› Keskustelut › Luonto › Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 194)
1 2 3 4 5 … 18 19 20

  • Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

    Lähetetty: 3.2.2017, 14:35

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

    Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

    Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

    Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

    Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • suorittava porras 7.2.2017, 21:15

    Kumma ettei näy .  Klikkasin kirjoituskentän lainausmerkkejä , kävin kopioimassa kuvan ja siirsin sen kirjoituskenttään . Kaikki näkyvät(3) moitteettomasti omina lähetyksinään sekä läppärin , että mobiililaitteen kautta .

    jees h-valta 7.2.2017, 21:52

    Suorittavan käppyrät ovat juuri NOIN uskottavia! Eli lähinnä teoriamössöä jota suolletaan vain jotain vastinetta yrittääkseen. Valitettavasti suorittava, olet jo aikaa menettänyt pelin. Tunnusta ny jo hyvä miäs ettei ole muuta kuin metsästäjien röyhkeä kannanvedätys menossa vuodesta toiseen. Tuo muu on välinekikkailua jolla ei muuta tarkoitusta olekkaan kuin yrittää hämätä metsänomistajia uskomaan silkkaa potaskaa.

    suorittava porras 7.2.2017, 22:05

    Onhan se varmasti raskasta , kun ABC:n tavallisesti asioista perillä olevat lähteet eivät olekaan perillä .  : )

    Timppa 8.2.2017, 10:06

    Vähän asiaan liittyen.  WWF suosittelee välttämään naudan- ja sianlihan syöntiä, koska niiden tuotannossa käyttävä soija aiheuttaa luonnon tuhoutumista etenkin Etelä-Amerikassa.  Sen sijaan järjestö suosittelee käyttämään ympäristöystävällistä luomuruokaa, hirveä.  Siis pitäisikö hirvikantaa lisätä, jotta muutkin suomalaiset  kuin hirvestäjät pääsisivät nauttimaan maukkaasta ja terveellisestä lähiruoasta, siis hirvestä.  Samalla suojeltaisiin Etelä-Amerikka.  Miltä järjestön ehdotus kuulostaa.  Ottakaapa kantaa.

    Kalle Kehveli 8.2.2017, 11:28

    Salaatin kasvatus turmelee luonnonvaroja yhtälailla kuin naudankasvatus. Pitää olla tarkkana mitä suuhunsa pistää…

    A.Jalkanen 8.2.2017, 14:27

    Matti Kärkkäinen kirjoitti vastikään Metsälehdessä, että kantojen nosto ei ole hyvä keino poistaa maannousemaa eli juurikääpää metsiköstä. Korvaavaksi keinoksi hän esittää koivun viljelyä, ja toteaa heti perään, että se taas vaatisi hirvikannan roimaa pudotusta.  Jos hirvet ja kauriit kasvatettaisiin niin kuin porot nykyisin, eli aitauksissa keinoruokinnalla, sitten se hirvieläinliha olisi ok.

    Naudan- ja sianlihaa pystyttäneen tuottamaan myös ilman soijarehua, kotimaisia valkuaisrehuja hyödyntäen? Nauta ja lammas hyödyntävät hyvin nurmialueitamme, joten kotimainen vastuullisesti tuotettu liha on ok. Sen syöntiä on varaa itse kunkin hieman vähentää. Tilalle vaikka härkistä, särkimureketta ja sieniä.

    Planter 8.2.2017, 17:54

    Yhteenveto aikajaksosta 2011-2016

    RiistaWeb:
    Tasaisesti nouseva talvikanta ajanjaksolla

    Riistahavainnot.fi:
    Tasaisesti nouseva havaintokehitys ajanjaksolla

    Tiedot Luonnonvarakeskuksen tiedotteista:
    Tasaisesti nouseva hirvikanta ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)

    Gla:n esiintuoma hirvikolaritilasto:
    Tasaisesti nouseva kolarimäärä ajanjaksolla (2015 asti tiedossa)

    Annelin esiintuoma riistakolmiolaskennan jälki-indeksi:
    Tasaisesti nouseva jälkimäärä ajanjaksolla

    Kaikki viisi lähdettä kertovat tasaisesti nousevasta kannasta kyseisellä ajanjaksolla!

    Metsälehden kuvan talvikanta:
    Vuosien 2011-2012 kohdalla käyrässä talvikanta on yli 80 000, vaikka Luken tiedotteet kertovat 71 000 talvikannasta. Mistään lähteestä ei löydy kyseille ajankohdalle yli 80 000 lukemaa. Käyrän alkupäätä on manipuloitu.

    Vuoden 2015 kohdalla käyrä taittuu laskuun, vaikka kaikki lähteet viittaavat kannan kasvuun. Luken tiedotteet kertovat kannan kasvaneen 2014-2015 välillä 83 000 -> 88 000. Käyrää on tältäkin osin manipuloitu.

    Kaikista lähteistä ei ole vielä saatavissa 2016 tietoa, mutta RiistaWeb indikoi edelleen kasvua, samoin Riistahavainnot.fi, vaikka havainnoista vähennetään kaadetut.

    On aika vaikea uskoa, että Luken laskelmat romahuttaisivat määrän jyrkästi 70 000:een, kun laskelmissa on vielä kumulatiivinen elementtikin. Toki laskelmissa on mukava havaintoa/päivä tekijä, joka on laskenut.
    Jos istutaan viikkotolkulla makkaratulilla näkemättä mitään, alkaa havaintoa/päivä laskea ja sitä kautta hirvitiheys laskee, mutta ei niin sentään käytönnössä tehdä, vaikka kyseessä on harrastus eikä työ. Porukan ikääntyminen kyllä huonontaa maastokelpoisuutta ja sitä kautta havaintoa/päivä tekijää.

    Loppupäätelmä: (henkilökohtainen mielipide)
    En osaa kuvitella, että toimittaja olisi lehden kuvan alla olevista viitteistä päätynyt kyseiseen käyrään, vaan jokin luotettavaksi mielletty taho on sen toimittanut ja vakuuttavasti esittänyt faktana.

    Sidosryhmäkuulemiset alkavat taas pian. On mukava esittää nimenomaan Metsälehdessä esitetty  otsikko ”Metsissä liikuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla”,  joka on johdettu käyrästä. Sillä on hyvä perustella, että pyyntilupia ei tarvitse lisätä ja siten voidaan kasvattaa edelleen hirvikantaa.

    Katsotaan nyt onko Metsälehti metsänhoitoa edistävä vai metsästäjälehti.
    Samalla nähdään voidaanko emokonserni Tapion metsänhoito-ohjekirjat jatkossa  typistää pelkiin kansiin ja niiden välissä kaksi sanaa ”Istutetaan kuusta”.

    Timppa 8.2.2017, 18:46

    Planterilta ansiokas selvitys.  Vaikka en omakohtaisesti ole havainnut merkittäviä ongelmia, niin niitä jossakin on.  Ja päätöksenteon on aina perustuttava kaikkeen saatavissa olevaan tietoon.

    Olen myös kyllä sitä mieltä, että havainnot päivässä ei ole kovin luotettava mittari tarkasteltaessa hirvikannan kehitystä pitemmällä jaksolla.  Nimitäin koirat ovat saattaneet kehittyä, joten vähemmällä  liikkumisella saadaan kaatoja.   Nuotiolla istuttanee suurin piirtein saman verran.  Jälkilaskennoille saattaa olla viitearvo.  Kolaritilastoilla tarkemmin analysoituna on luonnollisestikin selvää tilastollista merkitystä.   Kaikkiaan on kuitenkin niin, että arviot ovat aina epävarmoja, koska hirvet vaeltelevat.

    Samaa mieltä olen siitä, että pyyntilupia on syytä lisätä.   Ja tietysti  metsästystä on helpotettava.  Esimerkiksi niin, että luvat jaetaan hirvialueella todellisten tiheyksien mukaan.  Ei pinta-alojen.  Eikä vaikeutettava metsästystä siirtämällä sitä tarpeettomasti suoritettavaksi epäedullisissa olosuhteissa.

    Siis helpotettava kannan säätelyä normien purkutalkoiden hengessä.  Todellakin vaikuttaa siltä, ministeriöön on pesiytynyt porukka, joka on hakenut oppinsa entisestä Neuvostoliitosta.  Ongelmana tässäkin asiassa on, ettei monikaan päättäjä halua heittäytyä hankalaksi vaan ottaa asiat ylhäältä annettuina.

     

    suorittava porras 8.2.2017, 19:30

    Hirvikannan arviointimenetelmä
    Hirvikannan koon ja rakenteen arvioinnissa käytettävä laskentamalli yhdistää tietoja useasta lähteestä, esimerkiksi havainnoista ja lentolaskennasta saatuja tuloksia.

    Seuraavassa esitetään kuvien avulla Bayes-tilastotieteen periaate, jolla eri aineistoista muodostetaan hirvikannan koon ja rakenteen todennäköisyysjakaumat.

    Laskennassa hirvitalousalueen hirvitiheyden mahdolliset arvot on rajattu siten, että negatiiviset lukemat eivät käy – hirviä on täytynyt olla alueella ennen jahtia vähintään niin paljon kuin niitä on saatu saaliiksi.

    Talousalueen metsästysseurueiden jäävän kannan arvioista on laskettu metsästyspinta-alalla painotettu keskiarvo sekä tälle lukemalle keskivirhe . Näin johdettua jäävän kannan arvion normaalijakaumaa on pohjoisessa Suomessa kalibroitu lentolaskentojen tiheyksillä, sekä koko maassa jäävän kannan arvioiden riittävyysanalyysiin perustuen.

    Lisätietoa lentolaskennoista

    Hirvihavaintojen lukumäärä metsästyspäivää kohti antaa käyttökelpoisen indeksin  hirvikannan koolle. Indeksin oletetaan olevan hirvitalousalueella suoraan verrannollinen kannan tiheyteen. Esimerkiksi 10 prosentin nousu indeksissä viittaa samansuuruiseen kasvuun alueen kannassa. Indeksin arvon ja kannan tiheyden välisen yhteyden voimakkuus vaihtelee alueittain.

    Edellisen vuoden kannasta voidaan tietyllä tarkkuudella päätellä seuraavan vuoden kannan koko  Vasatuoton ja hirvien kuolleisuuden arvioinnin epävarmuustekijät, kuten muutokset kannan rakenteessa, suurpetokannoissa ja sääolosuhteissa sekä mahdollinen nettomuuttovoitto- tai tappio heikentävät edellisvuoden ennustuskykyä.

    Joillakin alueilla on suoritettu kevät-talvisia lento- ja/tai maalaskentoja . Lentolaskenta antaa useimmiten arvokasta lisäinformaatiota kannan tilasta. Epävarmuutta lentolaskennan arvioihin tuovat otanta-asetelma ja hirvien epätäydellinen havaittavuus. Havaittavuutta on mallinnettu ja siten korjattu Luken etäisyysmenetelmällä suoritetuissa lentolaskennoissa.

    Kun kaikki edellä luetellut tiedot tuodaan yhteen, nähdään  etteivät ne aina ole täysin sopusoinnussa keskenään. Paikoitellen eri indeksit voivat antaa ristiriitaisen näkemyksen sekä kannan koosta, että viimeisimmästä kannan muutoksesta. Tämän vuoksi mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen ei voida varauksetta luottaa.

    Arvio perustuu eri tietolähteiden yhdistämiselle
    Luken kannanarvioinnin menetelmä on tietolähteiden informaation yhdistäminen . Se ei reagoi kovin voimakkaasti yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin jossakin käytettävistä aineistoläheistä. Todennäköisyysjakaumien skaalattu tulo on eräänlainen synteesi, joka kertoo kannan tiheyden mahdollisten arvojen todennäköisyydet ehdollistettuna vuoden hirviaineistolla. Tämän jakauman odotusarvoa voidaan pitää parhaana kompromissina kannan koosta kyseisenä vuonna.

    Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia, joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

    Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.

     

    lähde Riistahavainnot.fi/Luke

    Timppa 8.2.2017, 20:23

    Ihmetyttää, jos tuossa analyysissä ei ole suurella painolla mukana hirvikolarit.  Nehän yhdessä kaatomäärien kanssa ovat ainoat varmasti mitattavat tiedot.

    Ihmettelen sitäkin näkemystä, että naaraita olisi kaksinkertainen määrä uroksiin verrattuna, jos tieto perustuu hirvihavaintokortteihin.  Nimittäin koirametsästyksessä vasaporukka taitaa useimmiten jäädä haukkuun ja naaraan kanssa hengaillut uros poistuu rauhassa jäämättä tilastoihin.  Kun vuodesta toiseen ammutaan uroksia ja naaraita aikalailla samat määrät, niin tuntuisi, että niitä luonnossakin olisi likimain samassa suhteessa.

    Epäilemättä kanta-arvio on todellisuudessa viitteellinen.   Oleellista onkin lähinnä muutoksen suunta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 194)
1 2 3 4 5 … 18 19 20