Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Metsuri motokuski

    Yle 1:ssä tuli mielenkiintoinen kolmiosainen luontodokumentti: luonnon aikakausi. Viimeisessä jaksossa oli mielenkiintoinen jakso soiden ojituksista ja niiden vaikutuksista ilmastoon  ja monimuotoisuuteen. Kannattaa katsoa yle areenasta kun tuntuu aihe kiinnostavan. Harmi että poistuu jo 31.12.23 ohjelmistosta.

    metsä-masa

    Metsänomistajilla ja töitä metsässä  tekeville on muodostunut myönteinen kuva kasvun lisääntymisestä ojitetuissa suometsissä, esimerkkinä siitä muuttuman kautta muodustuneet turvekankaat, jotka tuottaa nyt omistajilleen arvokasta tukkisatoa, ”eli hyödyt ylittäisi haitat” !

    Puunkorjuussa ojittamattomuus näkyisi lisääntyvinä urapainumina  ja hakkuiden siirtymisenä talvikauteen. Myös tehtaiden- ja koneurakoisijan puun toimiituksiin tulisi kausivaihtelua, joka toisi lisäisi korjuukustannuksia metsä- ja autokuljetukseen.

    Korjuukustannusten nousu vaikuttaisi myös kantohintoihin ja pahimmillaan korjuunjälki alkaisi muistutta itänaapurin toimia metsissä, jossa metsäojituksia on toimeenpantu vähän.

    Gla

    On sääli, ettei julkisessa keskustelussa nämä reaaliteetit merkkaa mitään. Pikemminkin metsänomistajat ja teollisuus nähdään yksipuolisesti ahneina osapuolina ja kritiikkiä esittävät kuluttajat on ulkoistettu yhtälöstä täysin. Metsätalouden haittaaminen olisi vain hyvä juttu luonnon kannalta.

    Luulin, että sähkömarkkinan tilanne olisi opettanut jotain, mutta ei. Toisaalta miksi me emme täällä vaadi sähkön- tai öljyn tuotannon leikkauksia, jotta ympäristökuormitus vähenisi. Hakkuita on helpompi vaatia vähennettäväksi. Ilmeisesti sähkön ja öljyn osalta tuotanto linkittyy tarpeeksi näkyvästi omaan kukkaroon, puun osalta tätä ei ole.

    mehtäukko

    Julkisessa keskustelussahan asianosaiset metsäammattilaiset aniharvoin nousevat puolustamaan alaa joka on ollut heidän itsensä leipä. Tämä on kummallinen kuurupiilottelu!? Viimeksi Metsäsäätiön toim.j.Ilari P äityi haukottelemaan asiain tilaa, joka on kuitenkin jatkunut kymmeniä vuosia.

    Fossiilisten tupruttelun lopetus on P Taalaksen resepti ilmastomuutokseen. Tässä asiassa ilmastointipenalistit ovat aivan hakoteillä metsän kimpussa.

    A.Jalkanen

    Turvekankaita on hyvin erilaisia. Jos ennustettu yleinen soiden kuivuminen toteutuu, syvät ojat eivät ole hyvät. Pitkään ojitettuna olleella suolla puut haihduttavat myös paljon. Suuri osa kohteista voidaan hakata kesällä kuivana kesänä telakoneella. Kehitys ei välttämättä ole aina huonoa vaikka mentäisiin enemmän peitteisen suuntaan.

    mehtäukko

    Kyyyyllähän ne voidaan hakata,- ei telakoneella vaan 8-pyöräkoneella jossa on asianmukaiset telat. Mutta ne kohteet eivät ole läheskään ”suurelta osin” ajettavissa, eikä  kovien teitten äärellä rekkakuljetuksiin. Kun vielä sekaan tulee tukin sinistyminen ja vesisateet, vähänkin epävarmat kohteet jäävät talvikorjuihin.

    Kalle Kehveli

    Turvekankaita on hyvin erilaisia. Jos ennustettu yleinen soiden kuivuminen toteutuu, syvät ojat eivät ole hyvät.

    Onkohan A. J:llä kokemusta soista? Minusta osaaminen on aika heikohkoa. Suo on kuin pesusieni, sitä ei saa mitenkään kuivaksi.

    A.Jalkanen

    Eipä turvekangas enää ole pesusieni. – En sentään kirjoittele tänne vain oman osaamiseni varassa vaan huomioin myös mitä muut ovat kirjoittaneet eli esimerkiksi suoasioissa tukeudun itseäni osaavampiin.

    mehtäukko

    Niin kyllä asian moninaisuus ja laaja kirjo metsissä harvemmin selkiytyvät yhdellä lauseella tai yhdestä tuutistakaan. Keskustelupalstalla kun sahataan, lopulta leikko on kohtisuora…

    Nostokoukku

    Turvemaiden kesähakkuissa kantavuus ei ole ongelma vaan kannattavuus.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 166)