Miksi toinen paperi menee perille (saalisilmoitus), mutta toisista papereista (havaintokortti) 20% jää menemättä perille? Mitä käytetään hirvikannan laskemiseen?

Kuvassa on sähköinen havaintokortti, mutta paperisessa on samat tiedot.  Siis samalla kortilla on havaitut hirvet ja kaadetut hirvet. Jos näitä paperisia havaintokortteja on jäänyt menemättä perille 20%, niin tehdyistä hirvihavainnoista on myös jäänyt menemättä perille 20%.

Tämäkään ei mitenkään selitä Metsälehden käyrää välillä 2012-2015.

Eli kaadetut hirvet on pakko ilmoittaa, mutta havaintoja ei ole pakko. Se näyttää sitten siltä, että paljon on ammuttu, mutta jäljelle olisi jäänyt 20%  vähemmän kuin ilmoitetaan.

Vuonna 2015 oli ilmoitettuja havaintoja 224 000 riistahavinnot.fi taulukossa. Jos 20% on jätetty ilmoittamatta, oikea havaintomäärä olikin 269 000.

Eli tästä voinee hyvin päätellä, että hirviä  olikin 2015 todellisuudessa huomattavasti paljon enemmän maastossa.

”Olisi varmaan ollut fiksumpaa kysyä ensin riistakeskuksesta , miten homma toimii (ja miksi ei ole toiminut)”

Tätä tullaan kyllä kysymään riistakeskuksesta.

<div class=”comment__text”>

Suorittava suora lainaus edellisestä viestistä: ” Onhan sitä hirvimäärää pari vuotta jo leikattu . Havaintojen määrä miestyöpäivää kohti on kohtalaisen hyvä mittari .”

Nyt taisi löytyä kuka on toimittanut metsälehdelle tuon käyrän ja tiedon, että kantaa on leikattu pari vuotta ja lähestytään 2000-luvun pohjia, sillä kukaan muu ei aineistosta sellaista käyrää pysty vääntämään.  Aiempi yhteenvetoni alla:

———————————————————————

Yhteenveto aikajaksosta 2011-2016

RiistaWeb:
Tasaisesti nouseva talvikanta ajanjaksolla

Riistahavainnot.fi:
Tasaisesti nouseva havaintokehitys ajanjaksolla

Tiedot Luonnonvarakeskuksen tiedotteista:
Tasaisesti nouseva hirvikanta ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)

Gla:n esiintuoma hirvikolaritilasto:
Tasaisesti nouseva kolarimäärä ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)

Annelin esiintuoma riistakolmiolaskennan jälki-indeksi:
Tasaisesti nouseva jälkimäärä ajanjaksolla

Kaikki viisi lähdettä kertovat tasaisesti nousevasta kannasta kyseisellä ajanjaksolla!

Metsälehden kuvan talvikanta:
Vuosien 2011-2012 kohdalla käyrässä talvikanta on yli 80 000, vaikka Luken tiedotteet kertovat 71 000 talvikannasta. Mistään lähteestä ei löydy kyseille ajankohdalle yli 80 000 lukemaa. Käyrän alkupäätä on manipuloitu.

Vuoden 2015 kohdalla käyrä taittuu laskuun, vaikka kaikki lähteet viittaavat kannan kasvuun. Luken tiedotteet kertovat kannan kasvaneen 2014-2015 välillä 83 000 -> 88 000. Käyrää on tältäkin osin manipuloitu.

Kaikista lähteistä ei ole vielä saatavissa 2016 tietoa, mutta RiistaWeb indikoi edelleen kasvua, samoin Riistahavainnot.fi, vaikka havainnoista vähennetään kaadetut.

On aika vaikea uskoa, että Luken laskelmat romahduttaisivat määrän jyrkästi 70 000:een, kun laskelmissa on vielä kumulatiivinen elementtikin. Toki laskelmissa on mukava havaintoa/päivä tekijä, joka on laskenut.
Jos istutaan viikkotolkulla makkaratulilla näkemättä mitään, alkaa havaintoa/päivä laskea ja sitä kautta hirvitiheys laskee, mutta ei niin sentään käytönnössä tehdä, vaikka kyseessä on harrastus eikä työ. Porukan ikääntyminen kyllä huonontaa maastokelpoisuutta ja sitä kautta havaintoa/päivä tekijää.

Loppupäätelmä: (henkilökohtainen mielipide)
En osaa kuvitella, että toimittaja olisi lehden kuvan alla olevista viitteistä päätynyt kyseiseen käyrään, vaan jokin luotettavaksi mielletty taho on sen toimittanut ja vakuuttavasti esittänyt faktana.

Sidosryhmäkuulemiset alkavat taas pian. On mukava esittää nimenomaan Metsälehdessä esitetty  otsikko ”Metsissä liikuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla”,  joka on johdettu käyrästä. Sillä on hyvä perustella, että pyyntilupia ei tarvitse lisätä ja siten voidaan kasvattaa edelleen hirvikantaa.

Katsotaan nyt onko Metsälehti metsänhoitoa edistävä vai metsästäjälehti.
Samalla nähdään voidaanko emokonserni Tapion metsänhoito-ohjekirjat jatkossa  typistää pelkiin kansiin ja niiden välissä kaksi sanaa ”Istutetaan kuusta”.

</div>