› Keskustelut › Metsänhoito › Oliko koivuntaimien istutus turhaa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4

  • Oliko koivuntaimien istutus turhaa?

    Lähetetty: 6.10.2013, 20:00

    Kesämökkini lähellä olevan avohakkuualueen (luokkaa 2 ha) istutti UPM noin 5 v sitten koivulle. Alue oli ennen istutusta laikutettu. Aiempi puulaji oli mäntyvaltaista sekametsää. Jokunen vanha mänty on jätetty maisema/siemenpuuksi. Nyt näyttää aukossa kasvavan runsaasti myös pieniä männyntaimia. Eli kysymys: olisko tuossa tapauksessa laikutus riittänyt? Mäntyä kun näyttää pukkaavan laikkujen reunoissa luomunakin,

    Tekijä
    Raimo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen 7.10.2013, 23:37

    Jos koivujen istutusväli on 5 metriä,niin kyllä alla siemensyntyinen mänty menestyy.Mutta silloin koivut kehittyvät paksuoksaisiksi,mutkikkaiksi

    pvma 17.4.2014, 20:43

    minusta tuntuu että luontaisesti syntynyt rauduskoivikko on laadukkaampaa, ei näyttäis tulevan samanlaista lenkoilua kuin istutetuissa joissa on tökitty taimet sinne tänne peltoon ajettuihin kyntöuriin – ja ne on vielä vääntyilleet heinikon seassa,

    mutta: onkohan istutetut sitten jollain muulla tapaa geeneiltään parempia, nopeampia kasvamaan?

    Ammatti Raivooja 17.4.2014, 21:17

    Käyn taimikoita läpi päivässä 0,5-1ha niin empiiriset havaintoni kertovat, että rauduskoivikosta on yleensä enemmän ja vähemmän männyt syöty ja n. 3 koivua katkottu. Sanoisinkin, että täällä päin saa olla aivan huoleti koivun suhteen, männiköiden puolesta pelkäisin.

    Ammatti Raivooja 17.4.2014, 21:21

    Sama on homma on äestetyssä maassa, että istutus koivut haaroittuu ja lenkoilee kun luontaisesti tulee tosi hyviä.

    jees h-valta 17.4.2014, 21:41

    Tuo sj:n mäntyjen kasvatus lehtipuun alla näyttäisi ainakin h-haavikon alla onnistuvan ja laatu männyllä hyvä paitsi ne jotka hirvet pääsivät syömään ilman aitaestoa. Samoin koivun alla otaksuisin. H-haapa kolmen metrin istutusharvuudella on antanut jopa männylle riittämiin valoa. Voin myös tässä kesää kohden laittaa kuviakin haavikon täytemännyistä.

    Gla 18.4.2014, 18:03

    Lukijoiden kuvissa on esimerkkejä siitä, kuinka istutustaimilla saadaan koivut kasvamaan suorina. Ja näkyyhän noita muuallakin kuin nettipalstan kuvissa. Siksi minusta ei kannata vertailla tilastomenetelmin istutustaimia ja luontaisia taimia. Laadun ratkaisee valitun menetelmän toteutus, ei menetelmä sinänsä.

    jees h-valta 18.4.2014, 18:47

    Hienoa kyllä kuitenkin että vaikka istuttaisi koivua saa luontaistakin joten valinnanvara aina laadun takuuksi taitaa ainakin näillä suunnilla olla hallussa. Katselin tänään oman tiluksen läpi ajellessa ettei ainakaan materiaalin puute rajoita kunnon laadun saantia koivikkoon. Ja yhtäkään en ole istuttanut. Ja raudustakin aivan mukavasti joukossa. Ala on se jonka varhaisperkasin 3500-4000/ha ajatuksella.
    Aika mieletön käsityösavotta on menossa kun alaa on vielä noin seitsemän hehtaaria jäljellä.. Ja koivua on kymmeniätuhansia. Yksi kerrallaan harventaen ja pinoon tehden piisaa Stihlille työstöä. Sinällään tuo taimettuminen jopa ihmetyttää kun edellinen omistaja hakkasi Metsäkeskuksen siemenpuiksi ajattelemat raudukset silloin pois.

    Ammatti Raivooja 18.4.2014, 19:14

    Nii koivut kasvaa suoriksi, ainakin suoremmiksi, jos ne istutetaan mättäisiin, äestykseen en niitä laittaisi. Jos istutus koivikosta lähtee jostain syystä hommat menemään pieleen niin luontaisesti syntyneistä ei ole enää pelastajaksi kun istutetut kasvavat niin voimakkaasti.

    Gla 19.4.2014, 05:57

    Myös raivaus ja muu heinäntorjunta on olennainen seikka.

    mehänpoika 19.4.2014, 14:53

    Vastaus otsikossa esitettyyn kysymykseen: koivuntaimien istutus ei ollut turhaa!
    Koivuntaimien istuttajana UPM:n metsänhoidosta vastaava varmasti jo kokemuksesta viisastuneena ymmärsi kehityksenkulun koivuntaimien istutuksen jälkeen. Ilmeisesti hän tiesi alueelle syntyvän muokkauksen ja ko-istutuksen jälkeen runsaasti männyn taimia.

    Kun männyntaimet kasvavat koivujen alla lumirajan yläpuolelle, on alueelle muodostunut UPM:n metsätoimihenkilöiden toivoma hirvien talvilaidun. Koivunuoreikon varjostuksessa muodostuu männyn havusta hirville erikoisen mieluista syötävää moneksi talveksi, koska pientä männyntainta nousee jatkuvasti lumirajan yläpuolelle. Myöskään laskennallista hirvivahinkoa ei männyn taimien syönnistä aiheudu.

    Veikkaan, että jo 5-10 vuoden kuluttua ketjun aloittajan (Raimo) kesämökillä on syksyisin runsaasti hirvikärpäsiä, minkä johdosta borrelioosiin sairastumisen riski kasvaa merkittävästi.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 40)
1 2 3 4