Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Tämä aihe sisältää 194 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 8 kuukautta sitten rööri roope toimesta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 194)

1 2 3 … 7 8 9 … 18 19 20

Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Lähetetty: 3.2.2017, 14:35
Merkitty: hirvikanta taimikonhoito

Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

Tekijä
Planter

Teema Luonto

jees h-valta 15.2.2017, 19:41

Pieni sivuheitto tuolta radion luontoillan lähetyksestä P.P.Peteliukselta. Hän oli kerralla nähnyt 32:n hirven lauman ja ihaili näkemäänsä kritiikittä. Niitä vain kuulemma tuli ja tuli. Että laskee mikä laskee mutta alkaa huumorintaju laskea kun tuollaisia kuulee. Voi nimittäin varsin hyvin kuvitella mitä tekee tuo lauma taimikossa syöntipaussillaan.

Visakallo 15.2.2017, 19:52

Kyllähän se näin entisestä karjatilallisesta aika erikoiselta tuntuu, miten eri tavalla yksityisen ja valtion karjan tekemien vahinkojen omistajavastuukysykset menee. Nyt kun valtio on käytännössä lopettanut hirvivahinkojen korvaamisen metsänomistajille, jää ainoksi vaihtoehdoksi myös vahinkojen lopettaminen. Ei tämä onneksi niin pyhä asia kuitenkaan ole, etteikö sitä hoidettua saada.

suorittava porras 15.2.2017, 20:15

Maastullista poimittua :

”Länsi- ja Pohjois-Suomessa tilanne on huolestuttava. Metsänomistajien täytyisi löytää lisää aikaa ja aktiivisuutta taimikoiden perkaukseen, muuten vesakko perii ne. Taimikon perustaminen maksaa noin 1 000-1 400 euroa hehtaarilta. Varhaishoito on ihan perusedellytys tämän investoinnin turvaamisessa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen.”

Näyttäisi olevan hirville syötävää . Antaa niiden hoitaa perkaukset , kun omistajat eivät sitä tee .

”Yksityisille metsänomistajille suunnatulla kemeratuella tehtiin taimikoiden varhaishoitoa kaikkiaan 42 073 hehtaarilla viime vuonna. Työmäärä jäi hieman yli puoleen metsäneuvostojen maakunnille asettamasta 75 570 hehtaarin tavoitteesta. Vähiten varhaishoitoa tehtiin Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla, missä jäätiin alle kolmannekseen tavoitteesta.”

jees h-valta 15.2.2017, 21:09

Tuo taimikoiden perkaus ei muuta hirviongelmaa yhtään paremmaksi. Päinvastoin silloin alkaa mennä kasvatuspuuta niiden kitaan entistä pahemmin.

Visakallo 15.2.2017, 21:32

Se on juuri niin kuin Jesse sanoi. Voikin sanoa, että meidän aktiivisten puuntuottajien parhaimpia yhteistyökumppaneita ovatkin taimikkonsa raivaamatta jättävät metsänomistajat!

suorittava porras 15.2.2017, 22:13

Pikkuisen kompensoidaan Visakallonkin metsätilistä näitä heikolle huomiolle jääneiden palstojen korjuukustannuksia . Kun niitä on yhä enemmän ja enemmän ei liene vaikeaa päätellä, mitä seuraa .

Gla 16.2.2017, 07:34

En vain tiedä, mistä nuo raivaustilastot revitään. En minä ainakaan ole kenellekään ilmoittanut, paljonko on tullut raivattua.

jees h-valta 16.2.2017, 08:13

Minullakin yksi palsta todetaan Metsään.fi:ssä huonosti hoidetuksi tai jotain sinnepäin oli sanamuoto. Vaikka metsä on täysin puintivalmis muutaman vuoden kuluttua kuusialoiltaan. Väleissä vain sattui olemaan hybridihaapaa viljelyssä vanhoissa peltosaroissa. Kait se on sitten kuvissa saanut näyttämään oman onnensa nojassa olevalta vanhalta peltoheitolta jossa oman onnensa nojassa kasvanutta kuusikkoa vanhoissa sarkaojissa. Se kyllä olikin aikanaan lähtökohta mutta nyt joka neliö on hyötykasvua ja poltinpuusavottana hoidettu ylimääräistä kuusikoista pois. Jo varmaan viisitoista vuotta. Aika huonoa pohjatietoa tuottaa pelkkä kuvaus ilmasta. Varsinkin jos vuodenaika vielä epäsuotuisa.

Tolopainen 16.2.2017, 08:42

Se tuo haapa ei näytä näkyvän ollenkaan laserkeilauksessa, kun haapa ei ole mukana kuvion laskennallisessa puumäärässä. Ilmeisesti ennustavat tulevaisuutta, kuitupuutehdas odottaa kevään korvalla haavikkoani.

Puuki 16.2.2017, 09:23

Haapa ei näy tuloksissa, koska vertailuaineistoa ei ole. Haapakuvioita ei ole tarpeeksi ja ohjelma laskee sen joksikin muuksi.

Lapissa ei varhaisperkaus olekaan välttämätöntä kuin rehevimmillä kohteilla. Uudellamaalla on tilanne aivan erilainen.

Kantohinnathan ne perinteisesti ensimmäiseksi joustaa alaspäin, kun menot lisääntyy. Konekulut (muutkin kuin puunkorjuukulut) on nousseet tämän vuosikymmenen aikana paljon. Puun hinnat sen sijaan laskeneet. Näyttää että ostofirmat on siirtäneet suoraan korjuutaksojen nousun puun hintaan. Yhtälö on huono, koska laskeva puun hinta innostaa harvoja hoitamaan metsiään/metsäteitään entistä paremmin.

Hirvien ruokapaikkojen lisääntyminen ja keskittyminen pusikoituneisiin taimikoihin tuo varmaan etua taimikkonsa hyvin hoitaville. Toisaalta se voi myös lisätä hirvien määrää.