› Keskustelut › Metsänomistus › Oletko varautunut hakkuiden häirintään?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6

  • Oletko varautunut hakkuiden häirintään?

    Lähetetty: 25.7.2016, 13:53

    Nyt kun EU on jo siirtynyt jopa uhkaamaan Suomea metsävaratietojen pimityksestä sanktioilla on odotettavissa että Suomi taas taipuu ja nopeasti.
    Miten käykään hakkuiden rauhan esim. pääkaupunkiseudun suunnalla?
    Miten käykään edes hakkuun toteutuksen jos viherpiiperot alkavat systemaattisesti hakea nk. luontovarakohteita. Eli uhanalaisuuksia ja harvinaisuuksia saattaa löytyä aivan tylsimmästäkin talousmetsästä.
    Ainakin pitkään valitusprosessiin ja hakkuiden viivytyksiin.
    Ruotsi nyt sitten jo taipui. Toivon Suomeen omaa kansallista ryhtiliikettä ja toimia sen mukaan.

    Tekijä
    jees h-valta
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Arnold Layne 26.7.2016, 06:11

    Mitäpä niillä häiriköinneillä… Heittää roskiin kirjeet eikä ole tietävinään.

    Gla 26.7.2016, 09:17

    En ole varautunut hakkuiden häirintään, enkä tiedä, miten siihen voisin varautua. Nuoren metsän hoidossa ei ehkä kannata tehdä metsänkäyttöilmoitusta, jos ehdot ei täyty. Mutta en sellaista tähänkään saakka ole tehnyt. Turhaa paperin pyörittämistä, kun sen käsittelyssä on muutenkin ruuhkaa enemmän kuin tarpeeksi.

    Sinänsä on erikoista, että Eu:n mielestä Suomi tuottaa niin luotettavaa metsävaratietoa, että se pitäisi sakon uhalla julkaista. Kutenkaan tuollaisen tiedon tuottajaa ei kelpuuteta hiilensidonnan arviointiin. Suomi, joka ei ole hakannut metsiänsä paljaaksi, kuten monet muut maat ja siten ylläpitää valtavaa hiilivarastoa, maksaa sakkoa kasvavasta puumäärästään huolimatta, kun alueita otetaan muuhun käyttöön.

    jees h-valta 26.7.2016, 10:17

    Laitoin tämän jutun alulle lähinnä mökkimaisemani jo olemassaolevista kokemuksista jotka tavallaan liippaavat läheltä tätä Eu-n mielivaltaista byrokratian kotikutoista ”alkuräjähdystä”.
    Kuulin tämän toisen mökkiläisen ja paikallisen mhy:nkin vahvistamana. Eli tarina suurinpiirtein meni näin:
    Paikallinen maatila osti metsää huomattavan määrän läheltä tiluksiaan hyvässä uskossa että pärjää puustoa myymällä kovasta velkasaldosta huolimatta. Mutta juuri siihen väliin hiljaisuudessa valmisteltu rantakaava olikin valmis ja hänen metsänkäyttöilmoituksensa torpattiin täysin määrämättömäksi ajaksi lisäselvityksiä varten. Vasta viimevuonna hän sai metsilleen vihdoin raskaasti rajoitetun luvan ja joka ainoalta mökkiläiseltä joutui vielä kuulemiset jne,jne. Ja aika suurella osalla hyvinkin varovaisen harvennuksen lupa metsänsä käsittelyyn. Esim. meidän mökin alapuolelta ei juuri hakkuuta edes huomannut vaikka kehotin mahdollisimman roimaan hakkuuseen. Ja kun kaava oli vuodelta -72 voi vain kuvitella kuinka katkeraa olemassaolon taistelua kyseisen tilan elämä on ollut suurelta osin ympäristöviranomaisten mielivallan ansioista. Jotain varmaan on saanut tehdä muilla palstoillaan mutta ranta-alueen tuntumalla paljon kuitenkin hehtaareita kyseisellä. Vasta ”norminpurkutalkoot” ja ”kepulandian” maihinnousu ympäristöhallintoon auttoi edes jotain.

    Gla 26.7.2016, 10:42

    Riitta Alestalon kolumni 2/2016 ”Tolkun loikka kaavoitukseen” osuu hyvin tuohon tilanteeseen.

    Timppa 27.7.2016, 07:58

    Kyllä luontoväki paikat tuntee nykyäänkin. Ja tarkoin. Muutama vuosi sitten vein varpuspöllön pöntön varttuneeseen taimikkoon aukon viereen. Joku oli sen sieltäkin löytänyt. Sattumoisin hakkuuta merkittäessäni huomasin puolen kilometrin päässä em paikasta pönttöni varttuneessa kuusikossa. Epäilemättä tarkoituksena saada siihen liito-orava. Siirsin pöntön kolmanteen paikkaan. Nyt Valtion maalla olevalle suojelualueelle meidän uuden aukon viereen. Saa nähdä, mistä pönttö seuraavan kerran löytyy.

    Tuosta rantakaavajutusta en kyllä saanut tolkkua. Eihän kaavaa voi tehdä toisen maalle ilman, että maanomistaja tietää ja voi valittaa asiasta. Vai olisiko käynyt niin, että aiempi omistaja oli rantakaavoittanut alueen, minkä ehtona oli noita hakkuurajoitteita. Sitten myynyt metsän rajoittein uudelle omistajalle Ja tämä ostanut, kun halvalla sai. Ja nyt valittaa, kun pitää toimia, niin kuin kaava määrää. Mikä lienee totuus?

    jees h-valta 27.7.2016, 08:10

    Vaikea niiden aikojen tarkkaa kulkua on sanoa Timppa kun ei mitään seikkaperäisempää selvitystä ole saanut mutta kyllä oletin että hiukan pienestä edellisen omistajankin infon puutteesta olisi ollut kyse. Tiedä sitten koskiko kaavaa vaiko hakkuurajoitteiden kertomatta jättämistä. Mutta -70 luvun alussa pieni ”muistamattomuus” saattoi kyllä vielä toimia.

    Timppa 27.7.2016, 10:23

    Minkähänlainen mahtaa tämän tapauksen kauppakirja? Yleensähän eräs normaaliehto on kirjata kiinteistöä koskevat rasituksen. Jos ei ole niin kirjataan se, ettei ole. Jos on, niin sitten yksilöidään. Epäilemättä rantakaavasta johtuva hakkuurajoite pitäisi kirja kaupan ehtoihin, jos se on ollut tiedossa. Muuten myyjä syyllistyy petokseen.

    jees h-valta 27.7.2016, 10:44

    Ninpä, mutta huvittavaa oli erään Espoolaisen mökkiläisenkin edesottamus asiaan. Kävi viime syksynä meille ”vaahtoamassa” että eihän täällä saa metsää hakata kun se on suojeltu. Ihmeteltiin että mistä siten päättelet että hakattaisiin. Kun on motokin jo tuolla lanssipaikalla ja tiedotekkin jo tuli. Sillä pääsimme asiaan kiinni.
    Se tiedote oli jo tullut hiukan ennen kuin me oman mökkimme ostimme eikä edellinen edes siitä muistanut ilmeisesti kertoa.
    Soitin paikalliseen mhy:n konttoriin ja sitä rataa alkoi asia meillekkin aueta ja saimme jopa oman mielipiteemme asiaan. Se mielipide tiesi sitä että meidän ja tämän espoolaisen mökkien välistä poistettiin kaikki puusto kuten vaadein. Oli sellainen kapea tiensyrjä.
    Nyt tänä kesänä espoon hurja oli onnessaan kun saivat järvinäkymää hiukan omallekkin mökilleen. En viitsinyt mainita kenen ansiota se oli.

    Timppa 27.7.2016, 12:00

    Täällä Päijänteen rannalle valmistui kanssa kaava. Siinä on rannan tuntumassa olevalla metsätalousmaalle määräys noudattaa Tapion rantametsien hakkuuohjetta. Luin ohjeen enkä paljoa viisastunut. Luonnollisestikin piti jättää joku puustoinen kaista rantaan. Toisaalta sai rantapuuston poistaakin, jos haluttiin tieltä näköyhteys vesistölle. Olisikohan tuossa Jessen kertomassa hakkuussa ollut tästä kysymys?

    jees h-valta 27.7.2016, 12:13

    Se että tienvarresta poistettiin oli todennäköisesti minun vaatimukseeni perustuvaa koska ne isot kuuset ja haavat olisivat yltäneet myrskyllä kummen mökkiläisen rakennusten tai autojen päälle vain. Vaadin sitä lähinnä turvallisuussyistä ja tietenkin myös näkymän avautuminen on aina hyvä asia ja se tuli vähän kuin siivellä.
    Eikä silti tämän espoolaisen elämä näy meille mitenkään häiritsevästi koska heidän omakin tonttinsa on puustoinen kuten meidänkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 52)
1 2 3 4 5 6