Keskustelut Luonto Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 194)
  • Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

    Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

    Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

    Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

    Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

    Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

  • A.Jalkanen

    Onko kokemusta, näkyykö korjuun vaikeusaste tällä hetkellä harvennusleimikoiden pystykauppahinnassa? Voisi auttaa metsänomistajia ryhdistäytymään, jos erilaisista leimikoista maksettaisiin selkeästi eri hinta. Jos hinta tasoitetaan yli kaikkien leimikoiden, peli ei ole reilua niitä kohtaan, jotka hoitavat taimikkonsa.

    Männyntaimikoiden väheneminen on selkeä argumentti sen puolesta, että hirvikantaa pitäisi leikata. Sitä pitää muistaa pitää esillä. Kanta pitäisi sopeuttaa vähentyneisiin ruokavaroihin. Samoin kanta pitäisi sopeuttaa eri hirvitalousalueiden maankäyttöluokkien jakaumaan (jako metsä/pelto/suo).

    MJO

    Suorittava:

    PS.MJO voi pudottaa alueensa talvehtivien hirvien päälukua ampumalla muutaman vasankin joukkoon .

     

    MJO teurastetaan julkisesti, jos ”tuhlaa” yhdenkin ylimääräisen aikuisen luvan 2:een vasan kisuraan. Meillä on määrätty 40% ammuttavista hirvistä pitää olla vasoja.

     

    MJO voisi mielummin ampua vasan tilalta 2 aikuista, mutta siitähän joutuisi raastupaan.

    Anton Chigurh

    A.Jalkanen: hirvitalousalue. Mikä irvokas sana. Se maksaa 100 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta vuodessa ja on jo romahduttanut laadun.

    Tuo sana: hirvitalousalue oli taas (15.02.2017) edustettuna metsätaloustuottajain äänenkannattajaksi itseään tituleeraavassa MAASEUDUN TULEVAISUUS nimisessä holtittomien sorkkaeläinlaiduntajien PÄÄ-äänenkannattajassa: …Syksyn 2016 saalismäärä vastaa keväällä HIRVITALOUSALUEILLA suunniteltua verotustarvetta…  …on tyytyväinen, että HOITOSUUNNITELMASSA esitetyt toiminnalliset uudistukset, kuten HIRVITALOUSALUEET ja verotussuunnitelmat, ovat nyt viety käytäntöön…

    Sitten tuossa tarinassa kerrotaan että hirvenmetsästykseen osallistuu  Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää (1,8% väestöstä). Marginaalinen, mutta sitäkin röyhkeämpi ja häikäilemättömämpi (ennenkaikkea pelkistetyn tyhmä) vähemmistö. Demokratian irvikuva.

    Tuo piru on pikkuhiljaa saanut jalkansa ovenväliin ja kaapannut vallan metsissä valtiovallan suosiollisella avustuksella. Toisin oli rapia 100 vuotta sitten (tuire nygrenin väitöskirjasta): …MAANVILJELIJÄT valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen METSÄSTÄJÄLIITTO, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska HIRVEÄ PIDETTIIN VAHINKOELÄIMENÄ…

    Siis tuon pahimman vahinkoeläimen rauhoitti maan hallitus METSÄSTÄJÄLIITON vaatimuksesta. Maan historian kaikkien aikojen pahin virhe. Eikä röyhkeydellä rajaa: tuon samaisen melanooman (metsästäjäliitto) puheenjohtaja on toiminut MAASEUDUN TULEVAISUUDEN päätoimittajana.

    MJO

    Suorittava:

    MJO:kin saa tarvittaessa lisälupia kesken jahtikauden , kun muistaa kirjata ahkerasti(ja rehellisesti) metsästystapahtumat ja havainnot sähköiseen tiedostoon.

     

    Saako Suorittava hakea itse yksityishenkilönä lisää lupia? Ei taida saada, sillä sama yhteisö toimii normaalissa lupienhaku prosessissa.

    Metsuri motokuski

    Annelin ensimmäinen kappale on erinomainen aloite. Sen kun vain saisi menemään läpi koko sektorin. Tuottavuus jo pelkästään korjuussa tipahtaa 25 – 30% eikä kenelläkään urakoitsijalla ole sellaiseen taksan alennukseen varaa. Saati sitten metsänomistajan vahingot kun harvennukset tehdään vain tiheyden mukaan eikä laatuharvennusta pääse suorittamaan. Onhan ne risukot edessä jossain vaiheessa kuitenkin ja ei ne ainakaan vähene metsänkasvun jatkuessa.

    jees h-valta

    Tänään sitten nähtiin ”uusi” versio Metsälehden hirvikeskusteluun. Ei suoraan mitään korjausta virheelliseen informatioon mutta senverran selvisi että nk. sidosryhmien kuuleminen ei sitten vaikutakkaan todelliseen lupapäätäntään mitään. Eli hirvi ja sen pyytäjät vie vaikka sidosryhmä oli heidän kanssaan sopinut kannan koon 2,5/tuhat ha:a. Päätäntä sitten sen jälkeen olikin aivan muuta. Mutta lukekaa itse ja miettikää. Mielestäni tämä kusetus pitää saada päättymään NYT! Jos ei alkaa irtautuminen seuroista ja senjälkeen otamme oikeutta omiin kaatoihin vapaalla harkinnalla. Koska sopimukset ei pidä ei ole pakko ottaa mitään riistahallinnon kohinaa enää huomioon.

    Visakallo

    Muilla elämänaloilla vastaava tuomittaisiin sopimusrikkomukseksi. Mutta ei hätäillä, kyllä tämä tästä vielä hoituu. Valtio osaltaan edesauttoi muutosta vesittämällä hirvivahinkokorvaukset metsänomistajille.

    A.Jalkanen

    Toivossa eletään. Hyvä juttu Metsälehdessä. Onhan tässä viime vuosina nähty muitakin mullistuksia, kuten mhy-lain muutos ja jatkuvan kasvatuksen esiinmarssi, joten ehkä mahdottomaltakin tuntuvat uudistukset voivat oikeasti tapahtua.

    Gla

    Mm: ”Annelin ensimmäinen kappale on erinomainen aloite. Sen kun vain saisi menemään läpi koko sektorin. ”

    Aloite: ”Voisi auttaa metsänomistajia ryhdistäytymään, jos erilaisista leimikoista maksettaisiin selkeästi eri hinta.”

    Tuo asia on täysin ostajien käsissä. He tarjoavat sen, mitä katsovat olevansa valmiita leimikosta maksamaan. Sopimukset korjuu-urakoitsijoiden kanssa on taas ostajien ja urakoitsijoiden välinen asia. Ei tässä koko sektorin kattavaa keskustelua tarvita. Kilpailutilanne ratkaisee hinnat.

     

    Planter

    ”Tänään sitten nähtiin ”uusi” versio Metsälehden hirvikeskusteluun. Ei suoraan mitään korjausta virheelliseen informatioon”

    Kiitettävästi oli otettu esiin, että ongelmia on ainakin paikoin. Tästä asian esiinnostamisesta on jo se hyöty, että sidosryhmäläiset varmaan terästävät toimintaansa ja tuovat julkisuuteen mahdolliset ylilyönnit.

    Annetaan nyt toimituksen selvittää rauhassa tuo toinen asia. Haluavat varmaan kerralla korjata asian oikeaksi, eivätkä ”vatuloida”. Kun aika pienellä porukalla näkyvät töitä tekevän, niin ei kaikkien asioiden taustaa millään ehdi tarkistaa, varsinkaan jos tietolähdettä on totuttu pitämään luotettavana.

    Tässä on  kaksi mahdollisuutta: Profiloitua ainoaksi luotettavaksi metsänomistajien ”äänenkannattajaksi”, tai ryvettyä.

    Resepti on yksinkertainen, pitää vain selvittää totuus ja kertoa se.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 194)