Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Metsuri motokuski

    Voihan sen noinkin ajatella kuin käpysonni asian ilmaisi itsekeskeisesti. Voidaan kysyä miksi miksi metsäteollisuuden päästöt vesistöön täytyy laittaa kuriin  kun sekin on pelkkä esteettinen haitta ja rajoitetusti  kalan käyttöön liittyvä haitta kuten metsätaloudenkin haitta on ? Kyse lienee enemmänkin siitä mitä voi tehdä oman talouden kasvattamiseksi ja miten tulee suhtautua siitä aiheutuneisiin haittoihin.  En sanoisi että metsä ja soiden ojitusten vesistölle aiheuttavat haitat ovat vain mökkiläisten murhe. Onhan siitä haittaa  niin kalastukselle, kalakannoille kuin matkailulle. Vaikutuskenttä on hyvinkin laaja.

    mehtäukko

    Kyllä mehtäukko on joutunut monessakin ryskätilanteessa pakittamaan ja joskus ilmoittamaan korjuupomolle vaanivan kuprun. Lehtien palstoille leviteltyinä ne eivät olisi kenenkään etu. Ja olisihan se käryn käydessä nolo tilanne, jos omissa metsissä sitten tolskaisi aivan toisin…

    Husq165R

    Kepulainen pienvesipolitiikka ei taida oikein päivittyä 2020-luvulle.

    metsä-masa

    ”Keskustelun alustus näkemykseen ojavastaisuudesta”, olen täysin samaa mieltä. Kokemuspoha, omien tilojen ojituksista ja vuosikymmeniä työn puolesta turvemaiden kasvun ihmettä nähneenä.

    Ojitusten yleistyminen 60-luvulta-alkaen olivat yksityismetsissä yhteishankkeita, eli hankkeeseen pyritiin samaan mukaan sen valuma-alueen tilat, joilla oli sama luontainen vedenvalunta suunta.

    Valuma-alueen alapuolella ja välillä olevilla tiloilla, voi tukkiminen saada aikaan soistumisilmiön, jos ennallistamista ei  kaikki tilanomistajat tiloilleen nää tarpeelliseksi, eivätkä sitä hyväksy…!

     

    mehtäukko

    Yhteishankkeen olisi sidottava asianomistajia siten, että ylempien tilojen lasku-ojia ei voisi suostumuksetta tukkia.

    Gla

    Eikös vesilaki kiellä ojan tukkimisen niin, että ylempänä oleva tila vettyy.

     

    KeMeRat

    Käytännössä näin. Liekkö miten yleinen vaiva, että naapuri on aktiivisesti tukkinut ojiaan. Tietyillä kohteilla joku voisi myös todeta, että vesi ei liiku ylämäkeen vaikka oja tukitaan.

    puutuomas

    Tekemällä metsäojitukset risusalaojina ja tukkimalla ne ojat jotka valuvat luonnon vesiin, niin tuskin kenelläkään olisi enään moitteen sanaa metsien ojituksista. Sillä risunpaketointikoneella, sanotaanko sitä nyt sätkäkoneeksi, niin sillähän sais hyvää salaojaputkea tehtyä.

    Gla

    Kallista ojittamista sellainen. Elinkaarikin aika lyhyt.

    puutuomas

    Elinkaari ei tietääkseni ole lyhyt. On olemassa vielä tänäkinpäivänä käytössä olevia lentokenttiäkin joissa on edelleen toimivat risusalaojat. Myöskin moni pelto pysyy vieläkin kuivana hyvin tehdyn risusalaojituksen ansiosta. Toki tämä maksaa vamasti x 10 avo-ojaan verrattuna.

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 166)