Jonkinlainen luontainen tasapaino pitäisi saada aikaan. Sitä kohti meno on ainoa järkevä mahdollisuus koska metsästys ei kauaa enää tule toimimaan. Maailma on tuosta touhusta ajamassa ohi senverran perusteellisesti. Tuo vain tietää silloin sitä että hirvieläinmääriä on pakko laskea koska petomäärää ei voida kovin paljoa enää nostaa. Uskon itse että tästä mennään juuri siihen mutta pikkuhiljaa ettei synny miltään taholta kovaa polemiikkia. Tuohon hirvikannan alennukseen ovat varmasti juuri lain muutoksetkin tervetulleita. Mitä enemmän ihmisiä tarttuu toimeen sitä nopeammin saadaan tulosta aikaan. Vapautus suuntana on muutenkin aika luonnollinen tie koska mistään järin ihmeellisestä mullistuksestakaan ei olisi kyse.

Petomäärän kasvusta en ole huomannut  mitään haittaa. Tänä vuonna eivät ole syöneet edes yhtään koiraa.

Yli 4 milj. Suomalaistakaan ei ole huomannut hirvieläintenmäärän kasvusta mitään haittaa. Haitta ei poistu, jos asia ei ole tollolle haitta.

”…etteikö hirvenmetsästystä koskevia lakeja muutettaisi. Moni saattaa jopa yllättyä tulevan muutoksen nopeudesta.”

Esimerkiksi Visakallon luettelosta puuttuneen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu kesi lähes 10 vuotta . Se on ollut käytössä vasta kolme vuotta (= yhtä kauan , kun uusi kemeralaki). Nyt lähtee käyntiin seuraava kolmivuotiskausi .

Koko maan kattavasta tavoitetiheysvaatimuksesta on luovuttu ja jokainen riistakeskusalue määrittelee tavoitteensa itsenäisesti . Tämän voi käydä toteamassa esim. kohteesta ”hirvenpyyntiluvat alueittain 2018”. Aluetta (esim. Lappi) klikkaamaalla selviää pyyntilupien määrä ja perustelut , miksi ko lukuihin on päädytty.

Koirien menetyksistä sen verran , että ”sesonki” alkaa , kun koirien kiinnipitoaika päättyy 20.08. Samoihin aikoihin susiperheen pienimpiä aletaan opettaa elävän riistan saalistamiseen . Valitettavasti kohteena on kuitenkin aluksi joku lampola , jossa käydään pitämässä taisteluharjoituksia. Lammas on helppo saalis  . Metsästäjien jahtikautta varten harjoittelevia koiria syödään välipalaksi. Laiduntava vasikkakin päätyy helposti susien suuhun kohdalle sattuessaan.

Edellä vain osa niistä tapahtumista mitä muuan edesmennyt susilauma vuosikymmen sitten useita kertoja  aiheutti . Samaa kavaa näyttävät nykyisetkin sudet toteuttavan esiintymisalueillaan .

Kitsas, mitenkä saat muodostettua ajatuksen, että hirvikantaa pidetään korkealla, koska susiensuojelijat sitä vaativat?? Edelleenkin, onko susijengi vaatinut Suomeen korkeaa hirvikantaa sillä perusteella, että susilla piisaisi syötävää?

No siitä, että kun tähän saakka on tavoiteltu 2/1000ha jääväksi kannaksi, mutta kun nyt on sudet seuranamme, niin luku 3/1000ha on tavoite. Tätähän se kannahoitosuunnitelma tarkoitti, eikö? Eihän siellä lukenut, että jos sudet tulee jaolle, niin metsästäjien harrastus lopetetaan ja annetaan susille hoidettavaksi.

Susijengi on saanut aikanaan suden uhanalaisten listalle, joten sitä ei voi metsästää, vaan sen elinolosuhteista tulee pitää huoli. Vain erityisissä poikkeusolosuhteissa voi häirikkösuden karkottaa kolmesti ja jos vielä tulee samaa koirankoppia kiertämään, niin sen voi ampua. Mielestäni tässäkin olisi hieman parantamisen varaa.  On suorastaan lapsellista poliisia vaivata kolme kertaa asialla ennen kuin päivänselvä asia saadaan hoitoon.

Vastakysymys: Miten tämä susijengi on nyt reagoinut tähän paikoin ylisuureksi paisuneeseen kantaan?

Vihje: Lue, että kuka on valittanut järjestään kaikista riistanhoitokeskuksen myöntämistä sudenkaatoluvista.

Kitsas, me selvästi puhutaan toistemme ohi, mutta koetan vielä kerran selventää mitä tarkoitan.

No siitä, että kun tähän saakka on tavoiteltu 2/1000ha jääväksi kannaksi, mutta kun nyt on sudet seuranamme, niin luku 3/1000ha on tavoite.

Minun pointtini on, että ei susijengiä kiinnosta, onko hirviä 2 vai 3 tuhannella hehtaarilla. He eivät kampanjoi tuon kolmen puolesta. Heitä ei kerta kaikkiaan kiinnosta, että piisaako hirvimiehille metsästettävää. He ovat kiinnostuneita susista, ei hirvistä. Tavoitekannan nosto johtuu metsästäjien tarpeesta pitää hirvikanta myös susialueella niin korkeana, että metsästettävää jäisi susista huolimatta.

Susijengin vaikutus on välillinen, ei suora. Tämän vuoksi kummeksun sitä väitettä, että susiensuojelijat olisivat aktiivisesti tiheämpää hirvikantaa ajamassa.

Miten tämä susijengi on nyt reagoinut tähän paikoin ylisuureksi paisuneeseen kantaan?

Harva susiensuojelija on sitä mieltä, että kanta olisi ylisuuri. Pikemminkin sitä pidetään liian pienenä. Oma kantani on seuraava: En osaa sanoa tarkkaa lukemaa sopivasta susimäärästä. Se riippuu minusta saalistilanteesta. Nykytilanteessa niitä voisi olla enemmänkin, mutta jos hirviä ja valkohäntäpeuroja olisi paljon vähemmän, voisi kanta olla nykyistä pienempikin.