Ei niillä koivukuidusta pulaa ole. Ostavat sen Venäjältä jossa vanhat avohakkuut luontaisesti uudistuvat lehtipuulleja siellä ei koivulle ole käyttöä.

Eikä ainakaan rohkeutta paranna kun Maaseudun Tulev. vierasyliössä joku metsäproffa päätteli ettei kai ketään perheviljelmäpohjalta juuri lehtipuuta kasvata. Lausuntoja joita en oikein ymmärrä ainakaan kannusteeksi. Tuontikoivun täytyy olla siten paaaljon parempaa suomen kansantaloudelle.

Koivuntaimien istuttamisen tarpeellisuutta on minun mahdoptonta arvioida. Voihan olla, että hakatussa puustossa oli juurikääpää, jolloin koivu oli ainoa oikea vaihtoehto.

Metsäkupsa: ”Männyn toivotonta selvitä täystiheän koivikon alla,joten ennuste toivoton jos koivikko säilyy normaalisti.”

Ja vaikka selviäisikin, alikasvoksena mänty kasvattaa väärää, hentoa ja tuhoille altista runkoa.

Hintapolitiikkahan on sellainen, että päätehakkuukoivun kuutiohinta on luokkaa runsas 30 euroa/m3 ja kuusen taas reilusti yli 50 euroa. Eikä niitä koivumottejakaan niin paljoa kerry, että kompensoisi tuota eroa. Ettei se koivun kasvatus ainakan nykyhinnoilla siis pärjää kuusenkasvatukselle normaalimetsässä.

Meikäläisen naapurissa on UPM:n iso metsätila. Vielä muutama vuosi sitten siellä oli linjana, että perkauksissa kaadetaan kaikki koivut. On se systeemi kyllä näemmä muuttunut. Voisiko olla niin yksinkertainen syy, että taimia oli jostain muualta jäänyt yli ja ne tungettiin tuohon.

Aiemmin kirjoitin, että koivun uudistus sopii parhaiten reheville hakamaille. Sellaiseen paikkaan meillä on tarkoitus tehdä ensi vuonna reilun hehtaarin aukko ja istuttaa koivulle. Koivulle siksi, että se pärjää parhaiten paikalle syntyvän vattu-leppä- ym kasvillisuuden kanssa. Ja onhan koivikko kaunis. Tietysti kannattaa myös riskejä hajauttaa istuttamalla erilaisia puita niille sopiviin kasvupaikkoihin.

Timpalle
Taitaa tuo nykymuotoinen sertifiointi edellyttää vähintää 10%n lehtipuuosuutta metsissä , joten UPM :n suunnan muutos johtunee tästä.