Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kurki

    Tuorein arvio Manner-Suomen sisävesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistä 65 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.

    Linkki: https://www.vesi.fi/vesitieto/vesien-ekologinen-ja-kemiallinen-tila/

    Ola_Pallonivel

    Tuohan ei pidä paikkaansa ainakaan jos MOT ohjelmaan on luottamista. Veden tummentumista ei mitata, se ei ole kriteeri veden laatua mitattaessa.

    oksasaha

    Muistakaamme, että ei taas yleistetä tässäkin asiassa. Ojitettu ja suometsiä on monenlaisia. Tapauskohtaista tarvitseeko kunnostusojitusta. Senkin voi tehdä huomattavasti vähemmällä kuin on totuttu. Suomalaiset puulajit eivät ole sukua riisille, joten oikeissa paikoissa oikeaan aikaan tarvitaan ojitusta. Vesistöjä on varmasti sotkettu vuosikymmenien aikana sitä ei voi kukaan kiistää. Monta muutakin asiaa on tehty tietämättömyyttään tai muuten huonosti tai joskus jopa hyvin 🙂 Miksihän mediassa aina näytetään kuvaa jostain lähes avosuosta, kun käsitellään soiden ojituksia. Näin on tehnyt myös Metsälehti…En muista yhtään kertaa, että kuvissa olisi ollut nykypäivänä kunnostettavista kohteista.

    Husq165R

    Aloittajakin haikailee sataa vuotta. Totta, ojituksilla on pitkät perinteet ja jäljet. Liekö Kekkonen vauhdittanut aapasoiden ojitusta jo 1960-luvulla. Lapissa ja Kainuussa ojituksia kuului teettää työllisyysnäkökulmasta, koko Suomi asuttuna. Ei siinä suotyyppejä eroteltu, maanpuolustusnäkökulma.

    Nuo samat asenteet periytyy tuvissa isiltä pojille ja järkevyyksien perään ei kysellä koska ”totuus” on jo 100-vuotisessa tiedossa. Saman puolueen ympärillä häärävät organisaatiot pitää isien perinteitä yllä. On se erikoista, jos välimatkan päästä katsoo, tai järvissä veden väriä.

    Kurki

    Ekologisen tilan arviossa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, vesikasveja, kaloja ja planktonleviä sekä kivien pinnoilla eläviä päällysleviä

    Edellisessa linkissä ”Pintavesien ekologinen tila” oli pintavesien elohopea kartta, jossa Oulujärvi ja muutamam muu järvi suurena järvenä oli punainen.

    Pääosa ilmakehään tulevasta elohopeasta on pohjoisella pallonpuoliskolla peräisin fossiilisten polttoaineiden, erityisesti kivihiilen, poltosta.

    Vesimuodostumien kemiallista tilaa heikentävät lähinnä kaukokulkeutuvat, pysyvät ja eliöstöön kertyvät aineet. Näistä yleisimmin pitoisuusrajan ylittivät palonestoaineina aiemmin käytetyt polybromatut difenyylieetterit (PBDE)

    Suurimman Suomen pintavesien uhkat tulevat siis muualta kuin ojituksilta.

    Elohopea ja palonestoaineet tulevat sadevesien kautta kaukaakin fossiilisten käytöstä.

    Järvien happamoituminen (rikki) tuli sadevesien mukana, joka vaikutti kalojen lisääntymiseenkin.

    Järvissä sinilevää viime kesänä oli vain luonnostaan ravinteikkaissa järvissä kuten Rokuan järvessä sisäisen kuormituksen aiheuttamana, joka ei sekään aiheuta järvieliöstölle juuri mitään.

    Vesien väri ja kiintoaineet eivät taida ole vesieliöstölle kalat mukaan lukien mikään uhka. Lienee enemmänkin esteettinen ja kiusallinen haitta, mutta juuri tätä ongelmaa tulisi korjata nyt ennallistamiseen käytetyillä rahoilla.

    https://www.etpo.fi/etela-savo/osa3/12/12-2/12-2-5/

    Makarov

    Eihän sitä ojien aukaisua ole missään kielletty. Kyllä minä ojat aukasutan ja tarvittaessa teetän uusiakin jos tarvetta on. Monilla kangasmaillakin vesi häiritsee puunkasvua, pintavedet pakkautuu johonkin josta ne olisi hyvä saada pois. Niimpä kun olen ostellut palstoja kiertelen kankaatkin ja etsin luontaiset vedenkulku paikat. Sinne sitten harvennushakkuun yhteydessä ojalinjat auki ja ojitus. Ei tarvi mitään isoja kanavia kun ei tarvi kuivstusta vaan riittää että saa vietyä ainoastaan pintavedet pois. Silloin kun vesi liikkuu niin puu kasvaa.

    Nostokoukku

    Kuljetan lapsenlapsia uimassa kesällä 2-3 kertaa päivässä järvellä, joka oli ennen kirkas ja näytti ainakin ennen puhtaalta. Samaa mieltä oli muikku. Nyt muikut ovat hävinneet ja tenavat on passitettava uinnin jälkeen suihkuun pesemään ruskea töhnä iholta pois. Varmaankin pelkkä esteettinen haitta, mutta varsin kiusallinen. Järvi ei ole mikään lammen putama vaan yli 9 km pitkä järvi.

    Ola_Pallonivel

    Tuonne ne vellit itämereen lopulta menee. Loviisan asuntomessuilla ihmettelin veden laatua, joka rannassa näkyi. Semmoista vihreän tapaista kuravettä, en edes jalkaani siellä kastaisi. Kosmeettinen haitta juu, kiva mennä uimaan. Toista on tuolla Norjan rannikolla, käykää katsomassa esim. suomikylä (Pykeija) pohjoisessa ja ihmetelkää veden kirkkautta. Sitä ei usko ennen kuin itse näkee.

    e-salo

    Joskus aikoinaan Leningradin reissulla mentiin satamasta pikku laivalla muutaman kilsan päässä olevaan Pietarhovin kesäasuntolakaupunkiin. Kyllapä oli ruskeaa vettä koko matkan, ihan kuin ois ollut jostakin muualta kuin ojitusalueilta lähtöisin. Aika paljon näkyi olevan laivanromujakin rannoilla, osa oli puoliksi veteen vajonneita..

    Ola_Pallonivel
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 166)