Ongelmallinen ensiharvennuskohde

Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten päin_mäntyä toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)

1 2 3

Ongelmallinen ensiharvennuskohde

Lähetetty: 21.11.2021, 23:53
Merkitty: ensiharvennus

Kysessä oleva alue on hakattu joskus 30 – 40 vuotta sitten ja sen jälkeen ilmeisesti jäänyt uudistamatta, puusto luontaisesti kasvanutta. Suuri osa alasta sellaista, että on noin 20 metrin pituista koivua valtapuuna, sen alla aluskasvuna kuusta ja mäntyä noin 5 – 6 metrin pituisia pääosin. Koneyrittäjä tarjoaa ensiharvennusta jossa koivut poistetaan ja jäljelle jää tuo matala aluskasvusto. Onko tuo järkevä suunnitelma, että perataan lehtipuut pois ja jätetään tuo matala aluskasvusto havupuuta jäljelle?

Tekijä
päin_mäntyä

Teema Metsänhoito

Metsäkupsa 22.11.2021, 08:20

Eiköhän joukosta n. 250 kpl / ha hyvää kehityskelpoista koivua valikoidu jätettäväksi olisi ehdotukseni. Jos maa kuivuudelle altista, eikä rehevää, niin sitten koneyrittäjän esittämällä tavalla. Muutama vuosi käsittelyn jälkeen raivurilla lopullinen raivausharvennus, jossa vaurioituneet myös maahan.

Tomperi 22.11.2021, 08:24

Kai sillä pinta-alallakin jpnkinmoinen merkitys on, mitä kannattaa tehdä ja miten?

Apli 22.11.2021, 08:44

Pinta-alalla on iso merkitys ja ajomatkalla laanipaikalle, alle 2ha ei tahdo saada tekijöitä jos ei ole sattumalta kohteita muita ihan lähellä..

Ola_Pallonivel 22.11.2021, 09:11

Ja toki kannattaa myös maaperä huomioida, mille soveltuu parhaiten?

Itse ottaisin koivut pois ja havupuut jatkoon. Mikäli niille soveltuu?

Jos jätät koivut harvaan asentoon ja uudistaminen myöhemmin, niin ryönä valtaa aukon. Havupuut tukahduttaa aluskasvuston, kunhan pääsevät kasvuun.

Tolopainen 22.11.2021, 09:55

Tuosta on luultavasti päätehakattu lahovikainen kuusikko ja puulaji olisi pitänyt vaihtaa männylle. Hirvet syöneet männyn taimet, hieskoivikkoa nyt ihmetellään ja alikasvos kuusia.

suorittava porras 22.11.2021, 10:27

Ei tarvita edes hirviä ,kun koivu pääsee niskan päälle.

En jättäisi montaa koivua ,jos aluskasvoksesta halutaan kehittyvän metsä. Mikäli aluskasvos huonolaatuista ja epätasaista kannattaa se raivata ketoon ja harventaa koivu päätehakkuuasentoon. Päätehakkuun jälkeen uusi yritys ja intensiivinen taimikonhoito .

Timppa 22.11.2021, 10:38

Minä jättäisin n 100 parasta koivua/ha pystyyn kasvamaan tukkipuiksi. Luultavasti tällaisessa paikassa saattaisi e-puuhakkuu olla viisain.

A.Jalkanen 22.11.2021, 11:14

Aika hyviä neuvoja edellä. Jos kasvupaikka on koivun edelleen kasvatukselle riittävän rehevä, jättäisin päätehakkuuseen saakka kasvatettavat hyvälaatuiset tukkikoivut pystyyn. Ei ne varmaan enää piiskaa alikasvosta, kun pituusero on noin suuri.

Alikasvoksen käsittely myös laatu edellä. Jos laatu on ihan sekundaa, sen voisi ottaa pois energiaksi. Jos koivujen harvennuksen jälkeen jääkin jäljelle kehityskelpoista kuusi-mänty -sekametsää, sen voisi käsitellä raivaussahalla. Tämän jälkeen näkee hyvin lähteekö se toipumaan ja kannattaako se säästää uuden metsän aluksi vai korjaako energiaksi.

Eli aluksi ylispuukoivujen rankka harvennus ja sen jälkeen harkitaan seuraavia askelmerkkejä elleivät ne ole aivan selkeitä. Jos on pieni pinta-ala kyseessä, ei ole suurta taloudellista seurausta teki ”miten päen vuan”.

metsä-masa 22.11.2021, 11:48

Kerrotun perusteella ensiharvennuskohteesta tulee harventamalla kyllä kasvatuskelpoinen. Koneyrittäjä on ollut tarjoamassa kohtalaisen hyvää vaihtoehtoa kuvion käsittelyyn. Jos kasvupaikka on koivun kasvatukseen sopiva, mielestäni kannattaa kumminkin jättää niitä parhaita koivurunkoja kasvamaan. Koivujen runkoluku tarkentuu kun kuvion kiertelee tarkemmin, se voi vaihdella harukassa 200-600 r /ha, kuten edellä on ehdoteltu.

Koneytittäjän kannalta poistamalla kaikki ainespuu mittaan yltävät rungot nopeuttaisi hänen työtään, eikä tarviisi olla vastuussa jäljelle jäävästä tiheydestä. Hakkuutyön helpottamiseksi kannattaisi jäävät koivurungot merkata maalilla, silloin jäljelle jäisi ne halutut kasvatettavat koivut ja hakkaajan päänvaivaa säästyisi.

Käytännössä harvoin on luontaisesti syntyneessä puustossa koivujen poiston niin paljon terveitä kasvatettavia runkoja ja korjuussa säästyneitä, josta saisi kasvupaikalle täystiheän jäävän puuston järeytymään seuraavaan harvennukseen.

Gla 22.11.2021, 12:17

Tomperi: ”Kai sillä pinta-alallakin jpnkinmoinen merkitys on, mitä kannattaa tehdä ja miten?”

Toki. Varsinkin jos kuvio on pieni, kannattaa selvittää mahdollisuus harventaa kuvio niin, että saa yhtenäisen puuston viereisen kuvion kanssa ja jatkossa kuvioiden käsitely etenee tasatahdissa. Toisaalta isommankin kuvion kohdalla yhdistäminen kannattaa, mutta mitään teoreettisesta optimista poikkeavia käsittelyjä ei kannata tehdä siksi, että saa kaksi suurta kuviota yhdistettyä.

Jos kuviolla on kokoa sen verran, että koneellinen harvennus on järkevä (ei aivan pieni nurkka, jonka hoitaa moottorisahalla takkapuiksi), en oikein tiedä, miten kuvion koko käsittelyyn vaikuttaisi. Vain se, että kannattaa yrittää yhdistää kuvion käsittely jonkin toisen kuvion käsittelyyn eli saada mahdollisimman suuri leimikko aikaan. Mutta tuossakin eri kuviot käsitellään ko. kuvion edellyttämällä tavalla, toisen kuvion käsittely ei vaikuta toisen kuvion käsittelytapaan.