Keskustelut Metsänhoito Omien jälkien kulku opettaa

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)
  • Omien jälkien kulku opettaa

    Kun on yli 40-vuotta saanut ja joutunut metsänhoidossa kulkemaan omia jälkiään, nähnyt tekemänsä virheet ja onnistumiset, voi jotakin jo sanoa suoraan välittämättä sivusta huutelijoista.
    Joitakin matkan varrella tulleita huomioita:

    – En myy päätehakkuuta, jos latvusmassaa ei myös korjata pois.
    Asian huomaa viimeistään varhaisperkauksella.
    – Kannonnostoalueet uudistuneet täällä hyvin.
    – Mätästys nopeuttaa uuden metsän kasvua selvästi.
    – Hyviä taimi- ja siemenalkuperiä kannattaa käyttää.
    – Koivikkoa on harvennettava ajoissa ja rajusti.
    Muita puita myös, mutta vähemmän rajusti.
    – Yli 30 vuoden motolla tehdyistä kesäharvennuksista ei haittoja.
    – Ympärivuoden rekalla ajettaviin metsäihin kannattaa panostaa.
    – Ojitukset pidettävä koko ajan kunnossa.
    – Jatkuva kasvatus on vain uudistamisen eteenpäin siirtämistä.
    Lisäksi se voi tulla hyvinkin työlääksi ja kalliiksi.
    – Koneellinen energiapuun korjuu on hyvä asia.
    – Kaikki hoitotoimet ja hakkuut on tehtävä ajoissa.
    – Metsänlannoitus on hyvä asia.

  • Timppa

    Moniin Puuntakusen näkemyksiin voi kyllä yhtyä. Kannattaa kuitenkin huomata, että olosuhteet saattavat ollsa samankin tilan mailla aika vaihtelevat, joten aina kannattaa suhtautua omiinkin ajatuksiin kriittisesti. Sitten muutama kommentti.

    Mäntyvaltaisten metsien latvustähteitä ei meillä päin kukaan osta. Ei kyllä myytäisikään, koska karuilta mailta lähtisi ravinteita. Rehevien kuusikoiden latvustähteet kyllä myydään. Ravinnetaloudessa saatetaan vähän hävitä, mutta muokkaus- ja istutustyön lhelpottuminen korvannee menetyksen.

    Männynkannot eivät kelpaa meillä päin kivisyyden vuoksi ilmaiseksikaan. Emme myy kuusenkantojakaan kuusikkoalueilta, koska varmuutta homman järkevyydestä ei ole.

    Karkeilla tai keskikarkeilla kivisillä moreenimailla muokkauksella (mätästämään ei pysty) ei näyttäisi olevan vaikutusta ainakaan alkuvaiheessa taimien kasvuun.

    Varhaisperkauksen tarve ja ajankohta ovat sidoksissa taimikon olosuhteisiin, joten yleispätevää ohjetta ei voi olla.

    Kuten tuolla edelläkin todettiin, niin vesitaseesta huolehtiminen on ensiarvoista. Siinä kyllä muokkaajat tekevät aika usein pahoja laiminlyöntejä.

    Koivikot kannattaa todellakin harventaa ”raakasti”. Kerran joku motokuski sanoi, että metsänomistajat valittavat, jos hän harventaa kunnolla. Siksi yleisemmin taidetaan koivikot jättää liian tiheiksi.

    koivunkaataja

    Aloittajan listauksesta poikkean latvusmassan keräämisen osata, johtuen alueen karuista metsäpohjista ja pienemmästä päätehakkuun puumäärästä.

    Koneelisen energiapuun korjuun perään asetan kysymysmerkin.

    suorittava porras

    #”Miä en ihan tiedä tosta vesoihin potkua kantojen koosta, eihän vesat kasva hirveästi nopeammin vaikka lähtisvät tukkipuun kannosta.”#

    Mitä isompi kanto , sitä enemmän ”virtaa” . Yli läpimitaltaan 5 sentin kannossa puhti on suurin. Myöhään syksyllä raivatulla alueella uuden vesakon syntyminen on rajuinta .

    Mutta…
    Kasvit ja puut tuottavat vartta ja lehtiä kasvukauden alussa . Tämän vaiheen jälkeen alkaa juuriston kehittyminen ravintovirran kääntyessä lehdistä juuriin myöhemmin kesällä . Selkeimpänä esimerkkinä tästä on peruna . Puilla mekanismi toimii samalla periaatteella .
    Tätä tietoa voidaan hyödyntää raivauksissa ajoittamalla työ
    hetkeen , jolloin vesakko on vielä pientä ja puissa on täysi lehti (Juhannuksen tietämillä) .
    Uusia kantovesoja syntyy vielä samana kesänä . Ne on kaadettava joko muutama viikko ennen lehtien varisemista tai seuraavana kesänä , kun lehti on tullut täyteen kokoon . Näin kantojen tarjoama vararavinto on kulutettu loppuun , jonka seurauksena uusien versojen sytyminen alenee 10 prosenttiin .
    Tämä on käyttökelpoinen keino keskivertometsänomistajan
    kohdalla . Työ ei ole fyysisesti ylivoimaista ja onnistuu lähes jokaiselta . Raskaita pro-luokan raivusvälineitäkään ei tarvita . Kaiken lisäksi ennakkoraivauksen tarve on olematon hakkuiden tullessa ajankohtaiseksi . Tähän asti vallinnut raivauskäytäntö on tuottanut jatkuvan raivauskierteen . Kerran myöhässä – aina myöhässä !

    Visakallo

    Koivunkaatajalla aivan aiheellinen huomio karujen männiköiden osalta.
    En tiedä, olenko ollut erityisen onnekas, mutta minulla on pelkästään myönteisiä kokemuksia koneellisesta energiapuun korjuusta liki kymmenen vuoden ajalta.
    Tavaraa on lähtenyt eri energialaitoksille tuhansia motteja, ja käsitellyt metsät ovat nyt upeassa kunnossa.
    Ensimmäiset alueet lähestyvät nyt jo toista harvennusta.

    Ammatti Raivooja

    Päällystötason ohjeita niiltä, ei itse tee raivauksia. Eiköhän kentällä ole paras tietämys milloin mikäkin homma kannattaa tehdä. Jos tuo vesomisella ero ei olisi marginaalista, niin tukkikannosta pitäisi kasvaa koivu ihan sika nopeasti, mutta todellisuudessahan näin ei ole vaan ne kasvaa omaa tahtia ja suurinpiirtein samalla nopeudella kuin pienemmästäkin kannosta.

    Metsälehdestä voi lukea metsäpalveluyrittäjän kommentin, että enemp vesominen syksyllä tai keväällä tehtynä on marginaalista mutta aluetta syntyy puolet nopeammin.

    Ammatti Raivooja

    Tuo vesominen on niiden murhe, jotka käy 3 vuodein välein sahaamassa, Sitähän se on on kun aloittaa siinä 5 vuoden iässä. Ei kannata yrittää väittää muuta, 5 vuoden ikäinesenä raivattu ei kestä 7 vuotta taimikonhoitoon. Mutta kenen leipä on raivauksista kiinni niin sillä saattaa olla vaikutusta työllistymiseen kun ei saakkaan kemeraa tai ollaan kolme kertaa tekemässä samaa asiaa. Minua ei tuo vesominen haittaa, minun kuuset on jo niin isoja raivausvaiheessa, että ne vesat kyllä pysyy tarpeeksi pitkään kuusien alapuolella.

    Tuohon metsälehdessä olleeseen kommenttiin, että jos johonkin menee puolet vähemmän aikaa niin se on n. puolet halvempaa silloin.

    suorittava porras

    #”…niin tukkikannosta pitäisi kasvaa koivu ihan sika nopeasti, mutta todellisuudessahan näin ei ole vaan ne kasvaa omaa tahtia ja suurinpiirtein samalla nopeudella kuin pienemmästäkin kannosta.”#

    Kasvutahti on toki sama kannon koosta riippumatta . On kuitenkin tutkittu , että läpimitaltaan yli 5 sentin lehtipuun kannossa on selvästi enemmän ravintopotentiaalia tuottamaan vesakkoa , kun tätä pienemmässä .
    Sormenpaksuisena raivattaeessa kahteen kertaan saman kasvukauden aikana kasvuvoima tyrehtyy kannon osalta täysin .
    Varsinkaan kuusentaimikossa ei raivaustarvetta tämän jälkeen ole .

    Männiköiden raivaus on tehtävä tehokkaammin , koska lehtipuuvesakko ottaa ravinteet männyn juuriston yläpuolelta ja harvennuksen jälkeen valoa on tarjolla enemmän , kuin
    kuusikoissa . Mäntyjen järeytyminen ei pysty hillitsemään vesakon kehitystä .

    Vielä vesakon kasvunopeudesta sen verran , että kaikkein nopeinta kasvu tuntuu olevan kaupanteon ja hakkuutapahtuman välisenä aikana . Vaikka työt aloitetaan kahden viikon kuluessa
    kaupanteosta , on alueelle ehtinyt kasvaa jopa 4 metrinen läpinäkymätön tureikko , vaikka kauppakirjassa on maininta , että raivaustarvetta ei ole : )

    Rane

    …sen että taidat kulkea ympyrää.

Esillä 8 vastausta, 31 - 38 (kaikkiaan 38)