Keskustelut Metsänhoito Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 380)
  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

  • puunhalaaja

    Näin olen kuullut, isohkon metsästysseuran johtajalta muutama päivä sitten, että jääväksi hirvikannaksi on nyt tavoitteemme entisen kahden sijaan kolme/1000ha, koska alueellamme on nyt susia enemmän kuin on mielestäni tarpeeksi.

    Jotain tarkempaa tästä olisi hyvä kuulla. Onko jossain ihan kirjoitettuna tällaisia vaatimuksia? Joku linkki jonnekin, jotain muuta kuin olen kuullut -osastoa.

    Onhan tuo tavoitekannan nosto selitettävissä ihan ilman susi-ihmisten vaatimuksia metsästäjien toimilla: Kun alueella susikanta kasvaa, ne syövät enemmän hirviä. Jotta hirvestäjä saa entiseen malliin hirveä, pitää kantaa kasvattaa. Eikö tässä aktiivinen kannankasvattaja ole pikemminkin hirvimies kuin sudenmorsian?

    kitsas

    Anneli: ”Suomen kansan sietämä susimäärä (?) ei missään tapauksessa tarvitse sataa tuhatta hirveä ruuakseen. Hirvimäärä pitää asettaa sopivaksi hirvikannan vaikutusten perusteella, ja susikanta sopeutuu sitten siihen.”

    Miten tuo susikanta sopeutetaan, kun susilaumassa on 3- 12 yksilöä ja susi syö päivässä 5 kiloa? Vasan 15kg – aikuisen 150kg kiloon ois noin 80kg keskipaino, josta välillä puolet jää syömättä. Joka susi tarvii lähes yhden hirven kerran kuussa.

    Jos hirvilupa-alue olisi vaikkapa 50 000ha ja jäävä kanta olisi se 2 hirveä/1000ha, niin talvella olisi maastossa 100 hirveä. Jos alueelle parkkeeraa 12 suden lauma, niin kauanko menee, että on kaikki hirvet syöty, jos oltaisiin toiveikkaita, että eivät käytä maalaisten lemmikkejä ravinnoksi?

    Tässä on se syy, miksi hirvikantaa pitää kasvattaa.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Susien säätämä hirvikanta on luokkaa 5/10000 hehtaaria. Siis 0,5 tuhannella hehtaarilla. Tämähän se risoo hirvimafiosoja.

    Metsälehti 8/2007, siis yksitoista vuotta sitten, kertoi: että hirviä on viime syksyn metsästyksen jäljiltä 79000-93000, siis vähemmän kuin nyt (lähde silloinen RKTL, nykyinen LUKE). Kyseisessä jutussa Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo, että hirvet ohjaavat metsien hoitoa.

    ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”, kertoo Kasper Nurmi.

    Hän esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny.

    arto arto

    Toissa  kesänä varhaisperkkasin yli 20ha aukon oli kylvö männikkö. Petäjät oli 1.5m ei yhtään hirven tuhoamaa mäntyä löytynyt alelta. Tänä vuonna istuttivat aika paljon mäntyä. Tiedän muutamat istutus koivikot ei katkottuja koivuja löydy.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Juuri noinhan se menee siellä vakiintuneella susireviirillä. Kuten arto todistaa.

    suorittava porras suorittava porras

    Joopa joo. …Olen harventanut urani aikana useita kohteta hirvien talvilaidunalueella. Muutama niistä oli tarkastusvaiheessa niin pahoin syöty ,että täysi korvaus heltisi. Kuitenkin kahden harvennuksen jälkeen alueella kasvaa täystiheä männikkö odottamassa päätehakkuuta. Ainoa ,mikä vaivaa on uudistamisen aikaan vallalla ollut istutustapa. Taimi tökättiin kuokkalaikkuun ”nykäsasentoon”,josta oli seurauksena tyvimutka . Kun tyvestä nappaa kolmosen kuidun,saa siitä eteenpäin tervettä tukkia .

    Kovasti ihmettelen edelleen sitä ,että hirvien pelossa isketään päätä seinään ja valitaan kuin uhalla se huonoin vaihtoehto ja laitetaan väärä puulaji sopimattomalle maaperälle . Näin otetaan käytännössä huomattavasti isompi riski . Yhtiöiden puolelta ei ole kuulunut valitusta liioista hirvistä ja siellä metsät uudistetaan kullekin maapohjalle parhaiten sopivalla puulajilla . Joillakin kohteilla olen havainnut hirvien syönnöksiä ,mutta lähes poikkeuksetta vain siellä ,missä taimikonhoito on myöhästynyt ja lehtipuu karannut kasvussa havupuun edelle . Joskus raivaus myöhästyy ,kun halutaan isompia käsittelykokonaisuuksia samalle suunnalle. Näillä nurkilla sopiva puulaji on mänty ja tulee aina olemaan .

    kitsas

    Haluaako Anton, että metsissämme sudet metsästävät hirviä, eikä hirvenmetsästäjät?

    Hirvenmetsästyksellä on kansantaloudellisestikin ajateltuna harrastajakunnalle myönteisiä vaikutuksia, enkä tarkoita pelkästään lihaa pakastimessa. Puhumattakaan siitä, että nykykehityksen jatkuessa ennemmin tai myöhemmin joku marjastajapolo päätyy susien ruuaksi, niin sen jälkeen puolelta meistä maalaisista loppuu marjastus ja sienestys. Tämä todella epätoivottu tapahtuma tulisi olemaan viimeistään käännekohta tähän terveen ja elinvoimaisen susikannan ihannointiin. Siitä nimittäin seuraisi melkoinen poliittinen paine..

    Kyllä minunkin taimikoissa on joka talvi taimia syöty. Se onkin vahva syy siihen, että olen hirvikantaa pyrkinyt metsästystoiminnan yhteydessä puhumalla ja ampumalla madaltamaan.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Minulle on yksi ja sama kuka ne metsästää. Kunhan häviävät puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria, 13 miljoonaa hehtaaria jää vielä hirville). Kun hirvet poistetaan poistuvat sudetkin.

    Tässä taannoin laskettiin tämän tienoon hirvet ilma-aluksesta. Talvella 157 hirveä/10000 hehtaaria (15,7/1000ha). Kolmessa parvessa. Tunnin homma päästää päiviltä helikopterista käsin.

    rööri roope

    Kansantaloudellisesti tuo metsästyskään ei ole hyvä.Joka vuosi urpot metsällä toisiaan lahtaa tahallaan tai tahattomasti.Niin se vaan on.

    Sudet metsästävät hirviä ja kotieläimiä eivät kuitenkaan ihmisiä.Nuo elokuvat lietsovat susipelkoa kun trikkikuvilla saadaan ajoiksi että ne ihmisiä jahtaavat.

    P-karjalasta sudet siirtyvät länteen paremmille apajille.Suorittavankin kannattaa olla varuillaan ettei sudet niitä kaikkia hirviä syö.

    kitsas

    Muista erään evp ammattisotilaan kirjoituksen, jossa sanoi, että kolmen syömättömän aterian jälkeen on sivilisaatiossa anarkia. Tämä aasinsillaksi -> Mitä tapahtuu, kun susilaumalta loppuu ruoka?

    ”Joka vuosi urpot metsällä toisiaan lahtaa tahallaan tai tahattomasti.”  Roope, sun pitää soittaa poliisit!

    Me kaikkihan tiedämme minkä vuoksi kettua kutsutaan ketuksi.. On se erikoista, että niin kiltti eläin, kuin susi on saanut sellaisen maineen, että se piti metsästää pois Suomesta. Ei ne esi-isämme ymmärtäneet mistään mitään.

     

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 380)