Tottakai voi mutta komposiitilla on rajoituksensa eikä se ole tarkoituksen mukaistakaan koska kyseessä on eri laatuluokka. Ammattimalleissa on kiihtyvämmät ja kiertävämmät ajoitukset, paremmat komponentit ja laakerit, harkitumpi ergonomia ja mahdollisuus lämmitykseen ym. Mutta kun kaikki ei tarvi näitä. Vuotuiset polttopuut ja muut sahuut menee vähemmälläkin. Lisäksi vaikeat digiongelmat jää pois. Jos työkseen tai enemmän sahaa kannattaa ostaa ammattimalli.  Tässä oli nyt kyse komposiitin käyttökelpoisuudesta ei paremmuudesta. Muovisahat on täysiä pelejä jos osaa sahata ja arvioida tarpeensa. Jos taas kyljet alkaa lommoilemaan, laakerit kanttailemaan tms edellä kuvatunlaista se viittaa että valinnassa tai osaamisessa on kehitettävää. Kyllä komposiitit normaalin kovankin käytön kestää.

Muistelen että tuo 543 oli made in italy eli uudelleen lämmitetty vanha partner malli samoin kuin 411,462 ja 511.  Varmaan tuotantotilat ruotsista varattiin uudemmille ja nuo siirrettiin italiaan. Pohja tolle 543:lle oli varmaan 5000 tai 540.  Vähän se oli kiilamainen ja kömpelö nykymittapuulla mutta luultavasti hyvä perussaha muuten. Mielestäni 511 on kuitenkin ergonomisempi.

Siitä päästäänkin muovisahoihin kuten tuohon 345.een Se on tosiaan ammattisahaan  tottuneelle lelu jos on kovin asenteellinen asian suhteen, mutta mielestäni huskin paras guttaperkka. Ja erittäin hyvä maatilasaha. Nämä uudet muovimallit ei ole yhtä laadukkaita.

Muovimallien ehkä suurin ja näkyvin ero vastaaviin metalli/ammattimalleihin on aukotus eli kiihtyvyys ja kierrosluvut.  Ei niissä varsinaisesti enää kestävyysongelmia ole ollut pitkään aikaan muovinsa vuoksi. Ne hajoaa käyttövirheiden vuoksi. Eli käytännössä metallirunko kestää väärinkäyttöä ja osaamatonta sahaajaa paremmin.

Tyypillinen käyttövirhe on sahaaminen tylsällä ketjulla jolloin ketju kuumentaa laipan ja kuumentunut laippa pehmentää kiinnityspohjan jolloin laippamutterit löystyy ja seurauksena ketju roikkuu. Tästä ja työn keskeytymisestä kiukustunut sahaaja hakee pitkän räikän ja voimiensa tunnossa vääntää mutterit oikein isän kädestä kunnolla kiinni jolloin laippapohjan muodon muutoksesta viimeistään tulee pysyvä.

Toinen ja vielä tyypillisempi on sahata pakoputken mutterit löysällä vaikka helisevä ääni kertoisi että on korkea aika kiristää. Löysän kiristyksen välistä kuumat pakokaasut pääsee väärään paikkaan jonka seurauksena muovi sulaa. Tätäkin metallirunko kestää paremmin mutta pohjimmiltaan kyse on käyttäjän virheestä.

Partner 543 on tosiaan tyyppikilven mukaan made in Italy, mutta metallisessa rungossa lukee, että made in Sweden. Runko on  sama kuin partner 5000 plussassa. Osat käyvät sahoissa ristiin. Niin että esim 5000 plussan sylinterin voi asentaa 543 sahaan. Pelaa kuin singeri.

Katemuovit on sahoissa erimalliin valettu.  543 on Zaman kaasuttimella ja 5000 plussan sylinteri pelaa sillä vallan erinomaisesti. Sahoissa lähes kaikki osat käyvät ristiin, en hoksaa mikä ei kävisi. Tässä ne pöydällä purettuna molemmat. Saha on jopa  laadultaan parempi kuin 5000 plussa aikanaan. 2000 luvun materiaaleilla.

246:en tunnistaa puolipuristimesta.  Eihän tuota 543 olisi uudelleen lämmitetty jos se huono olisi mutta kuitenkin puhutaan seitkyt luvun suunittelusta. Onhan se monin osin ja varsinkin ergonomialtaan vanhentunut. Mutta käypä peli vähemmissä tarpeissa vieläkin.