Keskustelut Metsänhoito Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 380)
  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suorittava unohtaa, että ylivoimaisesti suurin osa hirvivahingoista jää korvaamatta: piilevät puutavaran laatuviat, kuusettumisen aiheuttama tyvilahon ja kaarnakuoriaisten leviäminen, kuusettumisen aiheuttama kasvutappio kuivahkoilla kankailla, liikennevahingot ja riista-aidat. Vaikea sanoa tarkalleen kuinka paljon näistä kertyy, mutta joka tapauksessa aivan liikaa!

    kitsas

    Nyt kun on susikannan suurin numeroitu kasvupyräys tapahtunut täällä Länsi-Suomessa, niin tavoitteelliseksi jääväksi kannaksi tähdätään luvanantajatahon ohjaamana kuulemani mukaan 3 hirveä/1000ha. (Meillä muuten lasketaan alaan myös peltopinta-ala ja vähäiset vesistöt.) Liekkö sitten 3,5/1000ha.

    Eei tämä kai näin voi olla.

    Vihreiden ajamana pitää metsänomistajien kasvattaa vaivalla istutettujen mäntyjen latvoilla susille sapuskaa, että saadaan tälle taholle hyvä mieli runsaasta ja hyvinvoivasta susikannasta.

    Toinen aihe

    Hirvituhovahingonkorvauksia niin muistetaan joka kohdassa kehua, niin onko ne teidän mielestä niin kovat, että mieluusti ottaa hirvilauman taimikkoonsa ja kuittaa muutaman satasen ja aloittaa taas istutuksen alusta?

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Pari vuotta kun se susilauma saa olla häiritsemättä niin ei tarvitse holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien vaivautua. Vakiintuneella susireviirillä (kuten ilomantsissa jo kolmas vuosi peräkkäin) ei riitä metsästettävää kuin susille. Pääsee jälleen uudistamaan männyllä ja rauduskoivulla. Hirvien aiheuttamat taimituhot loppuvat.

    Kyllä karhukin osansa ottaa (hirvistä). Susi ei syö mäntyä, rauduskoivua, ei myöskään kuusta.

    Jopa puuntuottajajärjestömme (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola kirjoittelee yhtä löysiä kuin nimimerkki ”kitsas”. Puhumattakaan metsästystalousministeri lepästä, jonka kyvyt viittaavat ihan muualle.

    Visakallo Visakallo

    William Munny: ”Hirvihän on mitä suurimmassa määrin hyötyeläin,kun se syö niitä pusikoita.”

    Oleko Wiljami koskaan nähnyt hirvien talvilaidunaluetta? Jos olet, niin mitä olet siellä nähnyt?

    kitsas

    Anton voisi avata vähän, että mikä kohta tekstissäni on löysä.

    Tähän saakka jäävä kanta on tähdätty kahteen ja nyt uudessa tilanteessa 3:een. Näin ollen hirvikanta pidetään 50%:a suurempana, että hukille on ruokaa. Suurempi hirvikanta tekee sen mitä se luonnostaan tekee. Tästä seuraa vahvan susikannan pysyvyys alueellamme. Kotiseutuni ei varsin ole periferiaa, joten susien pihakäynnit senkun lisääntyy. Siitä seuraa myös kielteisiä vaikutuksia nykyistä enemmän.

    Minulle passaisi luonto, jossa on vähän susia ja 1 – 1,5hirveä/1000ha.

    William Munny William Munny

    Visakallo suosii suomalaista.Hienosti toimittu!

    Hirvien talvilaitumella olen nähnyt hirviä ja muitakin metsäneläimiä.

    Kitsas höpöjä juttelee.Kun susille annetaan täysi työrauha,niin hirvikanta alenee ekologisesti kestävälle tasolle. Se taas ei passaa kaikille.Miksiköhän?

    harrastelija harrastelija

    Nämä susiystävät meinaavat autioittaa maaseudun kokonaan? Viimeinen mielipidekysely kyllä kertoi päin vastaista. Onko tällä nyt mitään järkeä, kun aikoinaan esi-isät ovat saaneet suurella vaivalla pedot kuriin ja kotieläimille jonkinlainen rauha, niin nyt kaupunkiasfaltilla asuvat haluavat pedot maalle? Riittääköhän tukiaiset kivikylille, kun ravinto pitää tuoda ulkomailta?

    suorittava porras suorittava porras

    Lieksan hirvivahingot ovat kasvaneet yhdessä Joensuu n ja Kontiolahden ohella runsaasti edellisvuosista. Hirven rauhoittaminen (susien ruuaksi) vuonna 2016 osoittaakin selvästi ,että susista ei löydy riittävää apua hirvikannan kurissa pitämiseen. Haittaa muodostuu siitäkin edestä ,kun parhaita pyyntimenetelmiä ei voida käyttää. Antonin teoriat susien kohdalla eivät ainakaan käytännössä toteudu.

    arto arto

    Savon sanomista lainaus   . Viime vuonna hirven aiheuttamia arvioituja metsävahinkoja oli 34 546 euroa, kun suurpetojen aiheuttamat vahingot vastaavasti arvioitiin noin 80 000 euroksi…….pohjoisavo.

    Gla Gla

    Vastuu jää kuulijalle vai miten tuossa oli huomioitu korvausjärjestelmän ulkopuolelle jäävät vahingot?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 380)