Keskustelut Metsänomistus Oman aikamme kasvatti – kuudes sukupuuttoaalto

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
  • Oman aikamme kasvatti – kuudes sukupuuttoaalto

    Keskustelun avaamiseksi tulee lukea otsikon juttu.

  • Kuitupuunkasvattaja

    Olen luonnonsuojelija, vaikka en ole vihreitä äänestänytkään.

    Vihreän puolueen pitäisi saada äkkiä riveihinsä talouselämää, yrittäjyyttä ja yritysten toimintaa tuntevia henkilöitä. Ympäristönsuojelu menisi paljon paremmin eteenpäin, jos siellä tajuttaisiin, että Suomessakin on jollakin elettävä ja jostakin pitää energia saada.

    Vihreät pitäisi saada innostumaan nopeasti mm. siitä, että puun käyttöä rakentamisessa tulisi lisätä EU-alueella tuntuvasti ja vaikka keppiä ja porkkanaa käyttäen.

    Anton Chigurh

    hanski ja ovaskainen ovat surkeita lumikkohypoteetikoita – sokeakin kana JOSKUS jyvän löytää.

    kisi

    Edellisessä viestissäni oleva naseva teksti on siitä Hannosen Paloman blogikirjoituksesta (Paloma Hannonen 11.1.2011), jolla on sama otsikko, kuin tällä viestiketjulla, jonka taas on nimimerkki Anton Chigurhin aloittama.

    Anton Chigurh

    Olen asiasta tietoinen.

    Anton Chigurh

    Kun aiemmat sukupuuttoaallot ovat käynnistyneet komeettojen ja asteroidien törmäyksistä maahan ja niistä seuranneista rajuista ilmastonmuutoksista, on tämä kuudes TÄYSIN ekologisesta lokerostaan ulos riistäytyneen lähes karvattoman trooppisen päiväeläimen syytä.

    tamperelainen

    >Vihreät nuoret edustavat valtakunnan parhainta ja älyllisintä ainesta. Meidän iäkkäämpienkin kannattaa seurata tiiviisti heidän edesottamuksiansa ja ottaa oppia heiltä.
    Maailma on paaljon isompi kuin mitä sieltä tamperelaisen peräkammarin ikkunasta näkyy, pikkupikkulauri.<

    Vihreästä nuorisosta suuri osa vain juo punkkua ja käy rettelöimässä työkkärissä ja KELA:ssa

    P.S. Tuossa edellä on tähän ketjuun täysin käypänen vastaus

    Anton Chigurh

    Olin perjantaina tutkijakollegan kanssa väitöstilaisuudessa, jossa yhtenä teemana oli kuudes sukupuuttoaalto.

    Tuli kiistatta toteennäytetyksi, että trooppisen päiväeläimen harjoittama metsien hävittäminen on tuon hillittömän sukupuuttoaallon aiheuttaja ja jota lisäksi pahentaa ilmastonmuutos.

    Anton Chigurh

    Elävän planeetan indeksi (LPI eli Living Planet Index) mittaa maailman luonnon monimuotoisuutta.
    Indeksi alkaa vuoden 1970 tilanteesta, jolle on annettu arvo 1. Tällä hetkellä se arvo on 0,65. Ja laskee kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on trooppisen päiväeläimen suurin ongelma tässä ja nyt.

    Meillä päästettiin hirvikanta räjähdysmäiseen kasvuun juuri 1970. Kanta saavutti nykyisen, luonnon- ja ihmisen sietokykyyn nähden kymmenkertaisen tason muutamassa vuodessa.
    Tuo käytännössä jokaiselle metsän neliömetrille ulottuva holtiton laidunnus on vähentänyt järkyttävästi luontomme monimuotoisuutta.

    Kun luonnon monimuotoisuus vähenee, kapenee myös ihmiskehon mikrobien kirjo. Tästä johtuu allergioiden lisääntyminen. Ja ne ovat lisääntyneet meillä juuri vuodesta 1970 lähtien 1000%.

    Kolme mutkikasta järjestelmää kommunikoi koko ajan. Ne ovat ympäristön ja kehomme mikrobit sekä immuunijärjestelmämme solut. Jos vuorovaikutus toimii siten kuin se on ihmisen evoluution aikana toiminut, immuunijärjestelmämme erottaa vaarallisen vaarattomasta ja oman vieraasta. Kun ympäristö muuttuu liikaa (kuten on käynyt holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta), elimistömme jää ilman harjoitusta ja ärtyy sinänsä harmittomasta siitepölystä ja hairahtuu autoimmuunisairauteen ja alkaa tuhota kudoksiaan.

    A.Jalkanen

    Anton on oikeilla jäljillä yhdistäessään monimuotoisuuden ja ihmisten terveyden. Eikös tätä ole tutkittukin, että maatilojen lapsilla ja Venäjän Karjalan asukkailla on vähemmän allergioita? Lisäsyynä on ylihygieenisyys nyky-yhteiskunnassamme: lapsen elimistö ei saa tarpeellista mikrobipommitusta ympäristöstä. Toisaalta taudit leviävät vähemmän kun on hygieenistä, että onhan siitä toki etuakin.

    En usko että sukupuuttoaallolle on paljon tehtävissä. Monimuotoisuuden väheneminen on vaikeaa pysäyttää meilläkin saati sitten tuolla köyhemmissä maissa. Luonnonvarojen vajaakäyttö (metsät ja pellot) on pian meilläkin muisto vain. Ei mene monta vuosikymmentä kun kaikki on täyskäytössä.

    jees h-valta

    Eipä tuo täyskäyttö, mitä sitten tarkoittaneekaan aivan loogiselta tunnu vielä aivan lähivuosikymmeninä. Kotimaassa päinvastoin hiljenee kun väestöpohja ikääntyy. Ja ulkoa ei vielä satoihin vuosiin lähdetä tätä maata raiskaamaan. Matkalla on vielä muitakin edessä. Luontomme elää ja voi hyvin vielä pitkään. Jos ei kaikki puulajit, eikä kaikki viljelylajit mutta uusiakin tulee mukaan. Maissi yksi hyvä viite-esimerkki.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)