› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 34 35 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Lähetetty: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 10.8.2018, 09:32

    Hirvi aiheuttaa taimikkotuhoja monena vuonna peräkkäin, pahin vaihe on pituudessa 1-5 metriä.

    MJO 10.8.2018, 09:52

    Tuota samaa paskaa joutuu jatkuvasti sietämään. Siis metsänomistajista neljäsosa (185000) harrastaa hirvenmetsästystä, kun koko sakkia on 100000.

    Älä välitä Anton, sinun ongelmasi pienenee. Sillä sakin koko tulee pienenemään kokoajan.

    Ainoana on valitettavana asiana. Muiden ongelma ei tule sillä poistumaan, eli hirvikanta.

    antinpoika 10.8.2018, 11:19

    Jos hirvet syö taimikot kymmeneen kertaan niin kyllä tässä touhussa jonkinlaista valon näyttäjää tarvitaan. Se on niin kuin satu hölmöläisistä jotka kantoivat pirttiinsä valoa säkeillä kun ikkunoita ei ollut.

    Planter 10.8.2018, 11:30

    Luonnonvarakeskus Juho Matala, Ari Nikula ja Ville Hallikainen 2017:

    ”Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa.”

    Linkin esitys sivu 22:

    https://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    Hirvien talvikanta noin 100 000, joten laatua alentavaa taimikkotuhoa noin 250 000 hehtaaria vuodessa.

    Omakohtaista kokemusta on, että taimikot syödään joka vuosi. Lounaisessa Suomessa suurimassa osassa metsiä muun kuin kuusitaimikon perustamien on nykyisin  mahdotonta. Kun hirviä on ollut koko 2000-luvun Luken tilastojen mukaan yli 4 / 1000 ha ja maapinta-alasta on metsää vain 60%. Käytännössä hirville kelpaavissa metsissä tiheys on yli 10 / 1000 ha. Valkohäntäpeuroja on 3..10 kertainen määrä ja niille kelpaavat pienet männyntyaimet ja ja riipivät koivuja.

    Ei onnistu suositusten mukainen puulajivalinta:

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/ilmastomuutos-koivua-ja-mantya-etelaan-pohjoisessa-kuusikin-kay/

    Planter 10.8.2018, 11:53

    Suorittava porras: ”PS. Olen kovasti ihmetellyt sitä , miksi pidettiin valtavaa porua hirvien liiallisesta määrästä tilanteessa , jolloin hirvikanta oli pitkään aikaan alimmillaan (2012). Porusta huolimatta (tai sen ansiosta)kanta on kuitenkin kasvanut vakaasti viime vuoteen asti. Edelleen ollaan varsin kaukana 2000-luvun alun huippuvuosien tasosta.”

    Poru johtui siitä, että Luken hirvitietotaulukon ja myös metsälehdessä olleen jutun mukaan vuonna 2012 hirviä oli takaisinlaskennan mukaan yli 85 000.

    Kuten Metsälehden linkin uutiusestakin nähdään tavoitteena on ollut 68 000–85 000 hirven talvikanta. On aika luonnollista, että nousi poru, kun hirviä oli yli tavoitekannan ja kaatolupien määrä lähes puolitettiin.

    https://www.metsalehti.fi/uutiset/hirvenkaatolupia-myonnettiin-viime-vuotta-enemman/

    reservuaari-indeksi 10.8.2018, 12:26

    Kuinka suuriksi Anton arvioit Suomen hirvivahinkojen kansantaloudelliset tappiot vuositasolla?

    A.Jalkanen 10.8.2018, 12:46

    Kiitos Planter; kertaus on opintojen äiti.

    Hirvieläinten aiheuttamia metsätalouden (huom. on muitakin) tappioita on hieman vaikea määrittää, kun mukaan pitää ottaa

    – uudelleenmetsityksen kulut

    – liian myöhään tehdyn taimikonhoidon suuremmat kulut

    – kuusen tuotostappio ja herkkyys tuhoille liian karuilla kasvupaikoilla ja juurikääpäkohteilla

    – tuleva puutavaran laadun aleneminen markkinahakkuissa

    – alemman kokonaiskasvun aiheuttamat kansantaloudelliset tappiot (uudistamisviiveet, aukkoisuus ja väärät puulajit)

    Sahalan isäntä Veli-Jussi Jalkanen arvioi muutaman vuosi sitten nimimerkkien tapaamisessa, että hänen ”vasemmalla kädellä hoitamillaan” metodeilla olisi helppo tuottaa puuta 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Tämä siis siinä tapauksessa että hirvieläinkannat olisivat hallinnassa. Kokonaiskasvu olisi siis mahdollista nostaa 1,5-kertaiseksi nykyisestä arviosta, joka on noin 120 miljoonaa mottia.

    suorittava porras 10.8.2018, 17:05

    Kertauksena vielä ,että vuoden 2012 tienoilla Suomen johtaviin hirvitutkijoihin kuulunut(emeritus) Kaarlo Nygren oli sitä mieltä , että hirvi olisi rauhoitettava kokonaan kannan romahtamisen ja sen rakenteen vinoutumisen takia .

    Pyyntilupien määrä romahtaa väkisinkin , kun koko 2000 luku oli leikattu hirvikantaa voimakkaasti . Kanta-arviot puolestaan ovat aina arvioita , jotka tarkentuvat myöhemmin saadun laajemman tiedon ansiosta . Myös kolaritilastot tuohon aikaan osoittivat hirvien määrän laskeneen jyrkästi. Päätökset tehdään sen hetkisen tiedon – ei arvausten – perusteella .

    Pyyntilupien määrissä on esiintynyt hyvinkin suuria vaihteluita vuosien mittaan, Kerrataan vielä , että hyvin tuntemani riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin vuonna 1996 vain 15 hirveä , vuonna 2000 149 hirveä , vuonna 2002  190 hirveä , vuonna 2014 vain 64 hirveä ja vuonna  2017  126 hirveä . Suuretkin vaihtelut ovat täysin normaali tilanne . Jos virhearvioita tehdään , niitä koetetaan korjata . Nykyisen järjestelmän puitteissa korjausliikkeet voidaan tehdä huomattavasti nopeammin , kun enne vuotta 2015 . Tällä hetkellä pyyntilupia on lisäksi tarjolla 10-20% yli laskennallisen tarpeen.

    Korpituvan Taneli 10.8.2018, 17:42

    Suorittava vain ei ymmärrä että valheen astevaihtelu menee näin: Vale, Emävale ja Tilasto.

    Niin kauan kun kannan tavoitetiheys jossainkin kolkassa maata on enemmän kuin 2/1000ha, on ihan turha esitellä mitään tilastoja. Totuus on tällä hetkellä että hirviongelmaan ei ole aikomustakaan tehdä mitään oikeita ratkaisuja, siksi pitää olla kaikellaisia valheellisia tilastoja ihmisten sumuttamiseksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter 10.8.2018, 18:50

    ”Kaarlo Nygren oli sitä mieltä , että hirvi olisi rauhoitettava kokonaan kannan romahtamisen ja sen rakenteen vinoutumisen takia.”

    Kaarlo Nygren tuntee varmaan hirvieläinten biologian hyvin tarkkaan, mutta hirvieläinten kannan hallinta ja vaikutus luontoon ei kuulu hänen vahvuuksiinsa.

    Esimerkiksi olen täysin eri mieltä, etteikö valkohäntäpeuroista olisi mitään  haittaa luonnolle. Omilla mailla olen havainnut, että noin viittä naarasta kohti on yksi uros. Pitäisikö valkohäntäpeurakin rauhoittaa, kun kanta on tuollaiseksi vääristetty? Jos tilanne on sama muuallakin, se selittää parin viime vuoden kannan jyrkän kasvun.

    https://yle.fi/uutiset/3-7281721

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 34 35 36 37 38