Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kalle Kehveli

    Taivalkoskellakin iijoen vesi tummennut paljon. Torniojoen pelastaa ylämaiden puhtaat vedet.

    Aika kultaa muistot, iijoen vesikin on samanlaista kuin 50-vuotta sitten. Uitto oli kuitenkin hyvä, se puhdisti jokea.

    Rukopiikki

    Olen vahvasti eri mieltä. Kalastaneena tiedän että verkkopyyki alkoi Iijoella joskus 90-luvulla ja jatkuu entistä pahenevana. Kala ei likaiseen verkkoon mene. Se oli ennen tuntematonta hommaa. Kemijoella voi vielä kalastaa vähäisemmällä verkkopyykillä. Suvantojen ennen hiekkaiset rannat ovat nykyään pahasti mudan ja lietteen peittämiä. Niistä on ihan valokuviakin että ei tarvi muistojen varassa olla.

    Ola_Pallonivel

    Eihän se tarvitse kuin kääntää ojien virtaus takaisin suolle. Kosteikot palautuu itsestään.

    A.Jalkanen

    Kävin pari kertaa mökillä Iijoen Jokijärvellä 1980-luvun lopulla. Huomiota kiinnitti järjettömän iso kasa järvisimpukan kuoria rannassa, ehkä piisamin jäljiltä. Ainakaan tuolloin Iijoki ei siis ollut pilaantunut vaikka soita oli jo tuolloin varmaan runsain määrin ojitettu. Mutta ehkä vain vähän maatunut turve ei vielä ollutkaan niin runsasravinteinen kuin myöhempien aikojen maatunut turve.

    hemputtaja

    Eikä siinä kaikki. Viimeaikoina on telkussa näytetty kuinka komea masiina vetelee suolla turvepintaa vanhoihin ojiin. Melkoista rääpimistä.

    Muka ennallistetaan hihhulihei.

    Mielipiteeni on, että hullujen hommaa. Sillä rahalla kannattaisi ennen vaikka täytellä maanteiden kuoppia. Vanhat ojitukset ovat luontoon sopeutuneet – enämpi eli vähempi. Suon mylläys sotkee homman uudestaan ja taas lisääntyy vesien sotkemisparku. Oli sitten perää eli ei.

     

    isaskar keturi

    Jo arvon professori Pekka Kilkki kyseenalaisti ”Tuottamaton tuottavaksi” mantran. Mehtäukolle – juurikin kaikkia vedenvaivaamia notkopahasia ei kannata ojitella. Usein niissä on maapohjaa kiinni suurin piirtein pienen pätkän ajouraa verran. P. Kilkki kielsi meitä ehdottelemasta ojituksia tällaisiin kohteisiin metsäsuunnittelun kurssilla. Olen varsin samaa mieltä P. Kilkin kanssa.

    ktuurihalme

    Pohjoisemmassa Suomessa on yli puolet kunnan pinta-alasta soita. Kuinkahan kauan kestää ennallistaminen. Puolet kunnan pinta-alasta lakkaa tuottamasta puuta. Mäkäräiset ja sääsket sekä sammakot kyllä lisääntyvät ja mahdolliset taudit. Onkohan tätä tutkittu?

    reservuaari-indeksi

    Juuri niin. Kuka korvaa nuo lisääntyneet tautitapaukset? Kun parin miljardin sairaskustannukset/v alkaa juosta niin maksajia ei taida jonoksi asti löytyä!

    Toinen n-kulma, mikä mulle tuli mieleen on hinta lapultaan 8-10 miljardia/v! Karttojen päivittäminen ei ole ilmaista! Kun e-läinen lähtee r:ttorilla karpaloita poimimaan ja tuttu oja kartta lotterissa onkin täynnä vettä niin soihin hukkumiset lisääntyvät vuoren varmasti n. 120:lla %:lla!

    L..na

    e-salo

    Semmonenkin kasvupaikkatyyppi ainakin eteläisessä osassa suomea on olemassa kuin harjujen rinteet. joissa pohjavesi tulee pintaan . Vaikka ovatkin pinnasta vetisiä, niin suota niistä ei saa oikein tekemälläkään kunnes luonto hoitaa asian  muutamassa vuosituhannessa. Maaperä on jotakin  hietaa/hietamoreenia. Puuston kasvu on hyvä kunhan alkuun lähtee.

    Uudistusalan muokkauksessa pitää kaivaa jonkinlaista naveroa että saa paikallisen kuivatuksen aikaan, vesiä ei välttämättä tarvii johtaa mihinkään. Pitää varoa että kaivaessa ei ala pulppuamaan jostakin kohti liikaa vettä. Joillakin aikanaan pelloiksi raivatuilla rinteillä on sama tilanne.

    Kun taimikko on saanut hyvän lähdön niin ojat on käytännössä tarpeettomat kiertoajan loppuun.

    mehtäukko

    ”…niin ojat on käytännössä tarpeettomat kieroajan loppuun..” , joka ei pidä paikkaansa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 166)