Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Tämä aihe sisältää 381 vastausta, 41 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 3 kuukautta sitten mehänpoika toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 380)

1 2 3 … 36 37 38

Oma suhtautuminen toteutettuun hirvipolitiikkaan 2018

Lähetetty: 14.7.2018, 17:19
Merkitty: hirvipolitiikka

Tuore Metsästäjälehti 4/2018 kehui kahden kolmesta suomalaisesta suhtautuvan myönteisesti metsästykseen. Tutkimuksen Suomen riistakeskukselle oli tehnyt Taloustutkimus.

Mielestäni ylivoimaisesti tärkeämpää olisi tutkia suomalaisten suhtautumista toteutettuun hirvieläinpolitiikkaan. Koskettavathan hirvien aiheuttamat onnettomuudet, taloudelliset vahingot sekä hirvikolarin pelko liikenteessä suurta joukkoa kansalaisista lähes päivittäin.

Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille, vaikuttaa pysyvästi ylisuureksi paisutettu hirvieläinkanta siihen, mikä on kansalaisten suhtautuminen metsästykseen. Vaikka olisit sitä mieltä, että on metsästetty hirvikantaa liian varovaisesti, et voi suhtautua metsästykseen kielteisesti. Voit vain ajatella, että metsästää pitäisi entistä enemmän eli riittävästi.

Ilmeisesti Suomen riistakeskus on tarkoin harkinnut , mitä kysymällä saadaan myös hirvipolitiikalle – hirvenmetsästystä ohjaavana valtapelinä – parempi hyväksyttävyys vahinkojen ja kustannusten maksajien keskuudessa. Näistä suurin menettäjä lienee kansantalous verotulojen ja työmahdollisuuksien menettämisen muodossa. Puuntuotannon menetykset ja hirvikolarien vuoksi korkeammat liikennevakuutusmaksut koskettavat myös monia.

Tekijä
mehänpoika

Teema Metsänhoito

pihkatappi 14.7.2018, 19:12

Tee kansalaisaloite hirvikannan puolittamiseksi ja kauriiden lahtaamiseksi, turha täällä on asiaa vatvoa. Keksit varmaan sopivat argumentit itse. Ilmoita sitten kun voi aloitteeseen nimensä laittaa. Minä ainakin laittaisin nimen, ikinä en mihinkään kansalaisaloitteeseen ole osallistunut, mutta tähän osallistuisin.

toukohousu 14.7.2018, 19:32

Tätä kansalaisaloitetta minäkin kannattaisin!

harrastelija 14.7.2018, 19:52

… Kun hirvikannan säätely on lakien ja säädösten turvin ohjattu hirviporukoille ja metsästäjille…

Tuo oli jo aivan väärin perusteltu, korostaa aloittajan aisantuntemustako ?

38 vuotta olen ollut erilaisissa hirviporukoissa ja koskaan metsästäjänä en ole saanut päättää, että montako lupaa porukalle saa. Parempi on lehmä lypsää kuin tappaa – lienee todellisten päättäjien motto!

Samaa mieltä kyllä siitä, että sorkkaeläinkanta ja myös petojen kanta on päässyt karkaamaan päättäjien käsistä. Kansallaisaloitteeseen kyllä olen valmis liittymään!

A.Jalkanen 14.7.2018, 20:26

Juu, kannattaisin aloitetta.

puunhalaaja 14.7.2018, 23:26

Lakialoite kannattaisi ehdottomasti laatia yhteistyössä. Eka versio tänne näkyville ja sitten kommenttia muilta.

harrastelija 15.7.2018, 06:56

Näin hirvikoirien jalostajana ja käyttäjänä…

1. Hirvien lukumäärä pudotetaan n. 2 kpl/ 1000 ha perustasoon metsäalalla

2. Kauris Pohjois-Suomessa vapaasti metsästettäväksi, koska luotaisesti eläin ei tässä ilmastossa pärjää

3. Valkohäntäpeura (Laukonpeura) vieraslajina voisi olla pieni kanta aikoinaan tuodulla rajatulla alueella. Muutoin tämä peura voisi olla haittaeläimenä vapaasti metsästettävänä.

Nuorena opiskelijana 1960-luvulla laadin peurakolarista korvausraportin vakuutusyhtiölle. Siinä aloitin, että ”tyypillinen peurakolari”, koska jo silloin niitä sattui Pirkanmaallakin usein!

4. Metsäpeuran pieni kanta lähinnä Kuhmon alueella on suojeltava ja estettävä sulautumista porojen kanssa. Suomen eteläisin porolaidunnus on Hyrynsalmella, joka on Kuhmon naapuripitäjä. Sen sijaan Metsäpeuran siirtoalue Pohjanmaalle Salamajärven tienoille Perhossa on mietittävä jatkon kannalta. Asiaa voisi pohtia lähinnä paikallisten asukkaiden kanssa?

5. Porojen kasvatus elinkeinona tulisi säätää vain saamelaisten historialistiseksi nautintaoikeudeksi. Lukuporojen määrää säädellään maaperän lestävyyden mukaisesti. Poron käyttöä matkailun vetonaulaksi tulisi hyväksyä vain Lapin matkailun yhteydessä.

6. Laajoilla yhtenäisillä asumattomilla metsäaloilla (laissa voi tarkemmin määritellä) petoeläinten määrää säädellään siten, että ne saisivat sopivasti ruokaa luonnosta. Ihmisasutuksien läheltä pedot hävitetään lain mukaisesti.

7. Muiden, ei-toivottujen eläinlajien (supikoira, villisika, koirasudet…) tulo Suomeen estetään kaikin mahdollisin keinoin.

Tässä vähän runkoa lain laatijoille. Pykälänikkarit saavat muotoilla itse lain ja asetukset ”kapulakieleen”.

Korpituvan Taneli 15.7.2018, 10:15

Eipä tuohon harrastelijan lakilounnokseen ole juuri lisättävää tai poisotettavaa. Tuon kun sais läpi.

Terveisin: Korpituvan Taneli

puunhalaaja 15.7.2018, 10:24

5. Porojen kasvatus elinkeinona tulisi säätää vain saamelaisten historialistiseksi nautintaoikeudeksi.

Äärimmäisen huono ehdotus. Tämä siksi, että kysymys saamelaisuudesta on niin politisoitunut. Tietyn historiallisen kehityskulun seurauksena vain osa saamelaistaustaisista täyttää nykyiset kriteerit. On ihan hullua, että joku helsingissä asuva saamea puhumaton tyyppi joka ei ole koskaan käynyt pohjoisessa, on saamelainen, mutta sellainen kaveri jonka esi-isät on asunut aina lapissa, ei pääse rekisteriin, vaikka hän pystyy osoittamaan polveutumisen saamelaisista.

Minustakin porojen kasvatusta tulee huomattavasti rajoittaa, mutta tässä ei voida asettaa ihmisiä etnisen perimän perusteella kahteen luokkaan.

Tolopainen 15.7.2018, 10:39

Voihan noita kaikenlaisia esityksiä tehdä, mutta ei noita koskaan toteuteta. Ainakaan se takia että metsäteollisuudelle saadaan lisää kuitupuuta jota se ei osta eikä maksa mitään. Raakapuuta tulee jo nykyisin joka kolmasvuosi ylimäärin vuotuinen hakkuumäärä. Lisäksi vielä valtava lehtipuumäärä jonka hirvet syö joka muuten jouduttaisiin taimikoista raivaamaan. Kun syrjäseudut autiotuvat pedot ja hirvet saavat paljon lisäalueita. Ilman Eu-tukia nuo Perhon suotkin olisi jääneet raivaamatta. Nyt siellä on Suomen suurin peruslohko, eikä Peurat ole estäneet raivaamista.

suorittava porras 15.7.2018, 10:54

Kohtaan 2.

Metsäkaurista voi alueen metsästysoikeuden omaava metsästää ilman pyyntilupaa(=vapaasti) koko Suomessa 1.9-31.1 välisenä aikana. Urosta myös 16.5-15. 6 välisenä aikana . Ilman koiraa kaurista voi metsästää lisäksi 1.2-15.2.

Mahdollisuuksia pyyntiin on , kun löytyy vain halukkaita ja kyvykkäitä.

Valkohäntäpeuraa metsästetään vahtimalla(paikkaa ei rajattu esim.pellolle) 1.9-28.9 välisenä aikana ja siitä eteenpäin myös koiraa käyttäen 31.1 asti ja edelleen vain vahtimalla 15.2 saakka.

Peltohirviä voi yrittää pyytää vahtimalla lupien puitteissa 1.9.-12.10 välisenä aikana. Koko maassa varsinainen pyyntiaika on 13.10 -31.12. Ilman koiraa on lupien niin salliessa mahdollista jatkaa jahtia 1.1- 15.1 välisen ajan.

(on sitten eri asia , kuinka monella enää riittää virtaa jatkoajalle ,kun joulukuullakin into alkaa jo loppua)

Pyyntiaikoja ja lupamääriä on lisätty . Siitä vain tavoitteita toteuttamaan!