› Keskustelut › Luonto › Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 194)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20

  • Olisiko Metsälehden aika ryhdistäytyä?

    Lähetetty: 3.2.2017, 14:35

    Merkitty: 

    Metsälehden paperiversion numerossa 2 , 2.2.2017 oli juttu:

    Saalis kasvoi kanta kutistui. Metsissä liikkuva hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

    Jutussa oli kuvaaja hirvien talvikannasta. Sen mukaan talvikanta 2016 olisin painumassa alle vuosien 2011-2012 tason. RiistaWeb:istä voi tarkistaa vuosien 2012-2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan, eli talvikannan.

    Saatavasta taulukosta puuttuu vuoden 2015 kohdalta Lappi, siihen voisi täyttää vaikka vuoden 2014 määrän ja korjata vuoden 2016 luvuksi myöskin saman. Vuosien 2012-2015 kohdalta puuttuu Kainuun luvut, niihin voisi täyttää vuoden 2016 määrän. Eli täytetään puuttuvat kohdat parhaalla oletuksella.

    Nämä kun täyttää Excel taulukkoon ja pyöräyttää kuvaajan, niin näyttää vähän erilaiselta. Mahtaisiko Metsälehdeltä löytyä uskallusta toteuttaa itsenäistä, riippumatonta, tutkivaa journalismia? Kyseinen teksti/kuva näkynee esikatselulla myös niille, jotka eivät ole Metsälehden tilaajia.

    http://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/2-2017/138322.html

    Tekijä
    Planter
    Teema Luonto Luonto
  • Puuki 1.3.2017, 12:19

    Planter :

    Laskin suuurinpiirtein oikein . Tarkistin ja yksi kolmio oli jäänyt pois, ja tarkemmin kok.pinta-alakin olisi vähän suurempi kuin tuo 2 milj. ha .

    Oikea määrä olisi 52,5 kpl / koko alue . Eli yhdellä kertaa 2 ha alueella olisi pitänyt olla ~ 34,5 % koko alueen kauriskannasta.

    A.Jalkanen 1.3.2017, 12:35

    Kaavassa ei ole pinta-alaa, siksi siitä ei saa suoraan eläintiheyksiä (?).
    <div class=”page” title=”Page 4″></div>

    Puuki 1.3.2017, 12:58

    Eihan siitä saakaan suoraan, vaan pitää laskea erikseen. Kolmiolaskentakuvioiden pinta-alat lasketaan.  Indeksilukujen keskiarvolla lasketaan yhden kolmion keskimääräinen tiheys, kerrotaan se kolmioiden lukumäärällä ko. alueella. Kerroin koko alueen tiheydelle saadaan jakamalla koko pinta-ala  kolmioiden yhteispinta-alalla.

    Planter 1.3.2017, 13:11

    Toisaalta:
    T = 1,57 S / M D

    ,jossa S on ylitysjälkien lukumäärä vuorokaudessa, M laskentalinjan pituus ja D lajin keskimääräinen kulkumatka vuorokaudessa.

    M = pituus
    D = matka

    pituus x matka = pinta-ala

    T = 1,57 x kpl / pinta-ala

    Puuki 1.3.2017, 14:07

    Olin ymmärtävinäni että tuon laskukaavan avulla saa tiheyden sen mittauskolmion pinta-alalle (?).   Jos pinta-ala  saadaan suoraan:M x D , niin silloin laskettu tiheys pienenee  entisestään ed. olleessa esimerkissäkin. 4x4x4 -Tasasivuisen kolmion pinta-ala = n. 6,93 km² ja MxD = n. 10 km².

     

    Planter 1.3.2017, 16:53

    Ensimmäistä kertaa ihmettelen riistakolmiota, mutta ymmärsin näin:

    Yksittäinen riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka
    sivu on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km (kuva 1)

    D on laskettavan lajin keskimäärin vuorokaudessa kulkema matka (taulukosta sivu 17)

    S on kyseisen lajin ylitysjälkien lukumäärä vuorokaudessa per kolmio.
    Tarvitaan kaikista 50 km etäisyydellä tarkastelupisteestä olevasta riistakolmioista.(ovatko tiedossa?)

    Yli 22 km etäisyydellä olevat kolmiotiedot painotetaan painotuskertoimella (kuvan 5 yläpuolella).

    Jos kolmioita 50 km etäisyydellä on vaikka 10, niin lasketaan niistä löytyneiden ko lajin keskiarvo. Saadaan aika tarkka tieto miten paljon on keskimäärin yhden kolmion alalla. Skaalataan siitä sitten vaikka alalle 1000 ha.

    T = 1,57 S / M D

     

    Puuki 1.3.2017, 17:59

    Laskin maakunnan kokoisen alueen kaikkien laskentakolmioiden (taulukosta) indeksien keskiarvon.   Laskentalinjan pituus  ( M ) on 12 km, mutta indeksi oli muutettu (liite) 10 km:a vastaavaksi  ( siitä tuo edellinen : MD = n. 10 km²).

    Se vain mietitytti, kun paikallisesti kauriita on melko paljon, mutta laskennassa ei ole löytynyt yhtään kauriin jälkeä lähistöllä. Metsäkauriithan ei talvella välttämättä paljon liiku, joten laumat jää helposti pois laskennassa.

    A.Jalkanen 1.3.2017, 18:39

    Ilpo K. Hanski toteaa lumijäljistä teoksessa Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan arviointi: ”Suhteellisia runsausarvoja voidaan muuntaa eläintiheyksiksi tiettyjen kriteerien mukaan (Lindén ym. 1996). Sen sijaan tarkkojen yksilömäärien arviointi lumijälkien perusteella on hankalaa ja arviot ovat karkeita.”

    Olisi ehkä paras pitäytyä lumijälki-indeksien esittämisessä taulukoina ja karttoina, niin ei joudu hakoteille.

    pikkutukki 1.3.2017, 19:08

    Alkaa maallikko tippumaan kärryiltä.

    Puuki 1.3.2017, 20:10

    Niin, aion itse ainakin pitäytyä (tässä tapauksessa) paremminkin silmämääräseen arviointiin  kuin taulukkoon tai karttaan, joiden mukaan  ei kauriita ole yhtään lähimaillakaan 🙂

    (Tuo yli 22 km etäisyydellä olevien alueiden painotuskerroin vähentäisi tässä ko. tapauksessa arvioitua keskimääräistä tiheyttä, koska tihein keskittymä on kaukana.)

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 194)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20