Keskustelut Metsänhoito Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 380)
  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

  • kitsas

    Vielä tiedoksi, että tuo ohjeen lähde, riistakeskus/riistainhoitopiirit on taho, joka meille ”holtittomille sorkkaeläinlaiduntajille” suopeudessaan myöntää. Ohjeessa selvällä suomella sanotaan, että hirviä pitää jättää enemmän metsään, että susille piisaa syötävää.

    Otaksuisin, että Luke on ollut myös ohjetta sorvaamassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jahti 3/2018 otsikolla ”Hirvikanta vaatii monipuolista tarkastelua”, poimintoja. Kannattaa lukea koko artikkeli – se kuvaa oivallisesti metsästäjien ajattelumaailmaa: pakastimen täyttötavoite on se ensisijainen ja kaikki mikä häiritsee sitä, on ongelma.

    ”Petojen aiheuttaman hävikin myötä myös hirvikannan sukupuolijakauma on vinoutunut. Petojen ruokalistalle päätyvät ensimmäisenä vasat ja sitten naaraat. Kanta on nyt petoalueilla urospainotteinen ja alueilla joilla metsästys jo onnistuu, suositellaan urospainotteista saalistavoitetta.”

    ”Hirvi on sopeutunut tilanteeseen jossa sonnien ja lehmien määrä on sama.”

    ”Hirvilehmä on nirso. Se haluaa täysikasvuisen ja isosarvisen sonnin ja etsii sopivaa yksilöä silläkin uhalla että kiima-aika menee ohi.”

    ”Parhaassa iässä hirvilehmällä on kaksoset tai jopa kolme vasaa.”

    ”Jos (lehmien) keski-ikä on liian nuori, tulee ongelmia. Ongelmia on tiedossa myös, jos lehmien keski-ikä menee liian korkeaksi.”

    ”Nyt pedot ovat syöneet koko vuoden tuoton. Kunhan hirvikanta pääsee elpymään, on pedot otettava huomioon kannanhoidon suunnitelmiin siten, että kanta voi kasvattaa vasoja sekä pedoille että metsästäjille.”

     

    Visakallo Visakallo

    Hirvenliha on menettänyt arvoaan ihmisten ruokatottumusten muuttuessa. En tunne enää oikein ketään nuoremman polven ihmistä, jota voisi sanoa lihan-, saatika hirvenlihan syöjäksi. Kasvissyönti ja täysi vegaanisuus ovat tulleet jäädäkseen. Jopa itsessäni olen vanhemmiten havainnut lisääntyvää kiinnostusta kasvisruokiin. Tämähän ei Revan meille suorittaman tiukan karsinoinnin perusteella pitäisi olla mitenkään mahdollista, mutta näin se vain on!  Vielä 90-luvun alussa kiertävä mustalais-kauppamies olisi käteisen puuttuessa hyväksynyt eteisen pakastimessa olleen hirvenlihan Viipurin torilta hakemiensa pöytäliinojen maksuksi, mutta tänä päivänä ei onnistuisi enää sekään.

    suorittava porras suorittava porras

    Lihan yleinen vähentäminen ruokavaliosta saattaa olla merkittävä syy metsästysharrastuksen hiipumiseen metsästäjien vanhenemisen ohella . Kun metsästetään vain se ,mitä jaksetaan syödä ,jää lupahirviäkin juoksemaan . Liha säilyy parempana elävänä , kun pakastettuna eikä tarvitse tehdä huonoja vaihtokauppoja ”malmin kreikkalaisten” kanssa.

    kitsas

    Jahti 3/2018 otsikolla ”Hirvikanta vaatii monipuolista tarkastelua”, poimintoja. Kannattaa lukea koko artikkeli – se kuvaa oivallisesti metsästäjien ajattelumaailmaa: pakastimen täyttötavoite on se ensisijainen ja kaikki mikä häiritsee sitä, on ongelma.

    Anneli kirjoitti yllä olevan ja kuuliaisena tietenkin luin artikkelin – avoimin mielin. Täytyy sanoa, että en tuosta artikkelista tällaista yhteenvetoa saa aikaiseksi. Jäin pohtimaan, että miten sellaisen kuvan jutusta saa aikaan?

    Kirjoitus oli mielestäni neutraali ja sisälsi loogista päättelyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kirjoitus oli asiallinen, kritiikkini ei kohdistu siihen, vaan siihen että riistakonsernia kiinnostaa enemmän lihantuotannon maksimointi kuin haittojen minimointi. Tavoite näkyy selkeästi lainauksissani, esimerkiksi siinä että hirvikannan ikä- ja sukupuolirakenne koetetaan pitää mahdollisimman tuottavana, eikä luonnonmukaisessa tilanteessa jossa ilmeisesti olisi lehmiä ja sonneja sama määrä, ja lisäksi olisi enemmän nuoria ja vanhoja yksilöitä eli ikähaitari olisi laajempi.

    harrastelija harrastelija

    Ehkä voisi pelkistää hiviporukan motivaatiot 3:en kategoriaan: * 1. lihan saantiin, * 2. sosiaaliseen kanssakäymiseen ja * 3. luonnosta nauttimiseen.

    Itsellä järjestys on: 3-2-1.

    Täällä on metsämiehiä syytetty hirvikannan säästämisestä. Eilen hirvikokouksessa selvisi, että anottiin 25 lupaa – saatiin Riistanhoitopiirin suosiollisella päätöksellä 10! Hirviä oli viime syksyn metsästyksen jälkeen 64 kpl! Meille kävi kuten Oulun seudun eräälle seuralle – hirvet kasaantuvat alueelle eikä ”herrat” anna kaatolupia 🙁

    Visakallo Visakallo

    Hirviä tuntuu nyt meilläpäinkin riittävän. Samalla muutaman hehtaarin alueella, josta viime syksynä ammuttiin neljä hirveä, näyttäisi nyt oleilevan vähintäänkin sama määrä elukoita. Kuiva ja kuuma kesä on ohjannut hirvet tavallistakin enemmän järvien ja jokien rannoille.

    kitsas

    Riistakeskus noudattaa lupien myönnössä ohjesääntöjä, jotka on siellä kehäkolmosen sisällä päätetty. Hallinnollisesti on siis päätetty, että miten paljon tulee hirviä metsissä olla.

    Aikoinaan, viime vuosituhannen puolella, ennen kuin susista on ollut meille Suomalaisille haittaa, on se saatu sellaiseen suojeluasemaan, että sen kaatoon ei voida antaa kannanhoidollisia lupia. Nyt on tilanne toinen, mutta pieni osa kansasta on yhä sitä mieltä, että susi on uhanalainen ja sen kantaa pitää kasvattaa. Tästä seuraa se, että niille on oltava ruokaa ja tämä väkisin nostattaa jäävän hirvikannan tavoitehaarukan ylälaitaan, ettei hirvikanta menisi heti tavoitehaarukan alarajan alle. Näin tämä toimii.

    Mainitussa lehtijutussa varmaan pyrittiin pysymään otsikkonsa aihepiirissä keskittyen kannanhoitoon ja sen vinouman korjaamiseen, ei pakastimen täyttämiseen, eikä vahinkojen minimoimiseen.

     

    jees h-valta

    Kyllähän ne nyt vesistöjen varsilla ovat. Mutta ovatko sitten kun jahti alkaa riippuu syksystä. Tuo jäykkä lupapelehtiminen ei alkuunkaan sovi todelliseen luonnon eläinkannan säätelyyn. Vapaa metsästys antaisi mahdollisuuden myös seuroille keskittyä aloille joissa hirvet majailee. Silloin kun ne ammuttaisiin sieltä vesistöjen varsilta ne eivät tulisi ollenkaan metsien taimkoiden riesaksi talveksi. Mutta kun se ei käy kun pitää olla lupapyrokratia työllistämässä. Aika turhia organisaatioita tosiaan.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 380)