Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Tämä aihe sisältää 194 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 8 kuukautta sitten rööri roope toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 194)

1 2 3 … 18 19 20

Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Lähetetty: 3.2.2017, 14:35
Merkitty: hirvikanta taimikonhoito

Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

Tekijä
Planter

Teema Luonto

Planter 7.2.2017, 10:14

”Lupien käyttöaste on vaatimaton 88%. Ollaan lähempänä sataa , jos riistaa on runsaasti .”

RiistaWeb:

Vuosi 2003:    saalis   84466     lupien käyttöaste 91.3 %

Vuosi 2016:    saalis    49630    lupien käyttöaste 88.8 %

Nyt kun viimeisetkin oljenkorret on käytetty, olisiko aika tunnustaa?

RiistaWebiin riistanhoitoyhdistyksiltä kerätyt tiedot näyttävät, että talvikanta (jäävä kanta) olisi lisääntynyt noin 6000 yksilöllä. Riistahoitoyhdistyksissä on rehtiä porukkaa ja tiedot ovat varmaan yhtä luotettavia kuin edellisten vuosienkin.

Ei tässä voi tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin, että jostain riistaorganisaation ”huipulta” on annettu Metsälehdelle tahallaan virheellistä tietoa. Tarkoituksena on varmaan rauhoitella kuumana käyviä puuntuottajia, että kyllä kanta on laskussa.

Toivottavasti olen väärässä ja joku sen pitävästi todistaa.

Timppa 7.2.2017, 10:34

Älkää huolehtiko.  Ensi syksyn tilastot tulevat näyttämään hirvikannan laskeneen runsaasti. Nimittäin lupien käyttöaste tulee laskemaan, kun monilta kesälaitumilta hirvet poistuvat ennen jahdin aloittamista.

Mikä sitten on tilanne luonnossa onkin eri asia. Tärkeintä on tietenkin, että tilastot osoittavat kehitystä tapahtuneen.

Kalle Kehveli 7.2.2017, 10:55

Kyllä metsälehdelläkin pitäisi olla itse kritiikkiä, ettei julkaise puuta heinää. Kertoo vain sen, miten pieni piiri ohjailee hirvipolitiikkaa, eikä kukaan uskalla vastakarvaan ryhtyä. Metsälehden toimijoissakin on ilmeisesti hirvikarjaa ylläpitäviä elementtejä.

Riistan havaintokortit on suoraan sanottuna syvältä. Turhuuksien turhuus, pukit kaalimaan vartioina.

Planter 7.2.2017, 11:16

Timppa on varmaan oikeassa. Metsästyksen myöhentäminen on eräs keino saada hirvet kerääntymään ”turvaan” talvilaitumille. Syntyy niitä hirvityhjiöitä, kun laskenta tapahtuu myöhemmin. Laskennassa havaituilla tyhjiöillä voi taas perustella kannan kasvattamista. Onko se sitten edes metsästäjien kesken reilu tapa, kun joidenkin alueilta hirvet ovat häipyneet ja ammutaan pelkkiä pahvitauluja.

Planter 7.2.2017, 11:34

Tässä ollaan joka tapauksessa raapimassa tulitikkuja ruutitynnyrissä.

Kaikissa uutisissa, yleisradion, muun lähdistönkin, verrataan aina hirvikantaa vuosituhannen vaihteen huippuun. ”Hirvikanta on puolittunut” ”Hirvikanta laskenut 40 %”.

Jos katsoo Juho Matalan tekemiä käyriä niin talviravintoresurssi on myöskin puolittunut vuosituhannen vaihteen tilanteesta. Jäljellä olevissa talvilaiduntaimikoissa tuhotilanne on siis sama, kuin silloin pahimpaan aikaan.

Miksi ei uutisissa verrata nykyistä tilannetta ajankohtaan, jolloin hirvituhot olivat hallinnassa, vaikkapa vuoteen 1970.

Silloin otsikko näyttäisi tältä ”Hirvikannan kasvu on taittunut 600%:iin, tuhot hallinnassa”

Gla 7.2.2017, 11:41

Tuota katastrofaaliseen huipputilanteeseen vertaamista olen itsekin kritisoinut. Asiaa voi peilata kolarien määrän kautta, se antaa hyvän käsityksen kannan kehityksestä. Vuonna 2011 oli huipun jälkeinen minimi, 1195 onnettomuutta. Sen jälkeen kolarien määrä on tasaisesti noussut ollen vuonna 2015 jo 1808 kolaria. Kasvua on siis 51,3%. Miksiköhän tätä ei uutisissa korosteta? Ja nousua on siis kestänyt jo useamman vuoden ajan eli mistään satunnaisvaihtelusta ei ole kyse.

Peurojen kohdalla saadaan luvut nätimmiksi, koska poliisi ei enää tilastoi kattavasti kaikkia kolareita. Lukujen mukaan kolarien määrä on laskussa, mutta todellisuus on päinvastainen. Ainakin yhdessä lehtiartikkelissa tätä virheellistä tietoa on kansalle syötetty. Lähetin toimittajalle oikaisupyynnön ja sain kyllä vastauksen, jossa toimittaja myönsi minun olevani oikeassa, mutta koska juttu oli kirjoitettu metsästäjien näkökulmasta, ei tarvetta oikaisulle ollut. Sillä tavalla. Kun jutussa on jonkun henkilön tittelissä virhe, sellaiset kyllä oikaistaan.

Korpituvan Taneli 7.2.2017, 13:07

Kolari määrän kasvussa pitää ottaa lisäksi huomioon, että samaan aikaan on valtateiden varsille rakennettu tuhansin kilometrein hirviaitaa. Eli niillä aitaamattomilla teillä kolaritiheys on noussut huimasti.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Anton Chigurh 7.2.2017, 13:26

Metsälehtihän kirjoittaa juuri sitä mitä isäntä (kolmen ämmän ministeriö) käskee.

Ällistyttävää kyllä metlan eläkkeelle jäänyt erikoistutkija heikki smolander uskaltautui kirjoittamaan (metsälehti 23.06.2016) seuraavan tekstin jonka metsälehti jopa julkaisi: Hirvikannan säätely on osoittanut tehottomuutensa riittävän kauan. Vajaat 20 vuotta sitten professorit Pentti Hakkila ja Matti Kärkkäinen kuvasivat Metsätieteen aikakauskirjassa (1/1999) järjestelmän keskeiset ongelmat. Myös valtiontalouden tarkastusviraston raportti (100/2005) ”Hirvikannan säätelyjärjestelmä” on sovelletun hirvipolitiikan vahvaa kritiikkiä.

Henkilö- ja organisaatiomuutoksista huolimatta ongelmia ei ole yritettykään ratkaista. Kenelläkään ei näytä olevan vastuuta tilanteesta. Kannattaa siis etsiä uusia vaihtoehtoja.

Juuri niin. Ja smolander esittää vaihtoehdon: Hirvikannan säätelyn valta ja vastuu metsänomistajille. Eikä tässä vielä kaikki, sokerina pohjalla smolander kertoo kuka sen metsästysoikeuden oikein omistaa: Jos metsästäjillä on halua osallistua päätöksentekoon, heidän on ostettava puheoikeus euroilla eikä metelöinnillä.

Noin sen kuuluu mennä. Nyt on mikko tiirolalla näytönpaikka.

MJO 7.2.2017, 13:35

Suorittava

Vuonna 2014 tehtiin 5,2 havaintoa kaadettua hirveä kohti . Vuonna 2015 lukema oli 5,0 ja vuonna 2016 4,6 . Katselin kyseistä suhdelukua vuosikymmenten varrelta ja sain sellaisen vaikutelman , että hirvikanta kasvaa , kun luku on yli 5 ja laskee , kun luku on alle 5 . Hirvikannan räjähdyksen alkuhetkellä vuonna 1996 suhdeluku oli 9,4 havaintoa kaadettua hirveä kohti ja vuonna -95 6,3.

Kukahan noita havaintoja on vuosikymmeniä Suorittavalle kerännyt? Hirviä on liikaa, eikä se miksikään muutu tilastoja pyörittelemällä.

suorittava porras 7.2.2017, 18:16

”RiistaWebiin riistanhoitoyhdistyksiltä kerätyt tiedot näyttävät, että talvikanta (jäävä kanta) olisi lisääntynyt noin 6000 yksilöllä.”

….mutta tukevatko havainnot metsästyspäivien yhteydessä yllä mainittua ?

”Oma riistassa ” on tilastoituna valtakunnallisia havaintokorttien yhteenvetoja vuodesta 1985 saakka .

Vuonna -85 tehtiin valtakunnassa keskimäärin 4,9 hirvihavaintoa yhden hirviseurueen metsästyspäivää kohti . Vuonna -90 lukema oli 4,1 ; -95 tehtiin 3,4 havaintoa ; 2000 havaittiin 4,1 hirveä ; 2002 luku oli 4,7. 2010 oli 3,4:n havainnon vuosi . 2015 tehtiin 3,3 havaintoa metsästyspäivää kohti ja 2016 luku oli pudonnut 2,9:ään.

Hirvien jäävä kanta ilmoitetaan silloin , kun seurue lopettaa metsästyksen.Tämä aika voi vaihdella lokakuun alusta joulukuun loppuun. Moni metsästyskauden alkupuolella jäävään kantaan merkitty hirvi päätyy vielä pataan ennen metsästyskauden loppua . Jäävän kannan arviot on tarkasteltava tältä pohjalta .

Edellä esittämäni perusteella Metsälehti on varmasti lähempänä totuutta , kun muutamat tällä palstalla kirjoittelevat .