› Keskustelut › Metsänhoito › Ongelmallinen ensiharvennuskohde

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Ongelmallinen ensiharvennuskohde

    Lähetetty: 21.11.2021, 23:53

    Merkitty: 

    Kysessä oleva alue on hakattu joskus 30 – 40 vuotta sitten ja sen jälkeen ilmeisesti jäänyt uudistamatta, puusto luontaisesti kasvanutta. Suuri osa alasta sellaista, että on noin 20 metrin pituista koivua valtapuuna, sen alla aluskasvuna kuusta ja mäntyä noin 5 – 6 metrin pituisia pääosin. Koneyrittäjä tarjoaa ensiharvennusta jossa koivut poistetaan ja jäljelle jää tuo matala aluskasvusto. Onko tuo järkevä suunnitelma, että perataan lehtipuut pois ja jätetään tuo matala aluskasvusto havupuuta jäljelle?

    Tekijä
    päin_mäntyä
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 22.11.2021, 12:21

    Metsä-masa: ”Käytännössä harvoin on luontaisesti syntyneessä puustossa koivujen poiston niin paljon terveitä kasvatettavia runkoja ja korjuussa säästyneitä, josta saisi kasvupaikalle täystiheän jäävän puuston järeytymään seuraavaan harvennukseen.”

    Tarkoitat kuusia? Tällaisessa kohteessa kuusen runkoluku ei tarvitse olla tavanomainen 1600-1800. Voidaan harpata ensiharvennus ja siirtyä suoraan sen jälkeiseen aikaan, jolloin runkoluvuksi riittää selvästi alle tuhat. Miksei jopa päätehakkuuvaiheen tiheyteen, jos päälle jää 300 koivua.

     

    Per Ä Reikäs 22.11.2021, 12:23

    Ei

    isaskar keturi 22.11.2021, 13:20

    Tuollaisen tein omana sahatyönä. Ostopalstalla oli heikosti hoidettu kuvio, josta otin kuusien päältä kaikki koivut pois, vaikka osin kuuset olivat vieläkin pienempiä. Koivikkoa harvensin vain paikkoihin, joissa ei alla havupuita. Heti hakkuun jälkeen näytti epäilyttävältä (pientä kuusikkoa koivikon lomassa), mutta jo seuraavan vuoden kasvun jälkeen kuusikko näytti metsältä ja koivutkin piristyi, kun turha tiheys poistui.

    Perustelut. Tukin ja kuidun hintaero hankinnalla tehtynä pienempi kuin havupuilla, joten koivujen aikaisempi poisto taloudellisesti järkevämpää. Koivuista hunnigolla olleessa metsässä osin aina vesasyntyistä, vaikkei sitä aina tyveltä näekään aikaisempien hoitotoimien takia.

    metsä-masa 22.11.2021, 13:41

    Näkemättä olosuhteita, (lumisuus ja eläimet) on kasvatettavan puuston tilaa on hankala arvioida etänä, ja milloin mennään maapohjan vajaa käytön puolelle, kun kasvuvoima kasvupaikassa tuntuu olevan.

    Käytännössä harvoin, (painoarvo harvoin) aliskasvu puuston laatu on kokonaisuutena kasvatukseen kelvollinen sieltä löytyy niitä latvansa menettäneitä, toistuoleisia runkoja, männyllä näkymä voi olla pahempikin. Mänty runkojen hehitys kärsii enemmän luonnon olosuhteista, lisäksi ne koneellisen hakkuun korjuuvauriot, joita syntyy aina, toisella hakkaajalla hvinkin paljon enemmän, toisilla vähemmän, korjuun ajankohta vaikutta myös onnistumiseen.

    isaskar keturi 22.11.2021, 14:01

    Konehakkuu hankalassa kohteessa on aina riski. Kuusen aliskasvos hyvällä maalla on pääsääntöisesti kasvatukseen kelvollinen päin_mäntyä kuvaamassa tilanteessa. Pituusero on kuitenkin reilut 10 metriä. Kysymys on siitä, mikä on koivikon alkukehitys ja lähtö, kannattaako koivua enää kasvattaa.

    päin_mäntyä 23.11.2021, 21:41

    Kiitos kaikille kommenteista. Itselläkin ollut ajatuksena, että jonkilaiseen sekametsään tuossa kannattaa pyrkiä, sen mukaan onko alikasvustona olevat havupuut kehityskelpoisia. Kuvio on todella kirjava, niin maalajin kuin puuston suhteen.

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3