› Keskustelut › Metsänhoito › Oksien matematiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Oksien matematiikkaa

    Lähetetty: 1.6.2012, 10:29

    Tekniikan Maailmassa 11/2012 oli lyhyt juttu puiden oksista.

    Referaatti:

    ”Oksien mitat ovat askarruttaneet tiedettä. Leonardo Da Vinci havaitsi, että puun rungon jakautuessa kahteen tai useampaan haaraan, haarojen poikkipinta-ala on sama kuin rungon (välittömästi ennen haarautumista?) poikkipinta-ala. Sama pätee, kun oksa jakautuu edelleen oksanhaaroihin.”

    Päteekö tuo myös niin, että runko pienenee ylöspäin mentäessä oksien pinta-alan verran? Jos pätee, onko asialla mitään riippuvuutta rungon tilavuuteen ja voiko tietoa hyödyntää käytännön metsänhoidossa?

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 1.6.2012, 10:32

    Ylös.

    hemputtaja 1.6.2012, 16:41

    Ettäs piti tuo vielä tuoda pohdittavaksi.

    Entisiäkään ei ole ratkaistu, kuten:

    – miksi puu kiertyy (joku astunut juurille??);

    – miksi valtapituus lyhenee pohjoiseen mennessä (revontulet polttaa latvasilmut sopivassa pituudessa??).

    Muitakin varmaa löytyy.

    Korpituvan Taneli 1.6.2012, 17:37

    Pystykarsinta on ensimmäinen, joka tulee mieleen tuossa mielessa.
    Kun puusta poistetaan eläviä oksia, saadaan niiden paksuuskasvu ohjattua karsintakohdan yläpuolella olevan rungon osan hyväksi. Eikö näin ole?

    Toisaalta kun puuta kasvatetaan sopivan tiheässä, oksat jäävät hennoiksi ja rungon kartiokkuus on pienempi. Tämä nimenomaan siitä syystä, ettei oksien poikkileikkauspinta-ala syö niin paljon rungon poikkileikkauspinta-alaa. Menikö se nyt näin?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja 1.6.2012, 20:19

    ”Pystykarsinta?
    Pystykarsinta on ensimmäinen, joka tulee mieleen tuossa mielessa.
    Kun puusta poistetaan eläviä oksia, saadaan niiden paksuuskasvu ohjattua karsintakohdan yläpuolella olevan rungon osan hyväksi. Eikö näin ole?

    Terveisin: Korpituvan Taneli
    Lähetetty: 2 h, 36 min sitten
    kirjoittaja: Korpituvan Taneli”

    Tuota en heti usko. Siinä on taidettu ajatella hiukan lyhkösesti.

    Elävien oksien poisto taitaa olla suoraa pois kasvuvoimasta. Mistä se puu ylärungon lisäkasvun ottaisi kun kasvutehtaista osa on nyitty pois.

    Gla 2.6.2012, 05:32

    Ainakaan Metlan tutkimuksissa ei ole havaittu, että pystykarsinta vaikuttaisi puun tilavuuskasvuun yhtään mitään. Jossain kasvu lisääntyi, jossain väheni, mutta erot todennäköisesti selittyvät muilla tekijöillä kuin pystykarsinnalla. Alimpien, usein varjossa olevien oksien merkityshän puulle on vähäinen.

    Tiheässä kasvattaminen tuottaa kyllä pieniä oksia ja tasapaksun rungon, mutta tilannetta ei voi verrata väljässä kasvaneeseen puuhun, jossa on paksut oksat. Väljässä oksiin kulunut kasvuvoima ei tiheässä kompensoidu runkoon, koska kasvuolosuhteet ovat erilaiset.

    Korpituvan Taneli 2.6.2012, 17:15

    Hemputtaja:
    ”Elävien oksien poisto taitaa olla suoraa pois kasvuvoimasta. Mistä se puu ylärungon lisäkasvun ottaisi kun kasvutehtaista osa on nyitty pois.”

    Tässähän oli kyse oksien matematiikasta.
    Kyllähän se siirtyy se poistettujen oksien paksuuskasvu, poistokohdan yläpuolisen rungon osan paksuuteen.
    Kokeile vaikka. Löydät kyllä jonkun vainionlaitamännyn, jossa oksat ovat paksuja ja rungon paksuuden muutokset suuria, kunkin oksakiehkuran jälkeen. Poista siitä pari oksakiehkuraa, varoen kuitenkin liikaa neulasmassan kertapoistoa.
    Huomaat kyllä kolmen neljän vuoden kuluttua, että poistettujen kiehkuroitten yläpuolinen rungon osa vahvistuu reippaasti.

    Toinen juttu on onko tällä sitten mitään käytännön merkitystä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja 3.6.2012, 13:29

    ”Huomaat kyllä kolmen neljän vuoden kuluttua, että poistettujen kiehkuroitten yläpuolinen rungon osa vahvistuu reippaasti.

    Toinen juttu on onko tällä sitten mitään käytännön merkitystä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli”

    En usko vieläkään ja tuon kokeilun kanssakin on vähän niin ja näin.

    Saattaahan se silti olla, että puu turvottaa runkoa entisen kiehkuran yläpuolelta, kun yrittää kuroa haavat umpeen ja estää katkeamiskohdan syntymisen.

    kisi 9.10.2012, 15:01

    Edellinen sottailija osaa varmasti ainakin appron verran matematiikkaa – ellei ole peräti itse mystinen kasvuvastaava, johon olen joskus huomannut viitattavan.

    Anton Chigurh 9.10.2012, 15:08

    Savossa syntynyt ei käytä sanaa ”sottailla”.

    kisi 9.10.2012, 15:16

    Aivan, ei se kuulu ollenkaan varsinaiseen käyttösanastooni. En vaan paneutunut miettimään, mikä olisi sointunut paremmin. Enkä keksi nytkään.

    Olen oppinut tuon termin ”sottailla” jostakin, se ei ole sama kuin ”sotata”. Synonyymiksi sille sopisi ehkä ”laskeskella”.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3