› Keskustelut › Metsänhoito › Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 14 15 16 … 36 37 38

  • Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

    Lähetetty: 14.7.2018, 17:19

    Merkitty: 

    Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt  Taloustutkimus.

    Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

    Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

    Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

     

    Tekijä
    mehänpoika mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 24.7.2018, 21:20

    ” Silti kuusi on hirvieläinpolitiikan takia ylivoimaisesti suosituin puulajivalinta. Nyt siis vedetään linjauksia, jotka vaikuttavat kymmenien vuosien päähän, eikä millään tavalla vaikuta fiksulta nykyiset ratkaisut.

    Kuka haluaa ottaa vastuun tästä tilanteesta? Vai kuten avohakkuukiellon yhteydessä on tullut esiin, onko ”vastuu” käsitteenä täysin vieras?”

    Vastuuta kantamaan voisivat ilmoittautua myös ne , jotka suosittelevat kuusen viljelyä virheellisin perustein. Hirvi ei ole ongelma kaikkialla . Nykytiheyksillä tuskin oikeasti missään . Suurin vahinko tehdään pelottelemalla ihmisiä turhaan . Se on nykyään valitettavan helppoa . Tänä päivänä pitäisikin suositella viljelemään mäntyä vaikka pienellä riskillä.Taimikkovaihen intensiiviset  hoitotoimet pienentävät vahinkomahdollisuuden häviävän pieneksi , kun taimikossa ei pidetä liian monipuolista ravintoa tarjolla ja taimikkovaihe on vuosia vanhan kemeran aikaista tilannetta lyhyempi .

    Ennen uudistustoimia kannattaa tutustua paikakunnan hirvitianteeseen  tilastojen avulla. Joka paikkakunnan kohdalta löytyy ajantasainen hirvisaalis- ja havaintotieto . Tietoja voi tutkia vuoteen aina 2000 saakka ja tehdä johtopäätökset hirvikannan koosta ja sen kehityksen suunnasta kirjatun tiedon perusteella. Kyseiset asiat ovat luettavissa RiistaWebistä(”suorittavan hattu” 🙂  ) koko valtakunnan alueelta , riistakeskuksittain ja paikkakunnittain . Saalistiedot ovat täsmällistä tietoa , samoin lupien käyttöasteet . Jäävän kannan arvio sisältää aluksi metsästäjien tuottamana jonkin verran epävarmuutta . Tutkimus tarkentaa arviota myöhemmin. Lopulliseen muotoon arvio asettuu kolmen vuoden kuluessa tapahtuneesta. Lähialueen tilanteen voi kysyä paikalliselta metsästyseuralta ja erityisesti seuran metsästystapahtumat virallisesti kirjaavalta jäseneltä….. Kireästä piposta vedettyä virheellistäkin tietoa on nimittäin liikkeellä. 🙂

     

    Gla Gla 25.7.2018, 06:23

    Pitkä kommentti, mutta täysin ohi aiheesta. Puhuin hirvieläimistä. Niitä on suuressa osassa Suomea kymmeniä/1000 ha, vaikka puhutaan maapinta-alasta, eikä edes metsäpinta-alasta. Siinä on 1 hirvi /1000 ha jossain Kainuun metsäalueilla enemmän tai vähemmän melko yhdentekevä juttu, vaikka toki määrä kaikkialla pitäisikin pysyä mielummin alle 2 kuin yli 3. Siitä huolimatta, että julistit kaikille kelpaavaksi kannaksi sen, minkä täkäläinen riistapomo julisti kohtuuttoman pieneksi ja vaativan nykyisen kannan puolittamista.

    Tarkuu on kiinnostava juttu. Hirvikannan paisumista sanotaan nykymuotoisen metsätalouden seuraukseksi. Kuitenkin kehoitat raivaamaan taimikot hirville kelpaamattomaan kuntoon. Tuloksena olisi tällöin tilanne, jossa metsät eivät elättäisi nykyistä hirvimäärää. Jos se on tavoitteesi, mikä estää metsästäjiä asettamasta hirvikantatavoitteita kestävälle tasolle? Mitä puhuinkaan vastuusta edellisessä kommetissani?

    Gla Gla 25.7.2018, 06:32

    Puuhalaajan kommentin mukainen tilanne, jossa lähdetään sooloilemaan metsästyksellä, on ongelmallinen ja siksi en täydelliseen vapauttamiseen ole halukas.

    Hirvieläimet ovat asia, jossa pitää avoimesti linjata tavoitteet ja sen perusteella päättää toimenpiteistä. Halutaanko painottaa metsätalouden toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta, luontoarvoja ja ihmisten terveyttä sekä virkistysarvoja (punkit, hirvikärpäset yms.) vai metsätysharrastusta.

     

    Puuki 25.7.2018, 07:32

    Tuli mieleen joskus lukemani tutkimus (tänne linkitetty käppyrä), jonka mukaan metsävahinkojen riittävä vähentäminen vaatisi hirvitiheydeksi n. 1,5 kpl/ 1000 ha.

    Talvilaidun alueilta ei hirvien aiheuttamat taimikkovauriot lopu vaikka tiheys olisi melko pieni. Hirvien laumautuminen petoeläinten ajamina johtaa samaan paikallisten kohteiden taimikkojen syöntiin. Keskimääräinen hirvitiheys , kun se on suht. suuri, ei vaikuta kovin paljon niihin metsätuhoihin.

    jees h-valta 25.7.2018, 07:50

    Mitä enemmän hirviä sitä enemmän metsätuhoa ja sitä enemmän hirvikolareita maanteillä. Ei kait tuo asia enää pitäisi kenellekkään epäselvä olla?

    Planter Planter 25.7.2018, 10:16

    ”Planter,saatko punkkeja ihoosi jos käytät pitkä housu-saapas-yhdistelmää ?”

    Ei niitä kevään istutuksilla tullut, mutta nyt kuumuuden vuoksi en laittanut lahkeita sappaiden sisään vaan päälle ja järjestin kuumuuden vuoksi väljiin haalareihin läpivedon lahkeista kaula-aukkoon.

    Pitkään jatkunut kuumuus näkyy vaikuttavan ajatuksenjuoksuun, kun päätellään, että hirvitiheyskään ei enää vaikuta hirvituhoihin.

    suorittava porras suorittava porras 25.7.2018, 18:59

    Hirvikannan paisumista sanotaan nykymuotoisen metsätalouden seuraukseksi. Kuitenkin kehoitat raivaamaan taimikot hirville kelpaamattomaan kuntoon. Tuloksena olisi tällöin tilanne, jossa metsät eivät elättäisi nykyistä hirvimäärää.

     

    Vaikka pitäisi kuinka palopuheita raivauksen puolesta , kaikki eivät toimeen tartu . Sitten vasta aletaan herätä , kun taimikko on mennyt hoitamattomana huonoon kuntoon . Pelastukseksi ongelmaan havitellaan korvauksia hirvien aiheuttamista vahingoista , vaikka pääasiallinen syy tuhoon on monen hirvivahinkoja työkseen arvioineen mielestä  taimikonhoidon laimilyönti. Merkit hirvien vierailuista ovat vain se viimeinen pisara , joka herättää metsänomistajan toimenpiteisiin.

    Siis…. hirvet(nykyinen suosituksen mukainen määrä) eivät kuole nälkään , vaikka kaikki kynnelle kykenevät pitäisivät taimikoistaan parempaa huolta ja valitsisivat juuri sen oikean puulajin kasvamaan kullekin kasvupaikkatyypille . Kun taimikkovaihe lyhenee , pienenee vahinkojenkin madollisuus . Hirvistä ei ole enää suurempaa haittaa , kun latvakasvus on sen ulottumattomissa. Siinä vaiheessa taimien sivuoksat saattavat kelvata ravinnoksi samoin mahdolliset raivauskannoista nousseet vesat ….ja niitä hoitamattomiakin taimikoita riittää nykyiselle hirvimäärälle reilusti ateriapaikoiksi .

    Ihmeen vaikeaa näyttää olevan tunnustaa , että metsästäjät ovat oikeasti yrittäneet hillitä hirvikannan kasvua .Esimerkiksi Oulun alueella usean vuoden ajan tehty tehoharvennus (6-10 elukkaa=4-8 pyyntilupaa/1000ha/vuosi) ei varmasti ole ihan vähäpätöinen temppu. Sama kuuri on käyty läpi koko Suomessa 2-3:n eläimen /tuhat ha tavoitekannan saavuttamiseksi . Vuosina 2011 ja 12 oltiin monin paikoin tavoitetason alapuolella  , jonka johdosta kantaa alettiin kasvattaa .Valitus vahingoista ei tuolloinkaan osoittanut laimenemisen merkkejä . Vahinkoilmoitusten määrä yhdessä kolareiden kanssa vähenivät kuitenkin  jyrkästi .  Nyt jotkut kantavat murhetta talvehtivien hirvien määristä , jotka ovat vain kolmas tai neljäsosa huippuvuosien kaatomääristä . Kun kaatomääriin lisätään talvehtiva kanta  , puhutaan aivan eri suuruusluokasta , kun nykyinen kanta on. On vaadittu hirvikannan puolittamista . Huippuvuosista kanta on puolitettu ja taas puolitettu useampaan kertaan. Hirvet eivät nääntyneet nälkään noillakaan määrillä.

    Näille pienemmille sorkkaeläimille on tarjolla viidesosa enemmän lupia vuoteen 2017 verrattuna . Joko Planterilla ja Gla:lla on osoittaa sopivia vahtimispaikkoja mailtaan  metsästäjille , kun jahtikausi alkaa (1.9)? Paikkana ei tarvitse olla pelto . Hirviä voi alkaa saalistaa samaan aikaan pelloilta. Onko metsästyseurojen kanssa suunniteltu tornitalkoita lähipeltojen liepeille?

    rööri roope 25.7.2018, 19:38

    Suorittava onko se maanomistajien vika kun hirvikolarit ovat lisääntyneet tot luvista.ja vahingot moninkertaistuneet.tuo

    Esim jos hirvet lahdataan kaikki ps lukien eläintarhat.Valtion ja ihmisten hyvinvointi  ei siitä kärsi vaan paranee.

    Yksi hirvikolari (ihminen kuollut)maksaa enemmän kuin tuotot luvista eli suorttava ihannoi ihmisen kuolemaa ei hirven.

    EDIT: osa tekstistä poistettu

    Gla Gla 25.7.2018, 22:17

    Suorittava: ”Sitten vasta aletaan herätä , kun taimikko on mennyt hoitamattomana huonoon kuntoon . Pelastukseksi ongelmaan havitellaan korvauksia hirvien aiheuttamista vahingoista , vaikka pääasiallinen syy tuhoon on monen hirvivahinkoja työkseen arvioineen mielestä taimikonhoidon laimilyönti.”

    Korvaussummat kertoo, miten olemattomia määriä korvauksia saadaan/haetaan eli teoriasi menee pahasti mäkeen.

    ”Kun taimikkovaihe lyhenee , pienenee vahinkojenkin madollisuus . Hirvistä ei ole enää suurempaa haittaa , kun latvakasvus on sen ulottumattomissa.”

    Taas tyhjänpäiväistä teoriaa ainakin tällä kulmalla Suomea. Edelleen puhun muuten hirvieläimistä, en hirvistä.

    Jos uudistan 3 ha omt:n koivulle, millä summalla lyöt vetoa onnistumisen puolesta? Sovitaanko uusintaviljelyn kustannus? Muuttuuko mieli, kun pelataan sinun rahoillasi? Hirviä lienee 3-4, vhp:n määrä n. 30 ja kauriita siihen vielä taatusti riittävä määrä päälle.

    ”Huippuvuosista kanta on puolitettu ja taas puolitettu useampaan kertaan.”

    Huippuvuosien kanta oli 140 000. Alimmillaan sen jälkeen oltiin lähes puolessa. Nyt ollaan liki 100 000 yksilössä. Ei ole minulle opetettu peruskoulussa sellaista laskentoa, jolla 140 000 olisi puolitettu ja taas puolitettu useampaan kertaan. Hirvikolarien määrää voidaan kyllä käyttää indiaattorina. Ollaankohan jo tuplattu vuoden 2011 tulos. Nyt ollaan kai tavoitteessa, kun riistapomo Häglundin mielestä 2,5 on kohtuuttoman pieni ja siihen pääsy vaatisi kannan puolittamista.

    ”Joko Planterilla ja Gla:lla on osoittaa sopivia vahtimispaikkoja mailtaan metsästäjille , kun jahtikausi alkaa (1.9)?”

    Siellähän ne ovat olleet ja olikohan viime vai edellissyksynä, kun kaato mailleni osui.

    Tornia ei maillani ole, mutta eipähän ole pyyntöä sellaisen rakentamiseenkaan tullut, vaikka kovasti olen kannustanut sorkkaeläimiä sieltä vähentämään. Yhteistyöhaluja tuollaiseen taatusti löytyisi ja paikkojakin olisi valittavaksi asti. Ajourat/tiet takaa hyvät olosuhteet. Keväällä tosin seuraillessani peurojen tekemiä polkuja löysin naapurin puolelta ruokintapaikan. Sinne näytti kaikki tiet johtavan. Tuollaisen houkuttimen jälkeen on aika toivotonta yrittää pitää elukat muualla. Pitäisiköhän sittenkin hommata kivääri ja jäädä kyttäämään tuonne kauriita. Siihen kun ei seuran jäsenyyttä tarvita. Samalla selviäisi se, miten tällaiseen kurittomuuteen suhtaudutaan. Pahoin pelkään, ettei sitä hyvällä katsottaisi, mutta kiinnostava tieto sekin olisi.

     

    Oksanen 25.7.2018, 23:55

    En ole oikein innokas kirjoittelija millään palstalla mutta nyt on pakko kommentoida. Mitä hirvikannan puolittamiseen tulee, siihen ei nähtävästi minun matematiikkapääni ymmärrys riitä. Muihin kohtiin voin vastata omien kokemusten perusteella.

    Mitä taimikoiden huonoon kuntoon tulee, koivu- ja mäntytaimikot eivät näillä main ehdi mennä sellaiseksi. Tuhot nimittäin alkavat toisena tai viimeistään kolmantena vuonna istutuksesta. Luonnonvesakko on päinvastoin pelastus, jolla voi aikanaan yrittää parsia valtion karjan tuhoja. En nimittäin kovin montaa kertaa istuta samoja aukkoja, aika ja duunarin palkka ei oikein siihen riitä.

    Väitteeseen hirvituhojen päättymisestä pituuskasvun myötä voin vastata: bullshit. Tervetuloa metsästäjät katsomaan miten hirvi katkoo 5-6 – metrisen koivun. Varmaan tiedätte miten.

    Vahtimispaikkoja taas tuskin kannattaa kehitellä omille mailleen, eihän täällä näy metsästäjiäkään oli hirvien määrä mikä tahansa. Hirvethän kaatuvat kätevästi lähempää nylkykoppiakin, miksi vaivautua metsästysalueen reunoille. Kauriitahan täällä ei sitten saa metsästääkkään metsästysseurojen päätöksellä.

    Suorittavan kirjoittelusta näkyy valitettavasti ero metsästäjien ja metsänomistajien välillä. Periaatteet voivat olla hyvät, käytäntö on sitten ihan jotain muuta. Mikäli hirven- ja kauriinlihan vientitulot olisivat suuremmat kuin metsäteollisuuden, voisin itsekkin tuon tyylin hyväksyä. Eipä vain taida olla, näillä kulmilla iso osa hirvenlihasta päätyy seuraavana syksynä koiranruuaksi kun kukaan metsästäjä ei jaksa sitä määrää syödä. Aika hinnakasta koiranruokaa mielestäni.

     

     

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 380)
1 2 3 … 14 15 16 … 36 37 38