi pitäisi tehdä vasta metsästyskauden jälkeen yhtä aikaan naapuriseurueiden kanssa ja yhteistoiminnassa, jos yleensä tällaisesta perustuslain vastaisesta pyyntilupakäytännöstä ei MMM:tä saada vielä luopumaan. Eihän ketään liikenteessä saa saattaa kenenkään toimenpiteellä kohtuuttomaan ruumiinvamman- tai hengenvaaraan. Ei myöskään kenenkään elinkeinoa saa kukaan kohtuuttomasti vaikeuttaa tai jopa sabotoida, niinkuin metsätaimikoiden osalta nykyisin on hirvien välityksellä tehty.

    suorittava porras 22.11.2014, 16:54

    Gla:

    ##”Huiput oli n. 140000, nyt ollaan jossain 70000 suuruusluokassa. Se ei ole reilusti alle puolet. ”##

    Suuruusluokat ovat arvioita ja 90-luvun hirvien määrää koskeneet arviot rankkoja aliarvioita .
    Kuluvan jahtikauden jälkeiset lukemat voivat yllättää.

    Toistan vielä , että vuonna 1996 oman seurani pääluvultaan hieman yli kymmenen hirven kaatokiintiötä pudotettiin kahteen pyyntilupaan (=yksi aikuinen ja kaksi vasaa). Sama tapahtui koko pitäjän ja lähipitäjien alueella.Oli ARVIOITU , että hirvet ovat hupenemaassa liiallisen metsästyksen takia olemattomiin. Toimittamistamme havaintokorteista ei kuitenkaan moista voitu päätellä . Joku mokasi , mutta tuskin metsästäjät.

    Viittä vuotta myöhemmin kaadettiin yleisesti 4-6 hirveä /1000ha useina vuosina peräkkäin . Meillä tämä tarkoitti enimmillää 27 ja useina vuosina yli 20 hirven kaatamista n. 4000 ha:n alueelta.Tämä on mahdollista vain hirvitiheyksillä
    yli 10 yksilöä / 1000ha .

    Nyt (2014) ollaan paikoin tilanteessa , että talvehtivien hirvien määrä on oikeasti romahtanut . Keskisessä Suomessa tilannetta kummastellaan jo monessa muussakin pitäjässä . Ei ainoastaan meillä.

    Gla:
    ##”Muistatko, mistä tässä 2000-luvun taitteen jutussa on kyse? Siitä, että hirvikannan hallinta karkasi metsästäjien näpeistä täysin hallitsemattomasti”##

    Metsästäjiä on tilanteesta turha yksin syyttää . Osittain hallitsemattomat muutokset riistahallinnossa ja luottamuspula sekä siitä johtuneet informaatiokatkot tutkimuksen ja riistahallinnon välillä
    sotkivat metsästyskuvioita1990-luvun lopulla . Tekisi mieli jopa väittää , että joku yllä mainituista tahoista halusi kostaa kokemansa arvovaltatappion ja toteuttaa kosto siten , että hirvikanta saadaan varmasti hallitsemattomalle kasvu-uralle . Ne metsästjät hoitivat tilanteen palokunnan lailla heti , kun todellinen tilanne selvisi .

    Vastaaviin talkoisiin harvalla on enää halua . Siksi hirvikanta on pidettävä elinvoimaisena ja tasaisena .

    mehänpoika 22.11.2014, 17:53

    suorittava porras:
    ””Vaikka hirvien määrä on saatu vapaaehtoisvoimin pudotettua reilusti alle puoleen tasosta , jolloin hirventappotalkoot alkoivat , kolarien määrä kolmasosaan ja metsävahingot neljäsosaan , saavutusta vähätellään tai ei noteerata ollenkaan . Vaikka kaikki tämä on tehty , valitus tuntuu vain yltyvän .””

    – Hirvenmetsästäjän näkövinkkelistä ”töitä on tehty”. Hirvenlihaa, jonka metsästäminen tulee saadun lihan arvoa kalliimmaksi, on korjattu talteen ennätysmääriä vuodesta toiseen. Siitä huolimatta viime vuosina on selvästi ollut nähtävissä pyrkimykset talvelle jäävän hirvikannan lisäämiseen. Ilmeisesti siinä on valtaosalla Suomen aluetta jo onnistuttukin, koska 21.11.2014 uutiset kertovat hirvikolaritilastojen rajusta kasvusta. Myös hirvien kaatokiintiöt ovat ko.uutisen mukaan täyttymässä.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta tällaiset uutiset ovat huolestuttavia. Velkaantuuhan Suomi nopeaa vauhtia, kauppatase on ollut jo pitkään negatiivinen ja työttömien määrä on edelleen lisääntymässä. Tällaisessa taloudellisessa tilanteessa pitäisi hirvien määrä leikata tasolle, missä ainoastaan lajin säilyminen turvattaisiin.

    Melko tuoreen Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan hirvet aiheuttavat siellä vuosittain noin miljoonan kiintokuution kasvutappion (15 %) arvoltaan 200 milj. SEK. Vielä suurempi menetys tulee hirvien puustolle aiheuttamista laatutappiosta, joiden arvoksi lasketaan n. 300 milj. SEK. Hirvien aiheuttaman metsätalouden viennin menetyksiksi on laskettu 23 miljardia SEK/vuosi.

    Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty Suomessa, vaikka Suomi köyhempänä valtiona on paljon enemmän riippuvainen metsätaloudesta ja metsäteollisuuden viennistä. Näiden asioiden vuoksi on jatkettava valitusta edelleen.

    mehänpoika 22.11.2014, 18:49

    Ilmeisesti Ruotsilla on varaa ylläpitää tällaista kallista harrastusta. Siellä se on kaiken kansan huvi. Meillä ei näköjään tällaiseen ole varaa. Ehkä Kaarle Kustaan mielipide vaikuttaa.

    Norjalla on vielä paremmin varaa ylläpitää korkeaa hirvikantaa. Joskus heiltäkin öljytulot vähenee ja silloin on katsottava totuutta silmiin.

    Gla 22.11.2014, 21:01

    Suorittava porras.

    En minä torellisuuresta tiedä, mutta virallisia tilastoja ei ole vuosituhannen vaihteen osalta vielä korjattu väitteitäsi vastaavaksi, vaikka muutoin tilastoja takautuvasti korjataankin.

    Kun puhun kannan määrittelyssä metsästäjistä, tarkoitan koko orkesteria eli myös riistahallintoa.

    Jotta voisin ymmärtää nykyistä paremmin metsästäjän sielunelämää, lainasin kirjastosta Ase ja Erä lehden vuosikerran 2012 ja selasin sen läpi. Hämmästyttävä havainto oli se, että jo tuolloin henki oli sellainen, että hirvet ovat loppuneet ja kantaa pitää alkaa kasvattaa. Toinen hämmästyttävä havainto oli se, että metsästäjien mielestä riistahallinto myöntää liikaa lupia, koska se on metsänomistajien talustusnuorassa. Metsänomistajien näkemys poikkeaa tästä aika tavalla, kun MTK:lle ei kehuja ole aiheesta tippunut. Kolmas havainto ei liity hirviasiaan, mutta Antonilla voi olla muussa yhteydessä jotain sanottavaa siitä.

    Sinä tarkastelet hirvikantoja oman ja naapuriseuran näkökulmasta. Minä tarkastelen asiaa tilastojen perusteella, jolloin kyse on kokonaisuudesta toisin kuin sinun hirvityhjiössäsi, josta jahdin aikaan yllättäen löytyykin hetkessä kaatolupien verran hirviä.

    Vastuu kokonaisuudesta on riistahallinnolla, koska muilla ei ole valtaa. Tällöin on turha alkaa selitellä, miksi 90-luvun puolivälissä mopo karkasi käsistä.

    Samaa mieltä olen siitä, ettei vuosituhannen vaihteen kaltaista sirkusta enää kaivata minkäänlaisena versiona. Tästä eteenpäin kyse onkin vain kannan suurudesta. Minusta n. 30% olisi varaa pudottaa heti ja katsoa sitten tilannetta uudestaan. Metsästäjien näkemys on muuten suunnilleen sama, mutta valitettavasti muutoksen etumerkki on toinen.

    vänkäri 23.11.2014, 16:45

    Hirvikanta on jonkinverran alentunut näillä kulmilla, mutta lähinnä karhujen hätyyttelemänä. Jos lyhyen päivän aikana kaatuu parhaimmillaan kolme elukkaa ja kaikki toistakymmentäkin reilun kuukauden viikonloppuina niin onhan niitä silloin oltava. Paikkohirvet jäävät pystyyn, mutta muuten ei pitäisi olla aihetta jarrutteluun ensi vuonnakaan.

    suorittava porras 23.11.2014, 17:21

    Gla:
    #”…… Ase ja Erä lehden vuosikerran 2012 ja selasin sen läpi. Hämmästyttävä havainto oli se, että jo tuolloin henki oli sellainen, että hirvet ovat loppuneet ja kantaa pitää alkaa kasvattaa. Toinen hämmästyttävä havainto oli se, että metsästäjien mielestä riistahallinto myöntää liikaa lupia, koska se on metsänomistajien
    talustusnuorassa. ”#

    Hirvet olivat todellakin jo tuossa vaiheessa vähentyneet joistakin pitäjistä niin , että kaatolupia ei alhaisen kannan vuoksi ollut mahdollista myöntää. (esim Vieremä) . Samoihin aikoihin kokenut hirvitutkija Kaarlo Nygren jopa vaati , että hirvi olisi rauhoitettava vuodeksi kokonaan Suomessa , jotta nopeasti tapahtuneen hirvikannan alasajon seurauksena vääristynyt kannan rakenne saataisiin oikeaan kuosiin.
    Suhtautuminen kaatolupien ylibuukkaukseen on tätä taustaa vasten ymmärrettävä . Nygrenin pariskunnan havaintoihn ja päätelmiin on totuttu luottamaan .

    Gla:lta on jäänyt huomaamatta , että olen perusteluissani käyttänyt oman seurueeni kokemuksien ohella kokemuksia pitäjätasolta
    (44 000 ha ) ja havaintoja myös naapuripitäjistä , joita säännöllisesti työni puolesta kierrän . Pitäjän lupapalavereissa olen ollut mukana yli 20 vuotta.

    Tällä hetkellä viestit naapuripitäjistä kertovat vaikeuksista löytää hirviä alueelta . Vielä reilu vuosikymmen sitten nämä pitäjät kantoivat valtakunnallisestikin katsottuna kyseenalaista mainetta ennätyksellisen suuren hirvikannan johdosta . Nyt tilanne on täysin päinvastainen.

    Jahdin nopea eteneminen ei kerro aina koko totutta . Samoin on laita hirvikolareiden kohdalla . Edes hirvikannan ollessa korkeimillaan alueellamme ei ole sattunut kolmea kolaria vuodessa , kuten kuluneena vuonna . Vahinkojen vuoksi kaadoimme hirviä sitä mukaa , kun eteen osui . Nyt jahti on ohi , mutta viimeisen viikon ja tehostetun seurannan aikana alueella on vieraillut vain kaksi hirveä.
    Pysyvistä ”asukeista” ei ole ollut havaintoja koko syksynä..

    jees h-valta 23.11.2014, 17:34

    Näin asian junnaavuuden piristeeksi uutta pohdittavaa. Tämänpäivän Satakunnan Kansa uutisoi pienellä mutta hätkähdyttävällä että etelä-pohjanmaan ja pohjois-satakunnan rajoille halutaan siirtoistuttaa metsäpeuroja että saadaan kanta levitettyä tasaisesti koko maahan Kainuusta Satakuntaan. Tätä touhuaa Metsähallitus???
    Mikä ihmeen pöljyys tässä on takana ja miksi tuollainen valtion laitos alkaa jälleen kiusata yksityistä metsänomistajapohjaa?
    Koska tuokaan elikko ei ole harmiton uusille taimetuksille eikä liikenteellekkään. Jotenkin tuntuu että täällä touhuaa populaatio pikkunikkejä metsästysinnossaan ihan mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Hiukkaakaan ottamatta vastuuta seuraamuksista.

    suorittava porras 23.11.2014, 17:57

    Gla:ta kehottaisin tutstumaan Metsästys ja kalastus-lehden
    n:o 10/2014 artikkeleihin
    ”Hirvien uusjako” ja
    ”Hirventutkimuksen
    voimakaksikko ” (Nygre´nit)

    Mutta sitten niihin tuhoihin…
    Muutamaan kertaan on tullut mainostettua taimikonhoitoa tepsivänä keinona hirvivahinkojen torjuntaan. Pikkuisen tuli jälleen lisää virtausta myllyyn kierrellessäni maastossa etsimässä poissaolollaan loistavia hirviä .

    Hivestysaluellamme esiintyi aikaisemmin hirviä suht tasaisesti . Parin viime vuoden aikana aluetta halkovan valtatien pohjoispuolella on ollut vain satunnaisia hirvihavaintoja . Asumisesta ei merkkiäkään. Näyttää vahvasti siltä , että metsänkäsittelyllä ja tehokkaalla taimikonhoidolla on merkittävä vaikutus hirvien viihtymiseen alueella . Metsät on laitettu rytinällä kuntoon ja siitä on seurannut huomattava peitteisyyden ja hirvien mieleisen ravinnon hupeneminen.

    Pienialaisia hirvivahinkojakin löysin , kun tiesin mistä hakea . Monivuotinen ”hirviaitta” , muutaman kymmenen hehtaaria hoitamatonta suotaimikkoa , oli katselmuksen kohteena .

    Nyt kaikki ylimääräinen oli raivattu maahan ja aiheutuneet vahingot todettavissa . Tilanne oli , kuin suoraan oppikirjasta . Koivulle kasvussa hävinneet männyn taimet olivat kokeneet kovia . Mutta ainoastaan ne , jotka olivat metrin tai puolitoista (raivattuja) koivuja lyhempiä . Niiden kimppuun oli käyty useina vuosina peräkkäin . Kasvukilpailussa menestyneisiin mäntyihin ei ole kajottu.

    Hirviaitasta taisi tulla entinen. Kuluneena syksynä raivauksen jälkeen eivät hirvet ole siellä vierailleet. Alueen vetovoimaa on vähentänyt myöskin ympärillä oleva kymmenien hehtaarien kasvatushakkuualue . Sieltä suoja ja hirvelle mieluinen ravinto puuttuu kokonaan. Syksyn hirvisaalis löytyi valtatien toiselta puolelta käänteisistä olosuhteista .

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 80)
1 2 3 4 5 6 7 8