Minullakin kuusen taimikkoon luontaisesti täydentyneet männyt järjestään syöty. Ei ole lehtipuusta vielä ehtinyt kärsiä kun vasta 2008 istutettu eli siis 5 kasvukautta ollut. Itku piäsis jos kyseessä olisi männyn istutusala.

Noita ampumatorneja meilläkin on, yksityistien varressa, siitähän se on kaato kiva kipata kärryyn. Noita ampumalinjoja ei ole kukaan kysellyt, mutta siinähän niitä syntyy kun seuraavan kerran harvennetaan metsä.

Aukustille kysymys: kun olet rauhoittanut ketun, oletko huomannut mitään vaikutusta myyrätuhoihin ja/tai kanalintuihin?

Suorittava porras: ”Esimerkkini oli henkilöstä , joka kasvattaa puita karulla maaperällä. Sinne ei lehtipuu sovellu ainakaan enemmässä määrin.”

Ei tietenkään enemmässä määrin, mutta puhtaaksi perkaamista ei minusta sielläkään pidä tehdä, kuten esimerkkikaverisi oli tehnyt. Ei lehtipuusta kuivalla kankaalla koskaan hakattavaksi ole, mutta silti sitä saa seassa olla.

Kiinnostavaa muuten on, että kun puhutaan hrvikannan koosta, puhut hirvityhjiöistä. Kun puhutaan hirvien aiheuttamista vahingoista, hirviä onkin runsaasti, mutta vahinkoja ei.

Suorittava porras: ”En ole suinkaan ollut kieltämässä lehtipuusekoitusta , kunhan pysytään taimikon osalta suositusten mukaisissa tiheyksissä. Se viidakko tarkoittaa 10 000 lehtipuun varpua tai enemmän.”

Suositusten mukainen tiheys on huomattavasti alle 10000, kun pääpuulajiakin saa olla lajista ja kasvatusvaiheesta riippuen 1600-5000 kpl.

Suorittava porras: ”Kuusta riittää pienempikin määrä aiheuttamaan hankaluuksia metsästystilanteissa.”

Totta, 1800 kpl tuottaa näkyvyydeksi n. 1-2 m. Ei taida ihan riittää metsästykseen.

Suorittava porras: ”Jo normaalitiheydessä olevassa taimikossa voi metsästää. Koiramies voi päästä ampumatilanteeseen helpostikin.”

Tarkoitat varmaan T1 taimikkoa, jossa näkee taimien yli? T2-vaiheessa näkyvyys on peratussakin taimikossa 1-2 metrin luokkaa poislukien koivikko lehdettömään aikaan. Ja sama tilanne jatkuu pitkälle 02-vaiheeseen.

Suorittava porras: ”Joka tapauksessa hoidetussa metsässä on aina enemmän mahdollisuuksia onnistuneeseen riistalaukaukseen.”

Tuo on varmasti totta. Kuinka pitkä matka näkyvyyttä tarvitaan? 50, 100 vai 200 m, jotta edellytykset olisivat kohtuulliset turvalliseen ja tulokselliseen jahtiin?

Mehänpoika: ”Eivät ”raivaamattomat ryteiköt” ole syynä liian tiheisiin hirvikantoihin ja suuriin taimikkovahinkoihin. Voivat ne hirvien metsästystä joskus vaikeuttaa, mutta hakematta jätetyt pyyntiluvat ovat kaikki hirviporukoiden aikaansaannosta.”

Fakta on, että hoitamattomuus lisää vahinkoja. Mutta fakta on sekin, että hoitamattomuudella ei ole mitään tekemistä hirvikannan koon kanssa. Riistanhoito perustuu kaatolupakäytäntöön ja onhan kannan tavoitteelliseksi kooksi asetettu suunnilleen nykyinen taso. Tuire Nygrenin väitöskirjan mukaan alle 50000-80000 yksilön kanta heikentää tuottavuutta ja vaikeuttaa säätelyä, joten kantaa ei nykyisestä haluta alentaa noihin seikkoihin vedoten.

Jos siis metsät raivattaisiin puhtaaksi ja hirvikannan tuottavuus sen myötä heikkenisi, vähennettäisiin kaatolupia, koska hirvikanta pyrittäisiin pitämään elinvoimaisena. Mutta koska nykyinenkin puunkäytön määrä edellyttää jatkuvia hakkuita ja metsän uudistamista, taimikoita riittää jatkossakin isolle hirvikannalle. Sellainen perkaaminen, että hirvikanta alenisi ravinnon puutteen takia olisi ympäristökatasrofi kuusettumisen ja luonnon yksipuolistumisen takia, eikä muutenkaan ole realistinen vaihtoehto. Toisaalta petojen määrän merkittävä kasvattaminenkaan riistanhoidon nimissä ei ole vaihtoehto. Eli ainoa toteuttamiskelpoinen tapa on jatkaa metsästystä, riittävän suuren kaatolupamäärän myötä.

Sopimusten purkaminen protestiksi ei ole ollenkaan älytöntä. Ei se tilannetta silloin miksikään muuta jos ei kerran kannansäätelyhaluja ole metsästäjillä. Rahalla uusia soppareita saa. Ei kai se sitten pahaksi ole jos ei muuten kuitenkaan mikään muutu. Olen joutunut tähänkin asti aitaamaan jokaisen uudistaimikkoni joten on kait sama onko siellä aidan takana metsästäjä vai metsästettävä.