Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 191)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kurki Kurki

    Tuo 14 metriä sen takia,

    Tuo VJJ:n ajoura loivaluiskaisessa ojassa ei liene ongelmaton, sillä telojen pitävyys lumella sivusuunnassa on huono ja katsellaan alempaa. Kesällä puiden juuret penkassa ovat alttiimpia rikkoutumaan kuin tasaisella.

    Normaali oja 13..15 m välein ja ajoura keskella jättää parhaat kasvupaikan ojanpenkan puiden juuret paremmin suojaan koneiden pyöriltä ja näitä parhaita puun kasvupaikkoja ojan laitoja on tällä ojavälillä maksimissaan.

    mehtäukko

    Sivupito ei ole ongelma, jos molemmilla puolilla on vastaavat luiskat.Ne kumoavat toisensa ja telojen hokit ovat liuku-esteet. Mutta esitetty ajo-oja ei ole naveroa kummempi kuivatuskeino.

    Kurki Kurki

    Eivät nuo telapiikit näytä kovin auttavan, kun urakkoitsijan vaatimuksesta läjitysajo piti tehdä metsätilan puolelta siksi, että sivusuunnassa kuorma saattaa lähteä liukumaan kun käännetään jäiseltä penkkatieltä ylempänä olevalle jäiselle metsätielle.

    Turvemailla ojassa tai päällä ajaminen kuormalla ei onnistu muutenkaan olipa oja millainen hyvänsä.

     

     

     

    mehtäukko

    Joo, jos hokit ovat kuluneet pyöreiksi ja mataliksi, ne ovat yhtä tyhjän kanssa. Luistimet ovat alla. Ne onkin syystalvesta tarkasteltava kunnostuksen suhteen. Nykyteloissa ne ovat kokoa 50x50x30mm jopa kolmessa rivissä. Ei taatusti luistele.

    Jos perattava oja on maatunut, ei penkoissa isoja kiviä ja valitaan tietty keli korjuulle, kyllä se vaan tekijöiltä onnistuu.

    jees h-valta

    Eihän nykyään ketään saa temppuilemaan minhinkään ojan penkoille telakoneillakaan. Miksi kun ajo pitää sujua nopeasti ja tehokkaasti lähtisi luiskimaan jotain ojaa myöten. Hullun hommaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jees, lukaise VJJ:n ohje AOU-mätästykseen. Ei ole korkeita penkkoja eikä jyrkkiä luiskia! Tämä ohje pelittää parhaiten tasaisilla mailla, luultavasti ei niin hyvin jos on korkeuseroja, tai ainakin ne on huomioitava tarkasti urien suuntaamisessa. Ojan pohja on melko tasaisen laakea 3 metriä leveä ja keskeltä noin puoli metriä syvä väylä, jota pitkin voi ajella koneilla. Lähimmät puut istutetaan mättäisiin 1 metrin päähän ojan reunasta, joten kahden puun väli on uran kohdalla noin 5 metriä (3 + 1 + 1), kun puut ovat ensiharvennusiässä. Muualla mättäiden väli eli taimiväli on 2,5 metriä.

    Tämä malli voisi sopia myös haavan kasvatukseen tuoreilla mailla?

    http://www.sahalankartano.fi/ajouramatastyksen-tyoohje

    Kurki Kurki

    Muistelen. Oliko olemassa kuva tuosta Vessin koivun kasvatuksesta ojineen?

    Ojan pohjan käyttö ajourana rajoittunee vain kantaville kivennäismaille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsälehden arkiston numerosta 11/2012 löytyy hyviä kuvia!

    https://extra.epaper.fi/lehti/metsalehti-arkisto/_read/11-2012/121316.html

    jees h-valta

    Onhan noita ohjeita joo. Minullakin on metsäsuunnitelmassa ojitus haapa-alalle vaikka ojat ovat aivan hyväkuntoiset ja niin syvät ettei normitraktorilla niistä yli ajella. Luotan kyllä puuston kuivatusvoimaan toisin kuin aloittaja. Sitäpaitsi ei täällä Satakunnan kolkalla ainakaan ole sellaista kovaa maata kuin harvassa paikkaa jossa ojan pohja kantaisi jotain. Puuston kasvun vaiheessa ei kyllä paljon vesiä ojissa näe. Haihdutus pelaa. Kylmän ajan veden poiston hoitaa aika vaatimatonkin oja kunhan sille on laskua pois alueelta. Silloinhan veden varasto eli joki, järvi tai mihin laskeekin myös alkaa ottaa vastaan kun tulot ojista rauhoittuu. Haavikossahan ei tarvi ajella kuin päätehakkuussa joten baanaa on kasvatusalalla aivan riittämiin.

    mehtäukko

    ”..Hullun hommaa..” osoittaa taas kerran, että asioista ei ole mitään käsitystä saati kokemusta harjavaltalaisella.

    On tullut hakattua satoja kilometrejä ojalinjoja auki, ja isännät ovat poikkeuksetta olleet tyytyväisiä linjan aukaisuun keskelle. Vyöhykkeen parhain puusto on harvennettu 10m puolelleen. Kun suvilunta on riittävästi, keväiset yöpakkaset jäätävät urat havuilla rautateiksi, ei korjuu ole koskaan töksähtänyt mahdottomuuteen.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 191)