Nyt Metsä-Group antaa rahatkin melkein jo etukäteen kaupan teon myötä eli 70%:ia ennakkoa. Minua kyllä hiukan houkuttaa ottaa muutama tonni nopeaa rahaa kesää vastaan. Entäs muut?
Tietynlainen hektisyys, jota ennen nimitettiin rumasti ennakoimattomuudeksi, on tuttua lähes joka alalla. Meikäläisenkin päivätyössä äärimmilleen kilpailulla alalla, firman elossa pitävä korkeampi kate pitää ottaa niiltä vastapelureilta, jotka ovat ennakoineet asioitaan huonommin kuin toiset.
Eihän puukauppojen kilpailutus mikään uusi asia ole. Vaikka ajat ovat paljonkin muuttuneet, niin leimikoita on kilpailutettu niin kauan kuin niistä on kauppaa tehty. Itse vertailin tarjouksia ensimmäistä kertaa joskus 70-luvun alussa. 90-luvun alku lopetti hintasuositussopimukset. Sen jälkeen ei olisi missään oloissa tullut mieleeni jättää kilpailutusta tekemättä.
Kun ei ole kilpailua ei voi kilpailuttaa kuin mielikuvissa. Myönnettäköön että saattaa joku saha joskus tukin tarpeessa muutaman sentin enemmän luvatakin ja jos pitäisi jokin iso tukkileimikko myydä, se olis aika arvelluttavaa myydä sellufirmalle.
Jos puukauppatarjouksissa on viiden, jopa kymmen euron eroja motille kaikki muut lisukkeet ja kumppanuusedut ja -ehdot, yms. huomioiden, ei kysymys ole pelkistä mielikuvista.
Se että jos tuollaisia eroja havaitsee kysessä on mielikuvat tai ostajan tekemä harhautus. Olen nähnyt joskus muutaman euron eron ja sekin oli vielä lisukkeiden tarjoajan eduksi. Tämä pienemmän sahan ostomies kuvitteli olevansa ainut ostaja.
Jos on kympin eroja saman leimikon yksikköhinnan tarjouksissa , niin jotain häikkää on ilmiselvästi ollut. Tai min.tarjouksen tekijä ei ole halunnut oikeasti ostaa tai vain kokeillut kepillä jäätä.
Erilaisten tukkipituuksien käyttö ja -tarve saattaa nostaa joskus lopputuloksen kyllä selvästikin paremmaksi esim. vain pitkän tukin ostajaan verrattuna.
Juu, noin on ,- ajan tasalla seuraten on taaplattava. Mehtäukko on kuitenkin loppupelissä sitä mieltä, että sen viimeisen euron ja sentin kyttäys harvennuspuuston koko ajan ränsistyessä se vasta hintoihinsa tulee. Aikoinaan Metlan tutkimuksissa totesivat, että esim. rauduskoivikon eh:lla on optimiharvennukselle aikajana 3 vuotta. =Toipuminen ja oksiston kasvattelu kestää ja kestää. Sama on männyllä.
Kun puun hinta on kohtuu siedettävä ja korjuu-olot hollillaan, silloin rutu käy.
Komppaan Puukia ja Mehtäukkoa; tukkileimikossa katkonta eli monipuolinen pituusvalikoima voi olla ratkaiseva, harvennusleimikossa taasen se että toimenpide ylipäätään tehdään ja mieluiten oikeaan aikaan.
Lueskelin tämän ketjun viimeisiä kommentteja kun en illalla ollut lainkaan koneella. Ensinkin hämmästytti Tolopan kirjoitus että muut myyvät rahalla paitsi Harjavalta. Jos tarkoitti minua pitää kyllä ihmetellä että millähän minä sitten lainkaan myynkään? Joskus siinä välissä kuuluu olla myös palveluja vastakauppoina mutta kyllä sinne tilillekkin jotain numeroita ilmestyy kuun vaihteessa. Tiedä sitten voiko niitä rahoiksi mainita mutta kaikillahan se lie samoja numeroita olevan. Olkoon sitten vaikka pelimerkkejä minun puolesta. Ja mitä tulee kilpailutukseen on sitä joskus tullut tehtyäkkin mutta aika huonolla menestyksellä. Tosin kerran nostin sillä mäntykuidun hintaa muutaman euron mutta muuten aika turhaa touhua. Katkontapituudet ovat edelleen nähtävissä uuden tieni varressa ja aika moninaista näyttää tukin pituuskin olevan. Josta kertoo kyllä ihan hyvä tilikin. Tuon ”sellukumppanin” pakista vain löytyy kaikkein monipuolisin kattaus ja laadukkaat urakoijat. Jotain senkin varaan kannattaa laskea. Asiat hoituu yhden luukun periaatteella. Ja minulla myös yhden henkilön toimesta.
Jos on toimiva tietokone katkontapituudet löytyy metsäverkosta kun avaa omilta sivuilta puukaupan, ei tarvitse yökausia mittailla tienvarressa. MG käyttää usein myös lyhempia mittoja kuin kaupassa on sovittu. Lisäksi sorvitukkia, jota sahat eivät osta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.