Ei ole määräkilpailua. Laatu on tärkeämpää.

Pahoittelen että marjat tunkivat tähän metsuriketjuun, mutta asiat liittyvät sikäli toisiinsa, että molemmissa voidaan syyllistyä hyväksikäyttöön.

Akkli on kirjoittanut tänne 2 viikkoa sitten edellisen kertan ja uhkaa lopettaa meidän lukemisen nytten. Kyllä tässä meillä on nyt peiliinkatsomisen paikka kun ei olla oltu tarpeeksi mielenkiintoisia ja tuotettu luettavaksi tarpeeksi laatu sisältöä.

Marjanpoiminta liittyy ulkomaisen työvoiman käyttöön ja siihen miksi suomalaisen mielestä työväen riisto voi olla thaimaalaisen mielestä keino päästä pois köyhyydestä.

Marjanpoimintaan liittyvät epäkohdat ovat johtuvat poimijoiden alisteisesta asemasta ”urakanantajaan”. Lainausmerkeissä siksi, että varsinaisesti mitään urakanantajaa ei ole. Epäkohdat johtuvat siitä, että poimijat ovat (täysin) riippuvaisia kutsujasta joka taas on yhteistyössä thaimaalaisen ”jobbarin”/välittäjän kanssa. Tulevat poimimaan marjoja jokamiehenoikeudella. Olennaisena epäkohtana on se, että tullessaan hyväksyvät (joutuvat hyväksymään) kutsujan ”tarjoamat” palvelut ja niiden hinnoittelun. Näitä ovat esimerkiksi majoitus ja vuokra-auto. Näistä laskutaan kovaa hintaa kertyy marjoja tai ei. Käsittääkseni asumukset ovat yleensä surkeassa kunnossa, sellaisessa, että suomalainen ei oloja hyväksyisi työssään, vapaa-ajallaan tai edes metsästysreissulla. Sama pätee ns. vuokra-autoihin. Ovat törkeässä kunnossa olevia kotteroita. Asumisesta ja autosta laskutetaan ”urakanantajan” asettama korkea hinta. Varsinainen marjatrokareiden bisnes taitaakin olla näiden ”puitteiden” vuokraamisessa. Toki poimijat joutuvat myymään marjansa trokareiden asettamaan hintaan.

Asetelma on siis se, että poimijat eivät ole työsuhteessa vaan tulevat vapaa-ajallaan poimimaan marjoja jokamiehenoikeudelle. Heille ”tarjotaan” valmis maksullinen paketti joka sisältää majoituksen, auton ja polttoaineen. Nämä sitten veloitetaan päätä pois kun myyvät marjat trokarille. Ei ole ihme että, että huonona vuonna viivan alle ei jää mitään.

Ihmettelen, että media ei ole osannut tätä yhtälöä avata.

Metsänhoitotöitä ei tehdä ”jokamiehenoikeudella” vaan siinä ollaan työsuhteessa. Niin ei saa, minun mielestäni, käydä, että metsurityöhön tulee sama em. ilmiö. Siis se, että urakanantajan vuokraa vaikkapa thaimaalaiselle työporukalle röttelöt ja kotterot törkeään ylihintaan. Jonkinasteinen mahdollisuus tähän on olemassa.

Itseasiassa tuota jobbausta on jo metsureiden osalta.

Kesäkuussa soitti ilmeisesti virolainen henkilö aksentin perusteella. Kertoi, että istuttajia olisi tarjolla. Olisi pitänyt udella hintoja, mutta kiitin ja ilmoitin, ettei tarvetta. Vähän harmittaa näin jälkikäteen, kun ei tullut kyseltyä enempää.

Tutulle firmalle oli tarjottu viime kesänä 5kpl romanialaisia metsureita 35€/h pakettihintaan eli 7€/h/metsuri.

Näin se menee.