Planter :

”Takataskussa on vielä mahdoton määrä vuodesata -85 asti hirvitilastoja”

…ei missään takataskussa , vaan kaikkien käytössä , kun klikkaa ”Riistahavainnot .fi” Sieltä löytyy  tietoa hirvikannan vaihteluista eri vuosina alkaen vuodesta 1985 . Samoin kaatomääristä ihan rhy kohtaisesti samalta aikajaksolta. Sieltä käy myös ilmi , että eivät metsästäjät eivätkä riistaviranomaiset ihan toimettomana ole hirvikannan kasvua ihmetelleet .

Näytti Varsinas-Suomessakin kaatuneen hirviä ihan mukavasti . Naaraita suositusten mukaan enemmän ,kuin uroksia ja vasoja enemmän kuin aikuisia . Kasvua kaatomäärissä 15%  vuoteen 2015 verrattuna .On siis edetty sunnitelmien mukaan .

Mitä sitten tuohon viestien määrään tulee , en ole aloittanut kovinkaan monta hirviaiheista ketjua (1-2). Sen  verran on kuitenkin aloiteltu vestejä ”lumiukko-osastolta” , että pikkuisen on joutunut kirjoitteleman ruohonjuuritason kommentteja liian lennokkaiksi äityneisiin keskusteluihin.Erityisesti silloin , kun haukutaan täysin väärää puuta ja tehdään virheellisiä johtopäätöksiä keskeneräisistä asioista .

Planterin jakkaraprofilointiin sen verran päivitystä , että istun todellakin kahdella jakkaralla .Moton kopissa(tsto) ja kodin työhuoneessa . Moton kopista käsin en tarinoita kirjoittele . Ainoa sidos esim. metsästysorgnisaatioon on maksettu jäsenkortti ja rivijäsenyys, joten pähkäilyyn sen asian tiimoilta ei kannata tuhlata energiaa .

Tilastoja voi aina käyttää omaksi eduksi. Esimerkiksi jos katsoo koko valtakunnan hirvimäärää lumijälkidatasta – jota pidän kohtuullisen luotettavana – huomaa, että verrattuna 2000-luvun alkuun määrät ovat laskeneet, mutta verrattuna vuoteen 2012 määrät ovat nousseet. Minusta oleellista ei olekaan tarkka hirvien määrä, vaan se että niitä on liikaa.

Oleellista on myös se, että hirvien määrää ja kannan rakennetta ei pitäisi koettaa optimoida liian pienillä alueilla. Lupia pitäisi olla aina tarjolla niin paljon kuin vain metsästäjät suostuvat ottamaan. Melkein tulee siihen ajatukseen, että koko lupajärjestelmä on turhake nykyisillä korvaustasoilla. Entäs jos annettaisiin hirvitalousalueiden tai riistakeskusalueiden maanomistajien ja metsästäjien päättää keskenään, mikä on molemmille siedettävä kannan taso? Muita sidosryhmiä voitaisiin kuulla nykyiseen tapaan.

Pientä korjausta Planterin päätelmiin :

” Hirvitiedon keruu uudistui viime syksynä, kun saalis- ja havaintotiedot voitiin palauttaa sähköisesti Oma riista -palvelussa. Metsästysseurat syöttivät metsästyskauden aikana palveluun tiedot hirvisaaliistaan sekä havainnoistaan. Myös metsästyksenjohtajat ja varajohtajat voitiin ilmoittaa ensimmäistä kertaa sähköisesti. Oma riista -palvelun hirviominaisuudet otti käyttöönsä peräti 90 prosenttia kaikista hirviseurueista.”

Vaikutukset eivät näy taannehtivasti . Tilanne korjaantuu tilastoerojen suhteen täysin vasta ensi syksynä , kun järjestelmä on 100%:sti käytössä.Silloin metsästystilannetta voidaan seurata koko maassa riistahavainnot.fi:stä, kuten esim . pallopelien edistymistä otteluraporttien avulla netistä erä erältä ja päivä päivältä . 31.12 pitäisi kaikkien nähtävillä olla melko tarkoin lopullinen metsästäjien ilmoittama tieto mm kaadetuista hirvistä, havainnoista ja jäävästä kannasta . Valkohäntäpeuran kohdalla vastaavat luvut ovat käytettävisä seuraavan vuoden puolella jahtikauden päättyessä .

Kuluneena syksynä sähköinen havaintotieto ja tieto metsästyksen etenemisestä nosti varmuudella lupien käyttöastetta yhteislupa-alueellame.Monta eläintä olisi jäänyt kaatamatta , kun kaikkien seurojen alueelta ei löytynyt suositusten mukaista kaadettavaa . Nyt metsästystä voitiin suunnata niin , että tavoitteellinen saalisuhde saavutettiin kokonaisuutena . Yksittäisten seurueiden pienemmillä pinta-aloilla tämä ei olisi onnistunut eikä toisaalta ilman käytössä olevaa reaaliaikaista tietoa .

Hesarin jossain jutussa sanottiin tänään, että kun mittarista tulee tavoite, mittari menettää arvonsa.