› Keskustelut › Metsänhoito › Omien jälkien kulku opettaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4

  • Omien jälkien kulku opettaa

    Lähetetty: 23.7.2015, 15:40

    Kun on yli 40-vuotta saanut ja joutunut metsänhoidossa kulkemaan omia jälkiään, nähnyt tekemänsä virheet ja onnistumiset, voi jotakin jo sanoa suoraan välittämättä sivusta huutelijoista.
    Joitakin matkan varrella tulleita huomioita:

    – En myy päätehakkuuta, jos latvusmassaa ei myös korjata pois.
    Asian huomaa viimeistään varhaisperkauksella.
    – Kannonnostoalueet uudistuneet täällä hyvin.
    – Mätästys nopeuttaa uuden metsän kasvua selvästi.
    – Hyviä taimi- ja siemenalkuperiä kannattaa käyttää.
    – Koivikkoa on harvennettava ajoissa ja rajusti.
    Muita puita myös, mutta vähemmän rajusti.
    – Yli 30 vuoden motolla tehdyistä kesäharvennuksista ei haittoja.
    – Ympärivuoden rekalla ajettaviin metsäihin kannattaa panostaa.
    – Ojitukset pidettävä koko ajan kunnossa.
    – Jatkuva kasvatus on vain uudistamisen eteenpäin siirtämistä.
    Lisäksi se voi tulla hyvinkin työlääksi ja kalliiksi.
    – Koneellinen energiapuun korjuu on hyvä asia.
    – Kaikki hoitotoimet ja hakkuut on tehtävä ajoissa.
    – Metsänlannoitus on hyvä asia.

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Hiluxmetsuri 24.7.2015, 19:50

    Svedu Petteri:”Puut myydä sille, joka aidosti tarvitsee ko. puulajia. Yksityinen saha ja pylväiden ostajat ovat hyviä vaihtoehtoja hyvälaatuiselle päätehakkuulle. Sellufirmalle myynnissä on riski, että silputaan surutta kuitupuuksi tarpeiden/ohjeiden mukaisesti.”

    Tästä voisi kait yleistää, että sahalle ei kannata tarjota harvennuksia eikä sellukeisareille päätehakkuita. Näin menetellen kumpikin saa ensisijaisesti sitä mitä tarvitsee.

    jees h-valta 24.7.2015, 20:14

    Tuossa latvusmassojen korjuussakin huomaa jälleen puuntakusen ”ykspuisuuden” kun taas esim. itselleni ei ole ollenkaan väliä latvusmassakasojen ”ongelma”. Sehän koskee käytännössä lähes pelkästään kuusen viljelijää. Lehtipuulla tuo ei ole lainkaan ongelma. Harva kasa on sentään 3m-3m:ä kanttiinsa. Aina saa riittämiin lehtipuuta maihin ja hies ei ole kirosana vaan tervetullut lisä taimikkoon. Tänään juuri olin rajankäynnissä jossa menetin muutaman hieksen uudelle naapurille ja klapimiestä tuntui kovasti lämmittävän. Vaikka toisella rajalla menetti tukkikuusia jopa ja paljon minun puolelle istuttamiaan kuusen taimia. Silti ilo lehtipuista näkyi selvästi naamasta.

    Visakallo 24.7.2015, 22:12

    Riippuu tietysti vähän siitäkin, paljonko siinä päätehakkuussa sitä puuta hehtaarilta kaadetaan.
    Jos määrä on normaali, eli yli kolmensadan motin, niin syytä on korjata, olkoon puut mitä lajia tahansa.
    Haavan oksat ja latvat ovat erittäin pitkäikäisiä, siitäkin on kokemusta.
    Kuitupuumetsien päätehakkuista minulla ei ole kokemusta.

    Ammatti Raivooja 25.7.2015, 06:22

    Raivailin joskus kuusikoita 5 vuotiaina ja metrin pituisina mutta en koskaan enää. 3 vuodessa koivut ovat tasalla ja yli ja raivaamaan kirja käskee raivata heti kun koivut on tasalla ja niitä on 5 kertaa enemmän. Ei minulla ole aikaa 3 vuoden päästä tehdä uudestaan. Nyt kun olen raivannut 7-8 vuotiaina ja yli 2metrin pituisina ja niillä on mahdollisuus selvitä se 7 vuotta mikä on kemeratukien väli. Mitä varhaisemmin kuusikon raivaa, sitä pahemmin se kostautuu myöhemmissä vaiheissa.

    Visakallo 25.7.2015, 06:37

    Tuo oli kyllä ihan osuva tarkennus kuusentaimikon raivausajankohtaan.
    Jos on niin paha tilanne, että on aivan pakko pelastaa kuusentaimia, niin reikäperkauksella sitten.

    Metsuri motokuski 25.7.2015, 09:14

    On siinä myös kääntöpuolena se että kun raivauksen tekee kovinkin myöhään niin juuristo on vahvistunut melkoisesti. Jokaisesta kaadetusta kannosta lähtee vähintään neljä vesaa ja kasvunopeus on huima. Itse olen edelleen tuon mieluimmin aikaisen kuin myöhäisen raivauksen kannalla. Pelkän kemeran takia minä en taimikoita kasvata vaan yritän maksimoida istutetun puun kasvun.

    Ammatti Raivooja 25.7.2015, 10:43

    Se ei miua nii huoleta vaikka marginaalisesti vähän kasvaisi nopeammin vesa. Kuitekin kun kuuset vasta 2 metrin jälkeen alkaa noita 80 centin vuoskasvuja et miä haluan, että ne on silloin vapaita kun kasvu vasta alkaa. Se voi vähän harmaita hiuksia antaa jos kovin aikasessa on ja täyden kemerahyödyn aikoo ottaa. Minun oppimateriaalit tapa sopii minulle.

    Korpituvan Taneli 25.7.2015, 11:22

    Männyllä mahdollisiman aikainen ja tiheään toistettu lehtipuun raivuu vähentää myös hirvituhoja.
    Nykyisilläkin kemera säännöillä saattaa ahkeralle raivaajalle käydä niin ettei kemeraa saa ollenkaan. Se on kuitenkin pieni harmi, kun taimikko on hyvässä kunnossa.

    Huomauttaisin vielä niille, jotka eivät ymmärtäneet Puun takusen ehtoa latvusmassan ostosta aukkohakkuun yhteydessä. Jos kaiken teettää toisella uudistuksen yhteydessä, niin tulee sellainen illuusio ettei työn hankaluus maksa mitään. Tosiasiassa rytöinen uudistusala tulee kyllä kalliksi metsänomistajalle, muokkauksessa, istutuksessa ja varhaisperkauksessa.
    Minä hoidan tuon asian niin, että kerään polttopuuksi aukon raivauspuun ja hakkuutähteet. Keräys on tarkempaa kuin harvennuksilla, juuri tuon siistimistarpeen takia. Tässä on se hyvä puoli että kaikki neulaset ja pikkurisut jäävät lannoitteeksi. Latvusmassan myynti vie kai nämäkin mennessään. Isommilla pinta-aloilla tälläinen käsipelillä keräily käy mahdottomaksi toteuttaa. Pienillä pinta-aloilla keräys saattaa olla jopa taloudellisestikkin järkevää.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 25.7.2015, 11:46

    Kantovesoja tulee paljon vaikka raivaa 5 vuotiaana mutta ne ongelmat tulee vasta taimikonhoitoiässä kun se viisinkertainen koivumäärä alkaa piiskata latvoja. Ensimmäiset 7 vuotta kuusi kasvaa hitaasti ja kokoero koivuihin on suuri ja määrät pienempiä niin silloin ei tule vaikeuksia pl.turvemaat. Jos raivaat aikasin niin viisinkertainen koivumäärä on tasalla ja menossa jo ohi 8 vuotiaana ja sen jälkeen onkin aika tuskaista kateltavaa. Aikaisin raivaaja on tueton useasti raivaaja, sillähän siitä selviää.

    Metsuri motokuski 25.7.2015, 16:27

    Nykyisellä kemeralla kyllä saa ainakin sen ensimmäisen tuen kun ajallaan raivauksen tekee. Ainakin meillä missä minä työskentelen niin se 70 cm ehtii kuusikin kasvaa ennen ensimmäistäkin perkausta. Etelässä missä maapohjat ovat rehevämmät niin ehkä tähän ei päästä. Mutta mitä heikompi juuristo vesalla on niin sitä heikommin se vesoo. Pahinta lienee se että raivaa järeää vesakkoa talvisaikaan niin keväällä on voimaa mistä uutta kasvua pukkaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 38)
1 2 3 4