Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 220)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • mehtäukko

    No kyllähän tilanne maastossa sanelee kaiken. Toteutetaanko ojakunnostusta kasvatusmetsään vaiko uudistusmuokkauksen yhteydessä on vissi ero.

    Kokenut kaiken tietää

    Juu, mutta jos joka neliömetristä on keilattu useita pisteitä, joiden korkeus tiedetään senttien tarkkuudella, minusta sitä tietomäärää kannattaisi ojien suunnittelussa käyttää, jos siihen pääsee käsiksi. Mutta toki muitakin vaitoehtoja on.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Ei metsänojitus ole mitään rakettitiedettä. Satoja kilometrejä olen kaivanut, ja sen näkee jo nopealla vilkaisulla, miten pitää tehdä. Kartta riittää avuksi, jos sitä tarvii.

    Nostokoukku

    Olen Kallen kanssa samaa mieltä ojituksiakin jonkun verran ”kepittäneenä”. Mutta pidetään Kalle me vanhat kalkkikset se paperikartta visusti piilossa repun taskussa tai koneen työkalulaatikossa. Syntyy varsin nolo tilanne, jos joku nörtti sen näkee eikä olekkaan esittää pikseleitä, lasereita ja keiloja.

    Rukopiikki

    Vanhat ojat usein jonkin verran vetää. Sopiva vino/poikittaisojitus niin saa vähällä ojankaivuulla tehokkaan kuivatuksen.

    Kahlschlag Kahlschlag

    Kyllä suometsäkuvioilla pitää hyvät ojat olla, että vesitalous on kunnossa ja että puu kasvaa. V. 2024 kunnostusojitin 15 ha umpeenkasvaneita ojia ja naapuripalstan omistaja 10 ha.

    Sanoin kaivuriurakoitsijalle, että mitään Metsähallituksen leikkiojia ei minulle kaiveta, vaan vähintään 90 cm syvät, ja hyvät ojat kaveri kaivoikin, paikoitellen 1 m syvät. Kemeratkin sai projektille, ei valittamista. Kelpaa taas puun kasvaa.

    Rukopiikki

    Syvempi oja hitaampi kaivaa. Pitää enemmän maata liikuttaa. Urakoitsijalle parempi mitä matalampaa saa tehdä. Savimaalla usein syvä oja on äkkiä matala kun villi maa vyöryy rousteen ja roudan takia.

    Kurki Kurki

    Savimaan oja pitää kaivaa kahteen kertaan, niin alkaa pysyä muodossaan.

    Rukopiikki

    Kyllä routa ja rouste paisuttaa savia joka vuosi vaikka kuinka kaivaa. Ja savi pyrkii uhkumaan ylös. Savessa kapilaarisuus on niin suurta että syväkään oja ei kauas ojasta vaikuta. Sama vaikutus on matalallakin ojalla joka vie pintavedet.

    mehtäukko

    Saviseen maahan laakeat ojat täytyisi kaivaa keväällä roudan sulettua ja heti maan kuivahdettua. Tällöin kesän aikana oja kerkiää ”sijaantua” ja heinittyä joka parantaa koossa pysymistä. On siksi jopa heinänsiementä kylvetty tie-ojien luiskiin .

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 220)