Keskustelut Luonto Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

Esillä 6 vastausta, 161 - 166 (kaikkiaan 166)
  • Ojavastaisuus on järjetöntä metsänhoidossa

    Maata viljelevä ihmiskunta on aina tiennyt, että märkä maa ei kasva kunnolla mitään.
    Nyt äkkiä meillä onkin metsäneuvontaan  tullut muotiin ”uusi viisaus”, että märät maat voi jättää ojattomiksi ja ojat perkaamatta, ilman että se vaikuttaa puuston kasvuun. Tämähän on järjetöntä eikä pidä paikkaansa.
    Mihin on unohdettu 100 vuoden suometsätieteen tutkimus?
    Miksi emme käytä silmiämme ja näe, että märät maat vain eivät kasva ja hyvin ojitettuna kosteat notkot ja tuoreet maat kasvavat valtavasti puuta?
    Nyt metsiemma kasvu taantuu, koska umeepn kasvavia ojia on jo miljoonia kilometrejä ja pohjavedet ovat edeleen nousussa.
    Vaikka puut haihduttavatkin ojattoman maan pintakerroksesta vettä kasvukautena, ne eivät tee sitä syksy- kevät välillä, jolloin maan herkkä ja typpeä sitova pieneliöstö tuhoutuu tai vaurioituu pohjaveden sisässä.
    Märässä maassa juuret myös kasvavat aivan maan pintaan, jolloin ne saavat vähemmän ravinteita ja kuivuvat helposti kuivuusjaksoissa. Myös tuulenkaatoja tulee paljon herkemmin ja siitä aiheutuvia hyönteistuhoja.

     

  • Kurki

    Turvekangasmetsä tuottaa kariketta puista ja pintakasvillisuudesta; maaperän hiilivarasto saa niissä siis myös lisäystä joka vuosi, ei pelkästään vähennystä.

    Olen yrittänyt löytää tapausta, jossa rehevä ojitettu turvemaapohja voisi olla CO2-nielu. Olisiko tuo riittävä siihen? Tässä Ojasen linkissä näkyy olevan noin puolet nieluja mittauspisteistä jopa – 5 tn/ha/v verran ja vielä niinkin syvällä pohjaveden tasolla kuin 0,8 m. Jospa olisi kuva.

    Minulla on esimerkkinä noin 5 m leveä puro 0-päästöisestä, joka on kivennäispohjainen ja tulviva, mutta jyrkkä reunainen sanotaanko kesäisin vesi keskimäärin 1 m syvässä uomassa, jonka rannat turvetta ja jonka yli hirvikoira hirven perässä ei uskalla seurata. Rantojen korkeus vaikuttaisi pysyvältä niin kauan, kun virtaamat pysyvät.

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen

    Varmaan jossain vaiheessa on mahdollista saavuttaa piste jossa hyvin puuta kasvavan ojitetun turvemaan turvekerros on niin ohut että vuotuinen elävien puiden ja hakkuutähteiden karikesato ylittää turpeen hajoamisen poistuman. Karikesato voidaan laskea puuston biomassasta mutta turvekankaiden turpeen hajoamisnopeus on ehkä vielä liian heikosti tunnettu?

    Rukopiikki

    Jos maapohja on sopiva niin rehevän suon lopputuloksena voi olla lehtomulta josta naperot käy onkimatoja. Siellä kaikki karike hajoaa mullaksi eikä turvekerrosta enää synny.

    Tomperi

    niin, ”hyvin puuta kasvavan ojitetun turvemaan turvekerros on niin ohut että vuotuinen elävien puiden ja hakkuutähteiden karikesato ylittää turpeen hajoamisen poistuman.”  sehän ei ole sillon enää turvemaata…. se 30 cm

    A.Jalkanen

    On kyllä mahdollista että turvekankaita siirtyy kangasmaiden luokkaan, mutta en tiedä onko vielä olemassa arviota siitä kuinka laajasti tätä on tapahtunut tai tulee tapahtumaan.

    Ola_Pallonivel

    Sehän oli Tiia Puukila Metsälehdessä todennut ihan saman, kuin minä. Ojituksessa ei ole mikään muuttunut, ja vieläpä MHY asialla. Syvät ojat kaivettu, ihan turhaan. Suositukset on suosituksia. Pitäisi lainsäädännöllä puuttua tuohon. Hallitusohjelmassa on mukana vesistöjen tilan parantaminen, hyvä niin.

Esillä 6 vastausta, 161 - 166 (kaikkiaan 166)