Kukaan ei ole esittänyt, että olettamukseni väärennetystä Metsälehden graafista ja artikkelin otsikoinnista ei pitäisi paikkaansa. Sellaista julkista tietoa ei löydy mistään, jolla olettamukseni pystyisi kumoamaan.

Nyt onkin siirrytty syyllisten etsintään. Ei tätä tavallisten ”rivimetsästäjien” niskaan voi kaataa. Ei olisi ollut vaikeaa tehdä havaintojen palautusta pakolliseksi, samalla tavalla kuin saalisilmoitusten….jos olisi haluttu. Valtavasti nähdään vaivaa, että saadaan havainnot silmiin asti, mutta tietoa ei haluta kokonaisuudessaan välittää hirvikannan arviontilaskelmiin, koska hirviä löytyisi liikaa. Eivätköhän tavalliset metsästäjät ole kuitenkin läpileikkaus Suomalaisista miehistä, keskimäärin rehtiä sakkia ja poikkeus vahvistaa säännön. Rehellisiä metsästäjiä tarvitaan edelleen, ehdottomasti, en vainoa heitä.

”Yhtä lohduton tilanne on metsävahinkojen kohdalla .  Havaintojärjestelmän tiedostoihin metsävahingot päätyvät harvoin ja silloinkin vasta , kun valtakunnan metsiä inventoidaan . Yksittäiset maanomistajat tyytyvät turisemaan vahigoista vain ABC:llä . Tilastoihin vahingot eivät pädy .”

Nyt ovat menneet syyt ja seuraukset sekaisin. Ei metsä- ja liikennevahinkotilastoja käytetä hirvikannan laskentaan. Ainakin liikennevahinkoja pitäisi käyttää. Ei kuitenkaan käytetä.

Hirvihavainnot ovat laskennan perusta ja niitä on peukaloitu!

Hirvikantalaskelmat tehdään käyttäen hirvijahdin aikana kerättävää aineistoa havaituista ja kaadetuista hirvistä sekä lentolaskentojen avulla kerättyä aineistoa ja matemaattisia malleja.

http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvikannanarvio

Kyllä lumijälkilaskennat näköjään tukevat hyvin omaa epävirallista jälkilaskentaani. Kartan mukaan Strömsöössäkin on melko vahva kanta.

——————-

Yritin vielä perehtyä tarkemmin hirvikannan laskentamenetelmiin, mutta ei sieltäkään löydy selitystä Metsälehden outoon graafiin.

RKTL käytti ilmeisesti ainakin jossain vaiheessa populaatiomallitusta, jossa yhtenä osana oli takaisinlaskenta. Siinä arvioitiin takautuvasti sitä vasovan kannan kokoa,  mikä alueella on täytynyt vähintään olla vuosittaisen saalimäärän kaatamiseksi.

Tällaisella laskennalla vuoden 2016 arvio voisi muuttaa takautuvasti hieman myös vuoden 2015 arviota. Tällä ei kuitenkaan voi selittää 2011-2013 yli  10 000 yksilön eroa Metsälehden graafin ja Luken arvion välillä.

Eikä tällainen laskenta voisi muuttaa 2015 määriä merkittävästi, varsinkaan kun kaikki muut lähteet, mukaanlukien kolaritilastot, näyttävät nousevaa suuntaa.

Tässä on selvästi laadittu graafi, joka tukee Metsälehden otsikkoa, jolla rauhoitellaan metsänomistajia. Hirvikanta alkaa olla vuosituhannen alhaisimalla tasolla. Kanta kutistui….hirvimäärä lähestyy alhaisinta tasoaan 2000-luvulla.

On ajateltu ettei kukaan enää tutki vuoden 2012 määriä ja nostettu
se alhaisin taso 71 000-> 83 000.

On helpompi lähestyä alhaisinta tasoa kun se on 83 000 eikä 71 000.

2015 käyrää kääntyy laskuun vaikka 2014->2015 muutos oli Luken mukaan 83 000 -> 88 000.

2016 määrä on graafissa ennustettu 80 000:ksi. (88 000 -> 80 000).

Kun uudella sähköisellä järjestelmällä kaikki havainnot tulivat kirjatuksi, havaintoja pitäisi tulla ehkä 20% enemmän. Riistahavainnot.fi palvelussa tällaista hyppäystä ei näy. Selityksenä oli, että havaintoja hirvistä kyllä on enemmän, mutta ei se tarkoita, että hirviä olisi enemmän.

Olen ihmetellyt miksei Luken sivuilta löydy selvää yhteenvetoa viimeisten vuosien hirvimäärän kehityksestä. Aikasarjaa, graafia, pylväsdiagrammia, luetteloa, edes jotain näistä.

Hirvisaalis löytyy tilastotietokannasta ja siitä voi piirrellä haluamiaan diagrammeja. Tilastojen julkistuslistalta ei löydy hirvikannan arvion julkistusta. Saalis julkistetaan ja tilastoidaan Lukella ja hirvikanta-arviot riistakeskuksessa, eikö hirvikanta-arvioiden pitäisi Lukella?

Sidosryhmillä pitäisi olla ajantasainen kuva kannan kehityksestä, että osasi ottaa kantaa sidosryhmäkuulemisessa. (vaikka se ei mitään vaikutakaan)