› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 32 33 34 … 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Lähetetty: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 9.8.2018, 11:01

    Ei sellaista korvausta olekaan, jolla kannattaisi taimikoita hirvien ruokamaiksi kasvattaa. Vaikka menetetystä taimikosta saisikin korvauksen ja uusintaviljelyn kulut, jatkossa hoito on tarpeettoman työlästä, kun heinikko ja vesakko riehaantuu viiveen aikana kasvuun. Sitäpaitsi, ketä tällainen tyhjänpyörittäminen edes palvelisi? Lähtökohta pitää olla se, että puuston kasvatus onnistuu ja tuhot ovat poikkeuksellisia tapauksia. Menkööön vaikka tuottajan oman riskin piikkiin, kunhan toisten harrastukset pyörii tuotannon ja metsästysoikeuden omistajan ehdoilla.

    Puuki 9.8.2018, 11:56

    Lähtökohta pitäisi olla että puuston kasvatus onnistuu mutta eipä näytä juuri mitään parannusta hirvieläintiheyksiin tulleen muutamaan vuosikymmeneen vaan  tilanne on pahentunut. Itse tiedän jo , miten vältän hirviongelmat omissa metsissäni. Siellä E-Suomessa ongelma on pahin. Keksikää parempia konsteja itsellenne ja niinhän te teettekin. Toteutus vain ei toimi.

    Panin vain ehdolle korvausrahasäätiön. Tietenkään se ei ole realistinen nykyään kun jokainen euro pitää saada maximaalisesti poikimaan teollisuuden rattaissa ja raaka-aine niin halvalla kuin mahdollista. Lisäksi kuitupuuta riittää sitä paremmin mitä hankalampaa on harrastaa mo:ille tuottavampaa tukkipuun kasvatusta.

    MJO 9.8.2018, 12:19

    Ei kai mikään rahasto tai säätiö hirvituhoja vähennä? Lupavapaametsästys tai lupien lisääminen on ratkaisu. Eikä maksa mitään.

    Hyvin näkee Suorittavan ja Hägglundin asenteet. Toisen mielestä 5 hirveä/1000ha on jo matala kanta.

    Suorittavan mielestä vuonna 2012 hirvikanta oli poikkeuksellisen matala. Sanotaanko, että vuonna 1944 hirvikanta oli matala, mutta päästäisiin edes vuoden 1970 kantaan, niin moni olisi tyytyväinen.

    Puuki 9.8.2018, 12:51

    Nyt kun männyn ja koivun viljely ei käytännössä onnistu enää hirvitihentymäalueilla,niin kuusen pinta-alat kasvaa ja männiköiden tuhot suhteessa lisääntyy entisestään. Kun hirville tulisi enemmän mä/ko-metsiä ruokailla haittakorvausten saamisen avulla, vähenisi yksittäisen mä/ko kuvion tod.näköisyys tulla pilalle syödyksi. Ymmärsitkö ?

    Pieni hirvielänkanta olisi tietenkin se paras ratkaisu mutta siihen ei näytetä päästävän päättäjien erilaisten päämäärien ja näkemysten takia.

    Gla Gla 9.8.2018, 13:00

    Suorittava: ”Olen kovasti ihmetellyt sitä , miksi pidettiin valtavaa porua hirvien liiallisesta määrästä tilanteessa , jolloin hirvikanta oli pitkään aikaan alimmillaan (2012). Porusta huolimatta (tai sen ansiosta)kanta on kuitenkin kasvanut vakaasti viime vuoteen asti. Edelleen ollaan varsin kaukana 2000-luvun alun huippuvuosien tasosta.”

    2012 tilanteessa aiheutuneesen poruun on kaksi varsin yksinkertaista selitystä. Hirviä oli silloinkin aivan liikaa. Lisäksi osa hirvivahingoista oli todellisuudessa peurojen aiheuttamia.

    Vastaa sinä vuorostasi tähän kysymykseen: Miksi vertaat hirvikantaa 2000-luvun alun tilanteeseen?

    Tuohan oli seurausta täysin hallitsemattomasta tilanteesta, joten kun nyt hirviä on n. 70% tuon ajan määrästä ja määrä on useamman vuoden ajan kasvanut, on se minusta hälyyttävää ja kertoo homman olevan jälleen karannut näpeistä.

    Lisäksi on huomioitavaa, että valkohäntäpeurojen määrä on samana aikana yli kaksinkertaistunut eli kokonaiskuormitus on todennäköisesti jo suurempi kuin 2000-luvun alussa.

    Vuosituhannen vaihteen aikoihin ajettiin n. 2500 peurakolaria. Ennen tilastointitavan muutosta niitä oli jo yli 5000 kpl ja senkin jälkeen kanta on jatkanut kasvuaan.

    Puukin mainitsema muutos taimikoissa viimeistelee tilanteen eli kokonaisuutena tilanne on metsätalouden vinkkelistä katsottuna todella paljon surkeampi kuin ehkä koskaan aiemmin. Käsitätkö tätä asiaa millään tavalla?

     

     

     

    MJO 9.8.2018, 13:33

    Et kai puuki ole tosissaan, että metsäteollisuuden olisi maksettava taimikkotuhot, kun hirvikantaa ei lupapolitiikasta johtuen pudoteta?

    Puukihan voisi itse lahjoittaa metsänsä hakattavaksi ja niissä voitaisiin kasvattaa pelkkää vesakkoa hirville, jolloin minun taimikot ehkä säilyisivät paremmin.

     

    Anton Chigurh Anton Chigurh 9.8.2018, 14:30

    -Suomen hirvikanta kehittyi 1980 luvun huipputasolle jatkuvasti parantuvan ravintoresurssitilanteen oloissa.

    -Viimeisen 40 vuoden voimakkaan kannanvaihtelun luonnehtiman ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt.

    -Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut.

    -Uusimmissa metsävara- ja hirviaineistoissa näkyy yhteys hirvien määrän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin hirvitalousaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa.

    Lähde LUKE 2017

    Uudistusala meillä on luokkaa 125000ha/vuosi. Tuoreita hirvien aiheuttamia taimikkovahinkoja 250000ha/vuosi, siis kaksi kertaa uudistusalan verran. Tämä on sellainen yhtälö, että asiaan puuttuu kovalla kädellä jokainen aivot omaava. Vaikuttaa vahvasti siltä, että metsästystalousministeriltä niitä aivoja ei löydy, puhumattakaan metsätaloustuottajajärjestön omasta pojasta mikosta. Kummankin suu laukoo suuria sanoja, mutta käytännön teot puuttuvat kokonaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.8.2018, 15:35

    Ei pysty hirvimafiaa vastaan pullikoimaan.

    Hyvä muistutus Antonilta: hirvikanta pitäisi sopeuttaa kullakin alueella tarjolla olevaan ravintoresurssiin. Siksi teinkin aloitteen, että hirvikanta-arvio alettaisiin laskea alueen metsäpinta-alaa kohti, koska se kuvaa melko hyvin alueen taimikkovaltaisten metsien pinta-alaa. Valtakunnan metsien inventoinnista, metsäkeskuksesta tai satelliittikuvatulkinnasta olisi saatavissa kyllä taimikoiden pinta-alakin – ainakin maakuntasolle aika tarkasti. Etelässä kasvupaikkojen tuottavuus on korkeampi joten taimikot kestävät hiukan enemmän laidunnusta kuin pohjoisessa. Kantokykyarviota voitaisiin tarkentaa taimikoiden määrän avulla.

    Visakallo Visakallo 9.8.2018, 18:21

    Poiminta valtion 2019 butjetista:

    20. Hirvieläinten aiheuttamisen vahinkojen korvaamiseen 5,3 miljoonaa euroa.

    21. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 8,9 miljoonaa.

    antinpoika 9.8.2018, 19:33

    Olikohan tuossa AC.n määrässä jokin virhe, metsäkeskus ilmoittaa 2017 määräksi n.3500ha joista korvattiin n.3000ha. Edelleen aiheesta tuhoja esiintyy eniten viljelemällä perustetuissa taimikoissa sekä alueissa joissa on suoritettu maanmuokkaus ja joissa on hoitorästejä.Erityisesti hirvien talvehtimis alueilla kannatta harkita metsänviljelyä ainakaan männylle ja jos löytyisi jokin toinen keino kuin avohakkuu niin sehän olisi tietysti poikaa. Kuitenkin näillä susimäärillä hirvet on kohtalaisen pian kylvetty kääkylöiksi ympäri mettiä että pitää pärjätä siihen asti.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 32 33 34 … 36 37 38