Keskustelut Metsänhoito Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 380)
  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Susireviirin koko on yleensä noin 100 000 ha. Siihen mahtuisi siis alhaisella eli tavoiteltavalla (2-3 per 1000 ha) hirvikannalla 200-300 hirveä talvella ja kesällä vasat päälle. Jos laumassa olisi vaikka 10 sutta ja jokainen söisi yhden hirven kuussa, niitä menisi vuodessa 120 kappaletta. Kyllähän siinä olet kitsas oikeassa, että susireviirillä hirvikanta ei varmaan kasvaisi, vaikka ei metsästetä, saattaisipa jopa alentua, kuten Itä-Suomessa näyttää paikoitellen tapahtuneen. Toisaalta täällä etelässä hirvien päälle tulevat vielä metsäkauriit ja valkohäntäpeurat, joten ainakaan täällä susille ei tule heti nälkä, vaikka hirviä ei säästeltäisikään niille. Hyvä vaan jos oppivat harventamaan myös ylisuurta valkohäntäkantaa!

    Jos susikanta alueella kasvaa yli hirvien kantokyvyn, susien lisääntyminen todennäköisesti heikkenee  ja niitä alkaa muuttaa muualle: läheskään koko maa ei ole vielä susireviirien piirissä. Susien viime vuosien vahva lisääntyminen johtuu vahvasta hirvikannasta. Jos susia aletaan säästää hirville, joudutaan ojasta allikkoon, eli susikanta vain vahvistuu entisestään ja sitäkin joudutaan vuorostaan metsästämään. Parempi vain metsästää hirviä entiseen malliin, niin sudet muuttavat muualle, paremmille metsästysmaille. Näin voisi ainakin toivoa.

    Metsäpeuran elinalueilla sutta voisi metsästää tehostetusti, että saataisiin uhanalainen peurakanta vahvistumaan.

    suorittava porras suorittava porras

    On syytä muistaa ,että susi saalistaa ja liikuttaa hirviä ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina . Mitä suurempi susikanta ,sitä useammin autoilijat törmäävät sutta pakeneviin hirviin. Hirvien liikehtiminen lisääntyy , mutta läheskään kaikki susien saalistusyritykset eivät tuota tulosta .

    rööri roope

    1950-1960 luvulla kuoli ihmisiä metsästysonnettomuuksissa 5-10/vuosi.Nyt on vähän parantunut eli 2000 luvulla yksi ihminen kuolee keskimäärin joka toinen vuosi.

    Nämä on joko itse aiheutettuja tai toisen metsästäjän aiheuttamia.

    Siinäkin se yksi on liikaa.Reikä nahkaan niistä ei kaikkia ole edes tilastoitu.

    kitsas

    ”Susien viime vuosien vahva lisääntyminen johtuu vahvasta hirvikannasta.” Jäin vain miettimään, että miksi ei 80-luvulla, kun joka puskassa oli hirviä, ei susikanta kasvanut tällä vauhdilla? Voisiko selitys olla, että 200 sutta lisääntyy nopeampaa, kuin 100?

    Meillä vaan on liikaa susia ja liikaa hirviä – puolet pois molempia.

    Roopen luvut voi olla totta, ei viitti tutkia. Toisaalta tuolloin alkoholi oli aika merkittävä tekijä takavuosina. Alkoholia ei ainakaan meidän porukassa näy. Hirven metsästäminen on kyllä oikeasti vaarallinen laji. Toisaalta jokainen, joka sinne lähtee – tiedostaa riskin. Vähän niinkuin moni muukin harrastus – ristipistotöitä lukuunottamatta.

    Muistan sanonnan, joka meni näin:  Se olikin mies eikä mikään marjanpoimija! Tämä sanota ei enää oikein pidä paikkansa, kun suurpetoja pelkäämättömissä marjanpoimijoissa on enee miestä, kuin keskivertomiehissä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tuossa edellä holtiton sorkkaeläinlaiduntaja: …puolet pois…

    Ekologisesti ja puuntuotannollisesti kestävä hirvikanta on luokkaa 10000 koko maassa.

    Tarkoittaa: 90 prosenttia pois

    puunhalaaja

    Puhumattakaan siitä, että nykykehityksen jatkuessa ennemmin tai myöhemmin joku marjastajapolo päätyy susien ruuaksi, niin sen jälkeen puolelta meistä maalaisista loppuu marjastus ja sienestys.

    Metsissä on jo nyt karhuja enemmän kuin susia, ja niiden kanssa on tullut onnettomia kohtaamisia. Silti vain osa marjastajista on lopettanut metsissä liikkumisen tämän vuoksi. Olisiko suden hyökkäyksellä noin suuri vaikutus todella??? Itse suhaan päivittäin ysitietä töihin. Liikenne on kammottavaa hetkittäin. Tampereen ja Oriveden välillä kuolee jengiä kaiken aikaa, mutta silti ysitie on marja-aikaan täynnä eläkeläisten marja-autoja. Tyypit jutaa pahimpaan aamuruhka-aikaan ysitietä kottosillaan ja kurvailevat tien laidan levikkeille. Siitä pääsee riista-aitojen porteista turvallisiin marjametsiin, ei ole susia ja jatkuva liikenteen kohina selän takana estää eksymisen.

    Ihmisillä on monenlaisia irrationaalisia pelkoja. Kuka pelkää susia, kuka kyitä (minä ainakin) ja joku NATOa. Nämä ovat yksilöiden kohdalla aivan todellisia asioita, en sitä kiistä. En silti esimerkiksi susikantaa pienentäisi siksi, että jotkut pelkää ja että hyvin todennäköisesti joskus jotain tapahtuu. Sen sijaan olen valmis hyväksymään nykyistä pienemmän susikannan, jos kanta pienenee siksi, että ei ole saalistettavaa.

    Visakallo Visakallo

    Virossa on 7000 hirveä, mikä pinta-alojen suhteessa se vastaa Suomessa 50.000 hirveä. Lisäksi Virossa on päätetty, toisin kuin Suomessa, ettei hirvien määrä saa tuosta ainakaan kasvaa. Hirvi luokitellaan siellä vahinkoeläimeksi, mitä se kaikkien mittapuiden mukaan onkin.

    kitsas

    Puunhalaaja kirjoittaa pääosin asiaa.

    Silti näin susitihentymän paikallislehteä lukiessa ja suurpetoyhdyshenkilöitä haastatellessa on alueeltani sellainen käsitys, että susien pihakäyntejä tapahtuu oikeasti usein. Kun pihoista haetaan kejun päästä lemmikkieläimiä, niin kyse ei ole pelkästään pelosta. Olen ollut myös susi-illassa, jossa oli kaikki tahot, LUKE mukaan luettuna ja tilaisuuden henki oli kyllä susille epäsuotuisa. Virkamiehet yritti selittää asiaa parhain päin – siinä onnistumatta. Paikalla oli myös kansanedustajia, jotka lupasivat pistää asiat kuntoon – jää nähtäväksi, että väheneekö sudet vai hirvet.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Sutta saa Virossa -toisin ,kun Suomessa -metsästää. Taisi olla puolet kannasta joka vuosi . Virolaiset ottivat opiksi Suomen virheistä susiasioissa liittyessään EU:iin. Sutta ei luokiteltu uhanalaiseksi. Maa voi vapaasti päättää ,paljonko petoja haluaa elättää.

    Visakallon lienee parasta sitten siirtää puuntuotanto Viroon , jossa hirviasiat ovat kohdallaan . Suomessa saattaa tulla aika pitkäksi odotella mieluista tilannetta . Kovasta uhosta huolimatta näyttää hirvikanta vain kasvavan muutaman vuoden välein  ,kuten viimeiset 45 vuotta on osoittanut . Nykyisillä menetelmillä tapahtumien aaltoliikettä on saatu hieman hillittyä , mutta aina hirviä on ollut ja tulee olemaan jonkun mielestä liikaa . Tilanteeseen on vain sopeuduttava.

    Gla Gla

    Uskomatonta, että joku muukin kuin vasemmistovihreä oman pesän sotkija voi hyväksyä sen, että kotimainen tuotanto pitää siirtää naapurimaahan, kun täällä ei taloudellisen toiminnan (kotimainen uusiutuva raaka-aine) edellytyksistä haluta pitää huolta. Kaikkea se metsästysharrastus teettää. Lieneekö vaarallisin harrastus, mitä Suomessa laillisesti voi tehdä.

    Heti, kun keksitään lailliset sorkkaeläinten e-pillerit, alan syöttää niitä karjalle.

    Miten suorittava tilanteeseen voi sopeutua, kun sorkkaeläinkanta on yli 50 kpl/1000 ha?

     

     

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 380)