Keskustelut Metsänhoito Ojia 20 miljoonaa kilometriä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)
  • Ojia 20 miljoonaa kilometriä

    Joku päivä sitten televisiossa eräs professori väitti suomessa olevan jänkkäojia 500 kertaa maapallon ympärysmitta (40000km)? 20 miljoonaa kilometriä ojia ja vesistöt tästä johtuen surkeassa kunnossa, tulvia ym. ym. Olisi siinä entistämistä. Vesistöjen entistämisestähän tuossa lakesityksessäkin olisi ilm. etupäässä ollut kysymys? Tuo omistuksen suoja tais olla vain veruke. Toisaalta, kun Jumala loi maan ei tainnut ketään kalletappista edes mainita??

  • A.Jalkanen

    Tässä vähän pienemmät luvut. 20 miljoonaa kilometriä olisi vähän vaikeaa saada mahtumaan rapialle 20 miljoonalle metsämaan hehtaarille, kun lähes jokaisella hehtaarilla pitäisi olla kilometri ojaa.

    ”Soiden kuivattamiseksi kaivettujen metsäojien yhteenlasketuksi pituudeksi arvioidaan noin 1,3–1,4 miljoonaa kilometriä. Pituus vastaa muutamaa edestakaista matkaa Kuuhun, ja riittäisivät ojat kiertämään Maapallonkin yli 30 kertaa.”

    https://voima.fi/hairikot/artikkeli/metsien-suomi-vai-puupelto/

    Jänkhäjoonas

    Faktoilla on hyvin vähän merkitystä, kun lähetään ajamaan agendaa. Punavihreä media tarttuu näihin hyvin hanakasti ja totuuksia ei selvitellä enää jälkikäteen

    Gla

    Kertoiko professori, millä kompensoidaan puun kasvun heikentymisestä johtuva uusiutuvan raaka-aineen väheneminen? Vai kuuluuko tuo samaan sarjaan muiden vihreiden kanssa eli sellua tehdään vain siksi, että ahneet omistajat saisivat rahaa. Se ei kuulu tähän, että vihreätkin käyttää puuperäisiä materiaaleja, jonka luomaan kysyntään tuotanto vastaa.

    Nimetön

    Jospa hän sanoikin tai tarkoitti 50 kertaa. Jos arvio 35, niin totuus voi hyvinkin olla se 50 kertaa maapallon ympäri. Karmea ympäristöteko kuitenkin. Pääperiaate ”sotkija maksaa” tarkoittaa tässä tapauksessa varmaankin, valtio maksaa. Aurauksista ei ole puhunut vielä kukaan. Ainaki meillä Lapissa veetin aikoihnan ysipillareila valtavia velttoja jäkäläkankhailaki. Onneksi net ajat ovat olheet ja menheet. Ojien ja jokien kuopat vain silloin täytyit lopulisesti. Karkeampi aines jäi lähemmäs, hienompi huilas kauas, lompohloin ja järhvin asti. Kyllä se seuraavan jääkauen sulaminen korjaa kaikki. Häätyy aatella myöntheisesti. ?

    Gla

    Keski-Euroopassa on hävitetty metsä ja vedetty tilalle salaojat. Näiden ennallistamisesta ei puhuta. Ojitettu metsä on isompi ongelma kuin pelto tai rakennettu ympäristö. Voihan siellä jättää nurmikon leikkaamatta ja tehdä hyönteishotellin.

    Nimetön

    Jo se vain mulle passaa, jos net itte halvaa! Ei mulla kyllä ole yhthän tietoa mitä heän pitäis ennalistaa? Mulle riittää tämä kotimaan ja olletikki tämä mettälapin tilane. Esim. vesistöt ei ole niin huonossa kunnossa, ko sanothan, net ovvat vielä huonomassa.

    puutuomas

    Kaikki ihmisen tekemät metsäojat mitkä valuttaa vetensä luonnon puroihin, jokiin, lampiin, järviin ja mereen pitää kiireesti tukkia pysyvästi, niin pitkältä matkalta luonnonvesialueesta lähtien että ei takuulla vuoda, ja ne maanomistajat jotka tästä toimesta kärsii taloudellisia menetyksiä, oikeutettava riittäviin korvauksiin tai valtion metsästä lohkaistava väh. vastaava vaihto tila kosteikoksi muuttuneen tilansa vastineeksi. Sillä tästä ongelmasta selvitään siihen pisteeseen että eipähän enään enempää sotkettais vesiä.

    käpysonni

    Omissa metsissäni olen pannut merkille, että uudistusaloilla kun perataan ojat, niin parina ensimmäisenä vuonna perkuun jälkeen vesi virtaa ojissa hyvin, mutta sitten ojat alkavat aika äkkiä heinittymään ja sammaloitumaan pohjasta, myös vesaikoituminen ojissa on nopeaa, ja tietyillä  maalajeilla ojien reunat sortuu helposti kovien sateiden aiheuttamana ja tämän seurauksena tapahtuu nopea ojien liettyminen ja ojat madaltuu jo liikaa, vesien virtus siis ylipäätänsä heikkenee ja kiintoaines jää helpommin heinittyneiden ojien pohjiin, joten en olisi kovin huolissani metsäojien haitallisista vaikutuksista vesistöihin.

     

     

     

    puutuomas

    Pohjoispohjanmaalla on entisten hyvien siika ja muikku järvien syvänteet myös täyttyneet metsäojista tulleesta lietteestä. Näitä kalalajeja ei enään yksinkertaisesti ole siellä. Sitäkö kehitystä käpysonni ei pidä lainkaan huolestuttavana?

    Gla

    Kiintoaines pitää pysäyttää ennen sen pääsyä järveen. Tähän on keinot olemassa. Vanhat ojat ei kiintoainetta välttämättä edes kuljeta, joten niihin ei kannata koskea.

    Jos ojat tukittaisiin, miten sinä ratkaisisit puun kasvun vähenemisestä johtuvan uusiutuvan raaka-aineen saatavuuden eli käytön vähenemisen? Millä tuo vähentyminen korvataan, tuontipuulla vai uusiutumattomalla raaka-aineella? Nykytilanteessa uusiutumattomia pitäisi korvata uusiutuvilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)