› Keskustelut › Metsänhoito › Onko alikasvuisten kuusten kasvatus tuomittu epäonnistumaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Onko alikasvuisten kuusten kasvatus tuomittu epäonnistumaan?

    Lähetetty: 15.11.2024, 12:44

    Merkitty: 

    Muutaman kuvan ja yhden palstan tilanteen innoittamana on pakko kysyä otsikon kysymys.

    Onko alikasvuisten kuusten kasvatuksessa mitään järkeä ja jos on, niin missä tapauksessa?

    Itselläni on männikkö, jossa kasvaa alikasvukuusia. Kaikki eivät ole ihan olemattomia tarrikoita vaan osa on jo ihan kuitumitassa. Kaikki pois vai ei?

    Tekijä
    Izuzuuppinen Izuzuuppinen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.11.2024, 12:53

    Jos maalaji käy myös kuuselle, tottakai ne voivat täydentää kasvatettavaa puustoa. Liika yhteistiheys ei tuo etuja.

    Sulli 15.11.2024, 13:06

    Jos ne on jo valmiiksi 70 v, niin ei kannata.

    mehtäukko 15.11.2024, 14:40

    Joo ei jaksollisessa muuten kuin parhaita apupuina. Jk:n apostolit ne venyttävät puun ikää kuin kuminauhaa vaikka kuivalla kankaalla, saadakseen kuvan näpättyä albumiin.

    Aloituksen kysymykseen, jos niissä on lahoa, kaikki vaan rovioon.

    isaskar keturi 15.11.2024, 15:43

    Kasvukuntoisia puita eli puita, jossa pituuskasvua useammalta vuodelta min. 15-20 cm, sopivalla kasvupaikalla voi kasvattaa, mikäli tarpeeksi tiheyttä. Kuten tuolla edellä todistellaan, niin tulee myös varautua siihen, että paikka menee kuitenkin aukoksi, mikäli kuuset eivät lähde hyvään kasvuun ja muodostu riittävää kasvatettavaa puustoa. Kysehän ei ole jatkuvasta kasvatuksesta vaan jaksollisesta kasvatuksesta, jossa aliskasvos hyödynnetään uudistamisessa. Semantiikkaa sinällään – kukin katsoo kantiltaan.

    Jalmari Kolu 15.11.2024, 16:31

    Alikasvoksen kunto ja ikä ratkaisee. Helppo tapa määrittää ikä on sahata rinnakorkeudelta mahdollisimman viistoon ja näin on lustot helppoa laskea. Jos ikää alle 40v niin esim. koivun alla kasvaneet onnistuvat, samaten männyn alla. Mutta jos alikasvos pihkoo, on mustia koroja rungossa tai näyttää sateenvarjolta niin ei tule menestymään. Ja olisi vielä hyvä jos taimettuminen olisi tasaista.

    Itsellä nyt työn alla aikainen eh Omt istuskuusikossa jossa ollut myös luontaista taimiainesta. Istutuksesta 20v, joten ikää 22v. Runkoluku taimikonhoidon jälkeen 1800-2200 kpl, epätasainen ja luontaisesti syntyneet ryhmissä.

    Istuskuuset erottuvat selvästi ja luontaista saa poistaa ihan kovalla kädellä. Pelkässä pituuskasvussa on on tuossa ajassa parin metrin ero ja taimikko ollut ylitiheä aina taimikonhoitoon saakka ja sekin tehty niin myöhässä että raivurilla ei ole kaikkea saatu kaadetttua. Arvelin tiheyden olleen taimikonhoitoa ennen jotain 2500-2700 luokassa. No nyt räävitään tuota jälkeen jäänyttä pois, että saa edes reilut 2,5 m välin puiden kesken.

    Jalmari Kolu 15.11.2024, 16:40

    Kymmenisen vuotta sitten hakattiin kaksi kohdetta. Räkämännikkö, jossa kuusialikasvos ja vanerikoivikko jossa samoin. Noissa taimiaines oli tuolloin n. 20 vuotias muistelen ja nyt tilalla on epätasainen kuusikko joka ei täytä kuitupuun mittoja vaikka iän puolesta olisi eh-tarve. Mutta aukkopaikat pihlajaa täysi, joten monimuotoisuutta piisaa. Onneksi molemmat kuviot on alle 0,5 ha.

    isaskar keturi 15.11.2024, 20:58

    Tuollainen tukkikoivikko hakattiin jokunen kymmenisen vuotta sitten, jossa alla epätasainen kuusikko vajaasta 10 metristä pariin metriin. Aukkoisuus auttoi koivujen korjuuta ilman, että kuuset kärsivät. Kuuset hyvässä kasvussa. Aukkoihin ei ole tullut taimiainesta, vaikka pohja rehevää vanhaa metsälaidunta ja kesähakkuu, joten taimettumispintaa olisi pitänyt olla. Aliskuuset olivat syntyneet sinne vähitellen pääasiassa tämän vuosituhannen puolella. Hyvä metsä siitä tulee. Harvennus pitäisi tehdä ihan lähivuosina.

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen 17.11.2024, 18:28

    Tänään pääsi taas tutustumaan alikasvukuusten maailmaan. Kyse on siis männylle sopivasta sorapohjaisesta maasta, jossa näyttää olevan kuitenkin sen verran puhtia, että kuusia pukkaa.

    edit: Maaperä on joltain osin kuivaa ja tuolla kohtaa kuuset ovat aivan nysiä tattiaisia. Muualla maaperä on rehevämpää.

    Raivasin satoja kuusia maahan eikä yksikään ollut laho. Tervettä menoa siis. Koska kyse on on pääosin mäntyjen kasvatuksesta, niin raivasin mäntyjen tyvet puhtaaksi kuusista ikäänkuin ennakkoraivaustyylillä. Ureat levittelin painepullolla

    Kasvukykyisiä kuusia jätin minimissään 1,5m päähän männyistä. Tämä ei ehkä ole hyvä ratkaisu pidemmän päälle, mutta ensiharvennuksessa niistä tulee kuitu jos ei muuta. Osa saattaa jatkaa maaliin saakka. Paikoitellen kuusia oli ihan tiheiköksi asti ja raivaussahakäsittelyä saivat muiden alle jääneet sateenvarjotyyppiset risut. Kuusien tiheydeksi jäi jotain 3000:n paikkeilla,  joka on varmaankin liikaa. Tässä ei tavoiteltu lopullista kasvutiheyttä, vaan haluttiin poistaa aivan toivottomat tiheiköt. Homma ei siis ole vielä maalissa.

    mehtäukko 17.11.2024, 19:01

    Metlan tutkimuksissa aikoinaan todettiin kuivan kankaan männiköiden kuusentatit ”rikkaruohoiksi”, jotka hapattavat kasvumaata. Kasvaahan ne pienissä notkoissa, montuissa kuitumittaan, jos ei muutakaan ole.

    Izuzuuppinen Izuzuuppinen 17.11.2024, 19:08

    Mehtäukon kertoman vahvistaa myös tilanne palstalla. Editoin tarkennuksen maaperästä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)