Keskustelut Metsänomistus Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 80)
  • Onko hirvituho todella luonnon aiheuttama tuho ?

    Metsäalan toimijoista koostunut kollegio on joskus 1970-luvulla päättänyt suuressa viisaudessaan, että hirvien aiheuttamat metsätaimikkotuhot on tarkoituksenmukaista rinnastaa luonnontuhoksi, eli lisäyksenä samaan sarjaan kuin esimerkiksi myrskyn, metsäpalon, sienitautien tai hyönteisten aiheuttamat metsävahingot.

    Tätä rinnastamista on jatkunut hyvin pienin vastaväittein jo noin 40 vuotta. Näennäisesti siitä ei ole ollut monellekkaan haittaa, mutta syventymällä rinnastuksesta johtuviin seurauksiin voi tulla toisiin ajatuksiin.

    Jo otsikosta voi arvailla, lienevät metsäalalla silloin toimineet hirvimiehet ko. rinnastuksen takana. Heiltä on ikäänkuin vastuu hirvien aiheuttamista vahingoista vähentynyt ainakin korvausmielessä. Olihan lisäksi olemassa hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, jonka arviointiohjeet piti ensin muokata ko. toimijoiden kannalta mieleisiksi.

    Yhteiskunnan ja metsänomistajan kannalta rinnastus tulee kovin kalliiksi. Kun luonnontuho yleensä koetaan vahinkona, mille ihminen yleensä ei voi mitään, kokee myös moni valtiovaltaa edustava tai metsänomistaja asian olevan ok. Saihan metsänomistaja, vaihtoehtona valtion hirvivahinkovaroista maksamalle korvaukselle, metsässään tapahtuneille luonnontuhoille perinteisesti tuhoasteesta riippuen määräaikaisen verovapauden. Tämä verovapauskäytäntö oli hirvivahingon osalta pinta-alaperusteisen metsäverotuksen aikana.

    Jos alueelle oli myönnetty luonnontuhon johdosta määräaikainen verovapaus, ei alueelle tarvinnut senjälkeen tehdä mitään. Se voi jättää vaikka luonnontilaan pusikoitumaan. Ko. alueille ei myöskään saanut mistään tukea alueiden kuntoon saamiseksi. Tämä käytäntö ei varmasti palvellut yhteiskunnan tai metsänomistajankaan etua.

    Mielestäni esim. hirvien aiheuttama metsätaimikkovahinko tai hirvikolari on hirvien pyyntilupajärjestelmästä johtuva vahinko, eli ihmisten aiheuttama.

  • Niko

    Ei se myrskytuhokaan sitten kai ole luonnontuho. Jos oletetaan, että ihminen aiheuttaa edes osan ilmastonmuutoksesta, seurauksena lämpeneminen. Maa ei jäädy entiseen tapaan ja ääri-ilmiöt (esim. myrskyt) yleistyy.

    Ja puuta kaatuu tuulella, siis ihmisen toiminnan seurauksena.

    Eiköhän kirjanpainajakin ole hyötynyt lämpenemisestä, eli kyseessä ihmisen aiheuttama tuho vallitsevan tulkinnan mukaan.

    Niko

    ”Mehänpoika ja AC voisivat avata johonkin uuden ketjun samasta asiasta ” kolmensadanseitsemänkymenen
    kuudennen” kerran.”

    Varmaan avaavat uudenkin, mutta tarvitsisiko sittenkään. Kaikkihan kuitenkin lopuksi kääntyy tähän samaan juupa-eipä -horinaan. Olipa kyse käpyvuosista tai sahan laipan pituudesta. Antonin kiihkon vuosina myyrät oli joka ikisessä ketjussa, yleensä itse itselleen, omiin viesteihinsä vastaillen. Sama kaiku on askelten tämän pikku-Antonin kanssa.

    mehänpoika

    Viesteistä saa tässä vaiheessa sellaisen kuvan, että hirvenmetsästäjät ovat pahasti suivaantuneet tällaisesta hirviin liittyvästä avauksesta ja erikoisesti sen pohjustamisesta. Ehkä lähettäjän nimimerkki kaivelee eniten. Kertoohan joku palstalainen (Lavuaari Refleksi) valvoneen ainakin yhden yön: ”kun en tämän asian tiimoilta unta saanut.”

    Hirvenmetsästäjät ovatkin viestineet ahkerasti, mutta mitään merkittävää puoltoa ”luonnontuho-määritykselle” en ole huomannut. Vain nykyisen hirvikannan pyyntilupiin perustuva säätelyjärjestelmä ja sen säilyttäminen pitää hirvituhon luonnontuhoksi määrittelyä leipähampaanaan. Sekin on osoittanut toimimattomuutensa.

    Jokin on vialla tälläkin keskustelupalstalla, kun hirvituhoista kärsivät eivät rohkene edes nimimerkin suojassa kertoa kantaansa selvässä asiassa. Epäkohta olisi saatava oikaistuksi. Ehkä kaikkia nimimerkki ei tarpeeksi suojele. Pisteytyksiä kylläkin on tullut samoin kuin hirviuskovaisten lahkollekkin.

    Metsuri motokuski

    Voisko kyse olla siitä että nytkin parissa kolmessa kohdassa jauhetaan samaa asiaa. Jospa alkaisi porukka kyllästymään aiheeseen. Ei ole mitään uutta rakentavaa ilmaantunut pariin – kolmeen vuoteen.

    Siitä huolimatta männiköt kukoistaa ja puuta myydään.

    Santtu

    Ei hirvituho ole pääsääntöisesti luonnontuho.

    Kyllä metsätalouden merkitys tuhojen määrälle on merkittävä.

    Lisäksi hirvien an säätelyn vaikutus on kaikkein suurin ja näinkään kyse ei voi olla oikeasta luonnon tuhosta.

    Luonnontuho määritelmä voi vaihdella eri tarkoituksiin, kuin hirvituho asiassa huomaamme.

    mehänpoika

    Santtu:
    ””Ei hirvituho ole pääsääntöisesti luonnontuho:””
    – Santtu ilmaisi asian lyhyesti ja selkeästi. Olen samaa mieltä!

    Minä olen näillä palstoilla arvostellut jo pitkään meillä käytössä ollutta pyyntilupiin sidottua hirvikannan säätelyjärjestelmää, mikä pitää hirvikannan ja hirvien aiheuttamat vahingot korkealla tasolla. Nämä vahingot eivät mielestäni ole missään mielessä luonnon aiheuttamia, vaan ihmisen.

    Sitävastoin jos hirvien metsästys vapautettaisiin kokonaan pyyntiluvista, käsitys tuhoihin voisi muuttua. Jos metsästysohjeissa poistettaisiin vielä turhat rajoitteet, voisi tuloksista riippuen hirvituho olla luonnon aiheuttama eli luonnontuho.

    mehänpoika

    Lavuaari Refleksi:
    ””Nyt tuntuu että tämä aihe ei laajuutensa vuoksi selviä koskaan, mutta työtä on silti sinnikkäästi jatkettava.””

    – Ttämän asian ratkaisemisessa voisi hyvin käyttää apuna muutama vuosi sitte Ruotsissa valmistunutta tutkimusta. Se tutkimus kesti 28 vuotta, joten Suomella ei olisi varaa enää viivytellä.

    Ainahan hirvimiehet ovat olleet hirviin liittyvissä asioissa ottamassa mallia Ruotsin hirvipolitiikasta. Miksi ei nytkin hirvituhojen vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa.

    Vaikka metsäteollisuuden viennin arvon menetys hirvien vuoksi olisi todellisuudessa erilainen kuin ko. tutkimuksesta laskien (1,6 miljardia euroa vuodessa), antaa se sellaisen tuntuman, että MMM:n on välittömästi pantava puolueettomat tutkimukset käyntiin. Ensin on tutkittava tämä Ruotsin tutkimus.

    suorittava porras

    #”Ainahan hirvimiehet ovat olleet hirviin liittyvissä asioissa ottamassa mallia Ruotsin hirvipolitiikasta. Miksi ei nytkin hirvituhojen vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa”#

    Jep jep . Otetaan mallia Ruotsista . Siellä hirvien määrä on tutkimuksista huolimatta tuplat Suomeen verrattuna .(Norjassa paikoin jopa triplat) Odotellaan rauhassa tilanteen kehittymistä muissa pohjoismaissa . Tämä on helppoa ainakin meidän kohdalla , kun jäävien hirvien kannaksi voi viimepäivien havaintojen perusteella raapustaa puhtaan nollan .
    Muualla vasta ihmetellään jahdin nihkeää etenemistä . Jotkut jopa arvelevat hirviä olevan vähän , kun saalista on tullut reilusti alle puolet saalislupien määrästä kuuden jahtiviikon aikana . Normaalitilanteessa pitäisi vastaavaan aikaan 75% luvista olla jo käytetty. Näyttää siltä , että hirvien rauhoitus on paikallaan Ruotsin tason saavuttamiseksi : )

    Maanomistajan tulee torjua luonnontuhoja huolehtimalla kaatuneiden tai hyönteisten vahingoittamien puiden korjuusta . Taimikonhoito on vastaava toimenpide hirvien kohdalla . Jos hirvi tekee tänä pivänä merkittäviä tuhoja jonkun mailla , on syytä vilkaista peiliin .

    6 m3

    Pujahtiko AR:n kommenttiin pari asiavirhettä?
    Pohjois-Amerikassa biisonit vaeltavat preerioilla.
    Ja nuo villihevoslaumat lienee suurimmaksi osaksi Espanjalaisten valloitusretkillä karanneitten hevosten jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Kyseessä siis lienee tulokaslaji?

    suorittava porras

    Mehän pojalle olisi merkittävämpikin huolestumisen kohde.
    Vuosittain maassamme tapahtuu 145 000 kaatumista , joiden seuraukset vaativat hoitotoimenpiteitä . Näistä 1200 :ssa tapauksessa hoitokaan ei riitä .Niissä pakenee henki…siis 1200 kuolintapausta vuodessa kaatumisen takia . Lisäksi voit pohtia , mikä näiden tapausten vaikutus kansantalouteen mahtaa olla .

    PS. Pelkkä tuvassa käveleminenkin sisältää suuremman riskin vammautua tai kuolla verrattuna tilanteeseen ,jossa on mahdollisuus joutua esim. liikenteessä hirven kanssa törmäyskurssille . Ainoa ero on
    siinä , että uutisiin näiden kaatumisten johdosta harvoin pääsee. Auton peltiin tuleva pienikin lommo puolestaan ylittää lähes aina uutiskynnyksen , Varsinkin , jos on syytä epäillä sen aiheuttajaksi hirveä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 80)