› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Lähetetty: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 13.8.2018, 10:59

    Metsästäjät haluaa trofeita, muut haluaa metsätalouden toimintaedellytykset kuntoon, liikenteen turvalliseksi, luontoarvot kohdilleen ja punkkien määrää pienemmäksi. Tästä luonnollisesti seuraa, että kun vhp:n määrä on 30-50 kpl/1000 ha, lisätään kaatolupien määrää 20% (kuitenkin käytöltään rajoitettuna 1 kpl/jäsen) ja metsästysseurat velvoittaa jäsenistönsä osallistumaan talviruokintaan. Mahtaako tuo määrä edes teoriassa riittää kannan pienentämiseen varsinkaan tilanteessa, jossa halutaan yläpitää mahdollisimman suurta tuottavuutta.

    Jos vhp olisi haluttu metsästää mahdollisimman vähiin, mihin ylipäätään tarvitaan kaatolupia? Johtuuko siitä, että metsästäjän ja muiden käsitys ”mahdollisimman vähästä” poikkeaa kovasti toisistaan? Samaan tyyliin kuin Hägglundin käsitys kohtuuttoman pienestä hirvikannasta.

    Huvittava on muuten sinun käsityksesi alhaisen kannan vaikutuksesta liikenneturvallisuudelle. Metsästettäväksi saakka ei riitä,  kun harvat yksilöt päätyvät auton alle.

    Millaista vahinkoa mahtaa tuohon verrattuna 30-50 kpl elukoita tehdä ja miten tilanteeseen pitäisi reagoida.

    suorittava porras 13.8.2018, 11:55

    Jos peuran jälkiä näkee yhdet tai kahdet syksyn aikana , ei ole tarvetta ryhtyä jahtiin. …ja se on muuttovoittoa etelästä ,joka jolkottelee auton alle. Kanta ei juurikaan lisäänny. Alle puolet rhy:n alueen porukoista saa satunnaisesti saalista .

    Planterkin iloisesti yhdistelee eri jaksojen tilanteita samaan lauseeseen. Riistantutkija esitti milelipiteensä sen hetken informaation perusteella . Hirvien määrä tarkentui Planterin mainitsemiin lukemiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Metsästäjiltä saatu tieto ennusti huomattavasti alempia lukemia .

    A.Jalkanen 13.8.2018, 12:22

    Riistakolmiolaskennassa vhp:n eksponentiaalinen kasvusuunta on ollut jo muutaman vuoden ajan näkyvissä, mutta ehkä sitä on pidetty hyvänä asiana.

    Planter 13.8.2018, 15:26

    Kovaa vhp kasvua on tavoiteltu ja tavoitellaan edelleen. Jossain on sentään puhuttu jopa kannan kasvun pysäyttämisestä, mutta ei pienentämisestä.

    Syyllinen on riistahallinto, joka viittaa kintaalla aiheutettuihin tuhoihin, vaikka sen riistahallintolain mukaan pitäisi huolehtia, etteivät tuhot ole kohtuuttomia. Turha on syylliseksi tilanteeseen yrittää osoittaa jotain yksittäistä trofeita keräävää hörhöä. Pääosa metsästäjistä on ihan järkevää porukkaa, joka osaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

    Täälläkin eräs metsästysseura havahtui ongelmaan ja anoi poikkeuslupaa käyttää keinovaloa metsästyksessä, kun pimeässä lumettomassa kyttääminen ei tuottanut toivottua tulosta. Vastaus oli kielteinen, sillä perusteella, että keinovalon käyttö on epäeettistä.

    Villisian tai supikoiran metsästyksessä keinovalon käyttö ei ole epäeettistä. Sitä perustellaan, että nähdään tarkemmin, mitä ollaan ampumasssa ja saadaan parempia osumia. Miksi se  ei päde valkohäntäpeuran kohdalla? Siksi, että kantaa ei haluta leikata!

    ”Hirvien määrä tarkentui Planterin mainitsemiin lukemiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Metsästäjiltä saatu tieto ennusti huomattavasti alempia lukemia .”

    Historiassa taaksepäin, niin kaus kuin silmä siintää, on kanta arvoitu kaatolupien myöntämishetkellä noin 20% alakanttiin.  Tällainen syystemaatinen, aina esiintyvä samankokoinen ja suuntainen virhe pitäisi ottaa huomioon, että jo lupia myönnettäessä olisi tarkempi tieto kannan suuruudesta. Ei näin hullusti tehdä kuin riistahallinossa. Syy ei voi olla mikään muu, kuin halu myöntää kaatolupia 20% pienemmän hirvikannan perusteella, eli leikata kaatolupamäärää.

    suorittava porras 13.8.2018, 23:21

    ”Historiassa taaksepäin, niin kaus kuin silmä siintää, on kanta arvoitu kaatolupien myöntämishetkellä noin 20% alakanttiin. ”

    Voi pitää paikkansa. Havaintotiedotkin olivat käytössä nykyiseen nähden vuoden viiveellä ja päätöksissä oli nojattava lähes pelkästään metsästäjien tekemiin arvioihin. Läheskään kaikki eivät havaintoja ilmoittaneet . Tänä päivänä jokainen seurue on velvollinen pitämään kirjaa ja ilmoittamaan havainnoistaan vähintään viikottain . Tältä osin on menty kovasti parempaan suuntaan.

    Kasvaviin hirvimääriin on päädytty esim Varsinais-Suomessa vasta vuoden 2011 jälkeen . Vuoden 2000 jäävän hirvikannan arvioitiin olevan 4480 yksilöä  ja määrä laski 2682:een vähitellen vuoteen 2011 mennessä . Vuoden 2017 arvioitu jäävä kanta oli 3752 yksilöä , joten kasvua on tapahtunut joidenkin päinvastaisista toiveista huolimatta .

    Harrastelehtien jutuista päätellen metsästysharrastus on Varsinais-Suomessa voimissaan . Aktiivisia harrastajia on toisin ,kun pohjoisemmassa , runsaasti. Riistakantoja lienee kasvatettu siksi , että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan saaliista .

    PS. Valon käytöstä olen Planterin kanssa samaa mieltä . Järkevämpää olisi käyttää valoa hyvän osuman varmistamiseen , kun haavakon etsimiseen pitkin kyliä.Varsinkin nyt , kun vhp kantaa halutaan leikata , pitäisi ottaa kaikki mahdollisuudet käyttöön .

    6tukki 14.8.2018, 15:34

    Tämän päiväisessä Oulun seudun paikallislehdessä Rantapohjassa oli juttu Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseurasta, josta kerrottiin tälläkin keskustelupalstalla parisen vuotta sitten. Tämä kyseinen seura tympääntyneenä virallisiin hirvikantalaskelmiin teetti kustannuksellaan seuran vuokramaitten alueella helikopterilaskennan, jossa päädyttiin 12,9 hirveen/1000 ha. Määrä oli moninkertainen virallisiin lukuihin nähden.

    Vuodesta 2014 lähtien seura on valittanut sille myönnetyistä kaatolupien määristä, jotka seuran mukaan Suomen Riistakeskus jakaa alueellisen tasajaon perusteella ei siis hirvitiheyteen perustuen, lähes vuosittain Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Tähän mennessä kaikki valitukset ovat olleet turhia, vaikka toteutetula lupapolitiikalla talvehtivan kannan suuruus vaihtelee 5 – 12 hirveen/1000 ha.

    Tuo kyseinen metsästysseura teki vasta kesäkokouksessaan päätöksen, jossa se sitoutui maksamaan joko kokonaan tai osaksi alueensa jokaisen metsänomistajan metsävahinkoilmoituksen omakustannusosan, jos vahinkoilmoitus katsotaan aiheettomaksi.

    Eikös tuossa olisi mallia metsästysseuroille muuallekin Suomeen?

     

     

    rööri roope 19.8.2018, 11:52

    Huomenna Ilomantsin salakaatajat pääsee laillisesti kasvattamaan hirvikantaa.Sille alueelle myönnetty 40 karhun kaatolupaa,että hirvikanta elpyisi metsää tuhoavalle tasolle.

    Ei riitä tällä hetkellä hirviä ammuttavaksi laillisesti koska salakaataja petojen kanssa lahtaavat hirvet Ilomantsista.

    Taviokuurna 19.8.2018, 13:40

    Laittakaa kaikki näillä palstoilla kirjoittavat metsänomistajat metsästysvuokrasopimuksenne uusiksi: eli rauhoittakaa kanalintujen ja metsäjänisten metsästys tyystin. Perusteet tähän ovat selvät: sorkkaelikoiden ampumistarve kasvaa kannan kasvun myötä, ampujien määrä vähenee erästelijöiden kuolemien, ikääntymisen jne. takia, liian moni haluaa kasvattaa sorkkaelikoiden kantoja, mikä näkyy tuhoina pelloilla, metsissä ja maanteillä. Lintukoiraväki kyllä narisee, mutta sen seisojan tai puuhun haukkujan kanssa voi mennä eräyrittäjän navetan taakse ampumaan laatikoista vapautettuja fasaaneja. Ruuvia kannattaa kiristää — väärät puulajivalinnat (kuusi karulle tai lahon saastuttamalle maalle) maksavat todella paljon! On aika toimia!

     

    A.Jalkanen 19.8.2018, 15:33

    Taviokuurnan toive on meidän perheessä toteutettu jo vuosia sitten: vain hirvien metsästys ja hirvikoirien koulutus on ollut sallittu vuokramaillamme. Lankomies käy joskus satunnaisesti lintumetsällä.

    Puuki 19.8.2018, 15:49

    Pienriistan metsästys ei ole kuulunut meikäläisenkään vuokrattaviin muutamaan vuosikymmeneen. Rusakkoja tutut joskus käyneet ampumassa. Ja sitten muutama salametsästäjä muutakin.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 36 37 38