Keskustelut Metsänhoito Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 380)
  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Keski-Suomeen mahtuisi jokunen lauma, vasta satunnaisia jälkiä nähty.

    Gla Gla

    Puunhalaaja: ”Harva susiensuojelija on sitä mieltä, että kanta olisi ylisuuri. Pikemminkin sitä pidetään liian pienenä.”

    Sen mitä minä olen koittanut noiden mielipiteistä saada kiinni, käsitykseni mukaan usein luontoväen mielestä eläimiä ei saa tappaa.

    Tämä on aika heikko pohja käsitellä asiaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kannattaisi aina välillä pysähtyä porukalla pohtimaan, mikä on se asioiden tila, jota kohti pyritään. Politiikassa joudutaan aina tekemään kompromissejä eri intressiryhmien tavoitteiden kesken. Luontoväki pitäisi ehken ottaa enemmän mukaan sidosryhmäkeskusteluihin, jotta ymmärrys asioista paranisi – esimerkiksi luonnoneliöiden aiheuttamista haitoista.

    kitsas

    Puunhalaaja, kyllä, tiedän. Kyseessä on välillinen seuraus ja se onkin koko systeemin idea.

    Tavoitekannan nosto on seurausta kannanhoitosuunnitelmasta, joka reagoi kasvaneeseen susikantaan – ei enempää metsästäjien, kuin susien suojelijoiden tarpeesta. Kannanhoitosuunnitelma selvästi haluaa antaa molemmille tavoitteille edellytykset.

    Mikäli susia ei alueella olisi tällaista määrää, ei jäävää kantaa tähdättäisi kolmeen.

    En ole vielä mistään lukenut, että sudet romahduttaisivat valkohäntäkauriskannan. Onko peurat liian vikkeliä sudelle ja siten niistä ei olisi pelastusta tihentymiin?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä vhp alueet ja hirvialueet ovat hieman eri tyyppiset ja ilves korreloi paremmin kauriiden kanssa?

    William Munny William Munny

    Suorittavaa kyrsii sudet.Pohjimmiltaan kyse on saaliskateudesta.

    Suorittava näköjään kuuluu samaan roskajoukkoon,kuin Tuupovaaran susiturkkihörhö.

    puunhalaaja

    Sen mitä minä olen koittanut noiden mielipiteistä saada kiinni, käsitykseni mukaan usein luontoväen mielestä eläimiä ei saa tappaa.

    Tämä on aika heikko pohja käsitellä asiaa.

    Minustakin se on heikko pohja. Tajuan silti, että ihmisillä voi olla hyvin erilaisia ja toistensa kanssa ristiriitaisiakin, mutta silti koherentteja maailmankuvia. Jollakulla on omasta mielestään hyvät perusteet kaikkien suurpetojen tappamiseen, toisella taas niiden totaalisuojeluun.

    Oma näkemys sijoittuu noiden kahden ääripään välimaastoon. Ehkä sen vielä haluan sanoa, että susien- ja luonnonsuojelijoissa on kovin monenlaisia tyyppejä ja ryhmiä. Vaikka itse identifioidun monelta osin luontohörhöksi, tuntuu joidenkin ’kollegojen’ ajatukset ja painotukset silti joskus vierailta. Suhtautumisessa metsiin ero tuntuu joskus erityisen suurelta. Mut on viety pienestä asti metsähommiin, on saanut heilua vesurin kanssa ja kasata kuituja. On oppinut ymmärtämään, hienoja termiä käyttääkseni, metsien taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Joidenkin aktiivien kommentoinnista syntyy välillä kuva, että nämä kyseiset ulottuvuudet ei paljon kiinnosta. Syynä ehkä ihan vaan se, että oma tai perheen toimeentulo ei ole suoraan ollut metsästä kiinni, suhde metsään on tällaisessa tapauksessa ehkä väistämättäkin erilainen.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Keski-Suomeen mahtuisi jokunen lauma, vasta satunnaisia jälkiä nähty.”

     

    …ja jokaista laumaa kohti olisi varattava 150-200 ”ylimääräistä”(=tavoitekannan lisäksi) hirveä ….ja koiria voitaisiin käyttää jahdissa vasta , kun maassa on lunta eli marraskuun lopulla tai joulukuussa. Sitä ennen   ei voida riittävällä varmuudella turvata koiria joutumasta susien suuhun.

    Onneksi susi ei menesty Keski-Suomessa….

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niin no, minun mielestäni ei tarvitsisi varata susille ylimääräisiä, vaan sudet ja metsästäjät jakaisivat sen hirvipotin jonka maanomistajat metsissään sallivat. Jos susille alkaa tietyllä alueella tulla ruokapulaa niin ne kai osaavat siirtyä eli täyttävät väliin jääneet tyhjiöt.

    Onhan ajometsästys keksitty.

    Miten niin susi ei menesty Keski-Suomessa?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tämä ei ole mikään salaisuus: ne tapetaan siellä, siis salametsästetään. Hirvenmetsästysnautintoa ei mikään saa uhata. Vähiten puuntuottajat, joita viedään kuin pässiä narusta (MTK:n mikko yhtenä viejänä joukon mukana, vaikka toista antaa ymmärtää).

    Holtiton sorkkaeläinlaidunnus alentaa puuntuottoa 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 380)