Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 220)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Visakallo Visakallo

    Yleensäkin kerran jo ojitettujen maiden vettäminen on suurimmaksi osaksi täysin mielipuolista. Aiheutetaan valtavat metaanipäästöt, ja sotketaan vielä kerran uudestaan alapuolisia vesistöjä kaivinkoneilla ojia tukkimalla.

    pihkatappi pihkatappi

    Nykyään olisi varmaan parempaa tekniikkaa selvittää suon kaltevuuksia ja saada  riittävät tai sopivat laskut ojiin. Laser tekniikka lähinnä on kehittynyt tätä varten. Ei ole kokemusta, mutta ilmeisesti muutamalla satasella saisi laserin, jonka kantama on jo sata metriä. Näistä ei löydy helposti netistä mitään käytännön kokemuksia, muotia kun on ennallistaminen ja tuotannon vähentäminen. Eli onko joku perehtynyt tai käyttänyt noita halpoja lasereita vaaitukseen ja onko ne hyviä?

    mehtäukko

    Arvoituksellisia veden poisto suuntia on metsissä lopulta aika vähän. Lyhyehköt laskut selviävät ojan pohjan muutoksilla ja muutenkin vaikka vatupassilla ja korkokepillä…

    Nostokoukku

    Näin on ainakin täällä vedenjakajaseudulla. Laskuoja on vedetty aina lähimpään lampeen tai pieneen järveen. Kyllä ne vedet ovat lähteneet siitä aina eteenpäin.

    Metsuri motokuski

    Se on kyllä totta. Sehän on näkynyt sitten vesistöjen tiloissa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Näin on ainakin täällä vedenjakajaseudulla. Laskuoja on vedetty aina lähimpään lampeen tai pieneen järveen. Kyllä ne vedet ovat lähteneet siitä aina eteenpäin.

    En ole meilläpäin nähnyt tuollaista. Kuitenkin kiintoaineet ja ravinteet ovat jo paljon ennen vesistöä imeytyneet kasvistoon.

     

    mehtäukko

    Monta kymmentä vuotta sitten vesistöön ojitus oli suositeltua. Kannattaa kiivetä nykypäivään.

    käpysonni käpysonni

    Omilla rehevillä metsänpohjilla on ongelmana ojien nopea vesakoituminen, mutta ehkä siinä on se hyvä puoli että vesakot imevät liukoisessa muodossa olevat ravinteet kasvuunsa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Omilla rehevillä metsänpohjilla on ongelmana ojien nopea vesakoituminen, mutta ehkä siinä on se hyvä puoli että vesakot imevät liukoisessa muodossa olevat ravinteet kasvuunsa.

    Sama minulla, 10 vuoden päästä ojan pohjalla jo 50 cm sammalta ja vesakkoa.

    Nostokoukku

    Kiipeäminen nykypäivään on vähän hankalaa. Onhan ne vedet ojitusalueelta johonkin johdettava. Ennen vedettiin oja suoraan pienvesistöön, nyt noita samoja alueita kunnostusojitettaessa käytetään samoja reittejä. En ole missään nähnyt vielä vettä kannettavan sangolla pois ojitusalueelta. Tosin olen nähnyt muutaman ”kunnostusojituksen”, jossa vedet kerätää seisomaan ojiin, jotka ovat ääriään myöten täynnä 2/3 osaa pituudestaan. Mutta niistä en käyttäisi  nimitystä kunnostusojitus. Ei ole muuta konstia kuin johtaa vedet edelleen pienvesistöihin, jos ojituksella jotain hyötyä tavoitellaan. Aikoinaan noiden vesistöjen pintaa laskettiin puolesta metristä metriin, jotta vedet varmasti lähtivät liikkeelle. Nyt ei enää tarvitse siihen ryhtyä, tuho tuli jo tehtyä 60-luvulla.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 220)